Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kosketatko toista ihmistä?

Vierailija
23.05.2019 |

Kosketatteko toista ihmistä fyysisesti, esim. työkaveria, tuttua tai ystävää? Miksi teet näin tai miksi et? Miten kosketat? Miten itse koet sen, että toinen ihminen koskettaa? Kyse ei nyt siis ole kosketuksesta parisuhteessa yms. suhteissa.

Ja kysyn siksi, koska aihe on mielestäni mielenkiintoinen, koska ihmiset kokevat hyvin eri tavalla fyysisen kosketuksen.

Kommentit (45)

Vierailija
41/45 |
23.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aika viileätä väkeä näemmä suomalaiset, ainakin enimmäkseen.

Ihminenhän on rakennettu niin, että nauttii kosketuksesta pikkuvauvasta vanhaan vaariin.

Iso ongelma yksinäisyydessä on juuri kosketuksen puute.

Ehkä suonissani virtaa hieman "etelän verta", koska halaamiset tuntuvat täysin luonnollisilta.

Tottakai ihminen pitää kosketuksesta, mutta vain ystävän ja luotettavan ihmisen kosketuksesta. On itsestään selvää, että normaali ihminen on hieman varuillaan vieraiden kanssa ja ei anna tulla lähelle ennen kuin on varmistanut, että vieras on aseeton ja ystävällismielinen. Liiallinen muihin luottaminen on kostautunut kautta aikojen kuolemalla, samoin myös liiallinen tuttavallisuus ennen kuin toinen on sinut hyväksynyt.

Kylmyyttä se ei todellakaan ole, se on selviytymistä. Sinun luottavaisen sinisilmäinen tapasi olla olisi tehnyt sinusta vainaan kivikaudella samantien.

Vierailija
42/45 |
23.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostava aloitus!! Ja kiva lukea mitä meiltä muut on tästä asiasta.

Me kaikki tiedetään niitä joilta ystävällinen kosketus olkapäälle tulee luonnostaan ja se on semmoinen positiivinen ele. Nämä ihmiset eivät tunnu uhraavan aikaa sille, mitä toiset ajattelevat siitä. Ehkä heidän perheessään on aina tehty näin tms.

Mä tykkään siitä kun tuollain iloisesti kosketaan vaikka just olkapäälle. Mulle on tullut kiva fiilis siitä ja sosiaalinen fiilis koskijasta. Mä itse vaan en oo tehnyt niin.

Sit mietin, että mäkin haluaisin olla tuommoinen vapautunut ja iloinen koskija. Kun tykkään siitä, niin ajattelin että teen niin kokeeksi itsekin!

Koeaika ei mennyt niin hyvin kuin oletin. Sain jotenkin kummeksuvia katseita. Musta tuntui ettei ihmiset ottanut sitä yhtä hilpeästi kuin minä. Tuskin se niitä häiritsi, mutta ilme oli semmoinen että "miksi tuo koskee".

Päätin sitten lopettaa tämän. :(

Tarvis olla semmoinen ihminen, jolta se tulee niin luonnostaan ettei asiaa edes ajattele.

Olet suloinen. Jatka vain koskemista ja välittämistä, me suomalaisetkin tarvitsemme sitä, kuten kaikkea positiivista:) Halit sinne!

Aaww ihana, kiitos!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/45 |
23.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika viileätä väkeä näemmä suomalaiset, ainakin enimmäkseen.

Ihminenhän on rakennettu niin, että nauttii kosketuksesta pikkuvauvasta vanhaan vaariin.

Iso ongelma yksinäisyydessä on juuri kosketuksen puute.

Ehkä suonissani virtaa hieman "etelän verta", koska halaamiset tuntuvat täysin luonnollisilta.

Tottakai ihminen pitää kosketuksesta, mutta vain ystävän ja luotettavan ihmisen kosketuksesta. On itsestään selvää, että normaali ihminen on hieman varuillaan vieraiden kanssa ja ei anna tulla lähelle ennen kuin on varmistanut, että vieras on aseeton ja ystävällismielinen. Liiallinen muihin luottaminen on kostautunut kautta aikojen kuolemalla, samoin myös liiallinen tuttavallisuus ennen kuin toinen on sinut hyväksynyt.

Kylmyyttä se ei todellakaan ole, se on selviytymistä. Sinun luottavaisen sinisilmäinen tapasi olla olisi tehnyt sinusta vainaan kivikaudella samantien.

Juu juu, Suomea kivikaudella ja rauta-aikaan!

Siitä ei muuten hyvää seuraa, jos jäyhä suomalainen epsanjalaisen nai.

Etelä-Euroopassa poskisuudelmat ovat luontevaakin luontevampaa, jota suomi-ihminen kauhistuu ja juoksee karkuun.😨

Vierailija
44/45 |
23.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En kosketa enkä pidä siitä, että vieras ihminen koskee. Esim työpaikalla koen ahdistavana jos kollega/asiakas koskee. Myös tuttavien kosketus ahdistaa.

Mutta mulla on muutenkin rajoittunutta sosiaalinen kanssakäyminen.

Minulla ei ole sosiaalinen kanssakäyminen rajoittunutta, mutta en pidä siitä että ihmiset tulee liian lähelle tai vielä pahempaa koskevat. Siedän sen vaan perheeltäni.

Vierailija
45/45 |
24.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika viileätä väkeä näemmä suomalaiset, ainakin enimmäkseen.

Ihminenhän on rakennettu niin, että nauttii kosketuksesta pikkuvauvasta vanhaan vaariin.

Iso ongelma yksinäisyydessä on juuri kosketuksen puute.

Ehkä suonissani virtaa hieman "etelän verta", koska halaamiset tuntuvat täysin luonnollisilta.

Tottakai ihminen pitää kosketuksesta, mutta vain ystävän ja luotettavan ihmisen kosketuksesta. On itsestään selvää, että normaali ihminen on hieman varuillaan vieraiden kanssa ja ei anna tulla lähelle ennen kuin on varmistanut, että vieras on aseeton ja ystävällismielinen. Liiallinen muihin luottaminen on kostautunut kautta aikojen kuolemalla, samoin myös liiallinen tuttavallisuus ennen kuin toinen on sinut hyväksynyt.

Kylmyyttä se ei todellakaan ole, se on selviytymistä. Sinun luottavaisen sinisilmäinen tapasi olla olisi tehnyt sinusta vainaan kivikaudella samantien.

Juu juu, Suomea kivikaudella ja rauta-aikaan!

Siitä ei muuten hyvää seuraa, jos jäyhä suomalainen epsanjalaisen nai.

Etelä-Euroopassa poskisuudelmat ovat luontevaakin luontevampaa, jota suomi-ihminen kauhistuu ja juoksee karkuun.😨

Ei tulisi mieneekään naida espanjalaista. Mitä tämä eteläeurooppalaisten poskisuudelmien ihannointi on? Mikseivät toiset pysty kunnioittamaan toisten henkilökohtaista tilaa, pakko ängetä iholle? Jos suomi-ihmisen luontainen reaktio on hillitä itsensä, ettei kumauta tunkeilijaa ohimoon, se on ihan yhtä ok kuin vieraiden pusuttelukin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan seitsemän kuusi