"Menetin" ihastukseni ja pelkään etten ikinä löydä ketään.
Pelkään oikeasti että jään yksin elämässä enkä esimerkiksi ikinä saa perhettä ja omia lapsia. Mulla oli ihastus jonka kanssa oli pientä flirttiäkin ja juttelua (ei mitään fyysistä), mutta asia ei oikein koskaan edennyt mihinkään. Nyt pari päivää sitten kuulin että ihastus on alkanut seurustelemaan toisen kanssa, joten se siitä.
Mietin, miksi en vain voi löytää rakkautta elämässä. Olen todella kyllästynyt olemaan yksin, olen valtaosan elämästäni ollut sinkku (takana vain yksi vuoden mittainen seurustelusuhde). Olen 26v. nainen ja vaikka järjellä ajateltuna tiedän että minulla on vielä aikaa rakastua ja perustaa perhe, niin tunnetasolla silti ahdistaa ihan kamalasti.
Nytkin menetettyäni tuon ihastuksen olen taas aivan maassa ja lannistunut. Mikä on todennäköisyyteni ikinä löytää rakkautta, kun ihastun itse todella harvoin, ja kun ihastun, niin sekään näemmä ei saa vastakaikua. Yksinäisyys tekee minut surulliseksi.
En tiedä miksi tein tämän aloituksen, kai haluaisin vain keskusteluseuraa näistä ajatuksista. Pliis älkää olko tylyjä, olen jo aivan maassa valmiiksi.
Kommentit (126)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni sinkkunaisena on käynyt monesti niin, että kun olen kävelyllä jossain puistossa tai vastaavassa niin tulee joku mies juttelemaan, ihan niitä näitä.
Jutellaan ilmoista, maisemasta, maailman menosta yleisesti. Joskus sitten tulee mieleeni, että tuossahan on mukava mies, onkohan sinkku. En tietysti sano mitään, enkä muuta käytöstäni, vaan hiljaa itsekseni pohdin.
No, jossain vaiheessa mies sitten sanoo, että ei maar, täytyy mennä kun vaimo jäi laittamaan ruokaa/siivoamaan/tulee kotiin jne.
Yleensä ne miehet jotka alkavat juttelemaan ovat varattuja.
On vissiin kiva jutella hetken turvallisesti vieraan naisen kanssa ja sitten poistua turvallisesti takavasemmalle. 😁
Sinkkumiehet eivät yleensä ala juttelemaan. Tai sitten ovat sellaisia jotka eivät kiinnosta.
Kassajonossa tai vastaavassa ei ole mies seuraa löytynyt. Kun jossain näin on sanottu tapahtuneen.
Eilen juuri juttelin vanhemman naisen kanssa joka oli mennyt naimisiin hiljattain. Kysyin missä oli miehensä tavannut niin sanoi, että käveli vastaan kadulla, no voi olla vitsikin, ettei halunnut sanoa.
Mutta minulle ei potentiaalisia miehiä noilla keinoin ole vastaan tullut.
Ymmärrän aloittajaa vaikka olen häntä vanhempi.
Olen ollut noin 10 vuotta sinkkuna eron jälkeen.Todennäköisesti ne miehet on sinkkuja, mutta koska et anna vastakaikua niin pelastavat itsensä valheella vaimosta.
Kyllä uskon, että ovat varattuja. Olen todella ajatellut, että näille miehille tuottaa hyvän mielen, ehkä päivän piristykseksi, kun saavat hetken jutella vieraan naisen kanssa, ikäänkuin olisivat iskulla, mutta silti pääsevät tilanteesta pois ja takaisin turvalliseen, ehkä tylsäänkin, elämäänsä.
Sehän vasta olisi naurettavaa ja tuntisin itseni hölmöksi kun itse ilmaisisin kiinnostusta, ja mies olisikin varattu ja ei mitään muuta tarkoitusta minua kohtaan kuin tosiaan omaksi ilokseen jutella.Kyllä sinkkumiehen pitää olla itse aloitteellinen ja ilmaista olevansa vapaa jos todella haluaa tutustua paremmin. Ei ole sen vapaan naisen asia arvuutella ja haistella asian laitaa.
Ystävällinen keskustelu ja olemus naisella mielestäni riittää, kun kyseessä on satunnainen tapaaminen tuntemattoman kanssa. Miten siinä tilanteessa enemmän voisi kiinnostusta osoittaa?
Eikö se jo osoita, että en ole tyly tai kopea? Myös osoitan, että osaan keskustella.
Kyllä sinkkumiehen on silloin hyvinkin helppoa ilmaista oma kiinnostuksensa.
Monet naiset on ihan tuppisuita tai eivät halua jutella lainkaan. Myös keskustelutaidoissa on puutteita. Mites sinkkumiehet heitä sitten uskaltavat lähestyä.
Taitaa olla niin, että puutteellisempi keskustelutaito rohkaisisi enemmän, olisi helpompi miehelle.
Taitavat sitten ehkä olla osa sinkkuja, mutta haluavat yksinkertaisemman naisen. 😉
Voit olla oikeassa, mutta kertoo jotain miehistä, miehenähän sen tiedät ehkä paremmin.Kerro nyt sitten mitä se "vastakaikua" voisi olla? Jos rento, keskustelu ja ystävällinen olemus ei sitä ole?
Puhut pelkästään miesten aloitteellisuudesta ja miten miesten pitää se hoitaa. Jospa olisit kerrankin itse aloitteellinen ja osoittaisit kiinnostuksen niihin miehiin, jotka tulee juttelemaan ja joilla on "vaimot kotona".
Vierailija kirjoitti:
Näin vasta eronneen näkökulmasta tuo epätoivo vaikuttaa kummalliselta. Näissä teksteissä tulee ilmi outoja mielikuvia parisuhteista ja miehistä. Mikään ihmissuhde ei ole alkuvaiheen huumaa lukuunottamatta hienoa ja upeaa joka päivä. Pitkissä parisuhteissa toinen ihminen näyttää myös ne negatiiviset puolensa.
Pelottavaa on myös se, miten odotatte toisen ihmisen tekevän teidät onnelliseksi. Epätoivo näyttäytyy toiselle niin, että olette valmiita ripustautumaan toiseen ja kahlitsemaan toisen henkilön toteuttamaan oman elämänne toiveita. Todella pelottavaa.
Rakkaus, läheisyys ja seksi ovat mahtavia toimiessaan. Kyllä. Mutta jos ilman parisuhdetta ette keksi sisältöä elämäänne, ovat myös parisuhteet tuhoon tuomittuja. Kukaan toinen ihminen ei voi pitemmän päälle täyttää tuota tyhjyyttä elämässänne.
https://yle.fi/uutiset/3-10796898
Tämän uutisen kommenteissa puhuttiin, että kumppanin ei tarvitse olla tukeva olkapää. Vaikuttaa oudolta, että muut ihmiset elämässä antaisivat tukea aina kun tarvitsee, mutta oma kumppani ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin vasta eronneen näkökulmasta tuo epätoivo vaikuttaa kummalliselta. Näissä teksteissä tulee ilmi outoja mielikuvia parisuhteista ja miehistä. Mikään ihmissuhde ei ole alkuvaiheen huumaa lukuunottamatta hienoa ja upeaa joka päivä. Pitkissä parisuhteissa toinen ihminen näyttää myös ne negatiiviset puolensa.
Pelottavaa on myös se, miten odotatte toisen ihmisen tekevän teidät onnelliseksi. Epätoivo näyttäytyy toiselle niin, että olette valmiita ripustautumaan toiseen ja kahlitsemaan toisen henkilön toteuttamaan oman elämänne toiveita. Todella pelottavaa.
Rakkaus, läheisyys ja seksi ovat mahtavia toimiessaan. Kyllä. Mutta jos ilman parisuhdetta ette keksi sisältöä elämäänne, ovat myös parisuhteet tuhoon tuomittuja. Kukaan toinen ihminen ei voi pitemmän päälle täyttää tuota tyhjyyttä elämässänne.
https://yle.fi/uutiset/3-10796898
Tämän uutisen kommenteissa puhuttiin, että kumppanin ei tarvitse olla tukeva olkapää. Vaikuttaa oudolta, että muut ihmiset elämässä antaisivat tukea aina kun tarvitsee, mutta oma kumppani ei.
Minusta parisuhteessa kumppanin nimenomaan tulee olla se ensisijainen tuki, kun toinen sellaista tarvitsee. Se, jonka kanssa vaikeistakin asioista puhutaan. Sinkkuna on luonnollisesti joko pärjättävä yksin tai etsittävä tuki muualta.
Kyllä uskon, että ovat varattuja. Olen todella ajatellut, että näille miehille tuottaa hyvän mielen, ehkä päivän piristykseksi, kun saavat hetken jutella vieraan naisen kanssa, ikäänkuin olisivat iskulla, mutta silti pääsevät tilanteesta pois ja takaisin turvalliseen, ehkä tylsäänkin, elämäänsä.
Sehän vasta olisi naurettavaa ja tuntisin itseni hölmöksi kun itse ilmaisisin kiinnostusta, ja mies olisikin varattu ja ei mitään muuta tarkoitusta minua kohtaan kuin tosiaan omaksi ilokseen jutella.
Kyllä sinkkumiehen pitää olla itse aloitteellinen ja ilmaista olevansa vapaa jos todella haluaa tutustua paremmin. Ei ole sen vapaan naisen asia arvuutella ja haistella asian laitaa.
Ystävällinen keskustelu ja olemus naisella mielestäni riittää, kun kyseessä on satunnainen tapaaminen tuntemattoman kanssa. Miten siinä tilanteessa enemmän voisi kiinnostusta osoittaa?
Eikö se jo osoita, että en ole tyly tai kopea? Myös osoitan, että osaan keskustella.
Kyllä sinkkumiehen on silloin hyvinkin helppoa ilmaista oma kiinnostuksensa.
Monet naiset on ihan tuppisuita tai eivät halua jutella lainkaan. Myös keskustelutaidoissa on puutteita. Mites sinkkumiehet heitä sitten uskaltavat lähestyä.
Taitaa olla niin, että puutteellisempi keskustelutaito rohkaisisi enemmän, olisi helpompi miehelle.
Taitavat sitten ehkä olla osa sinkkuja, mutta haluavat yksinkertaisemman naisen. 😉
Voit olla oikeassa, mutta kertoo jotain miehistä, miehenähän sen tiedät ehkä paremmin.
Kerro nyt sitten mitä se "vastakaikua" voisi olla? Jos rento, keskustelu ja ystävällinen olemus ei sitä ole?