Hyvät neuvot tarpeen, isoveli vihaa pikkuveljeä, juuri erottu ja viikko-viikko alkanut

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikista vinkeistä. Lastenvalvojalle ollaan menossa kesäkuussa, mutten usko että mies edes ajattelee että kyseeseen tulisi asumisjärjestelyjen muuttaminen. Hänelle se on käytännössä "kunniankysymys" että lapset on hänellä 50/50, eikä taatusti suostu ikinä kenellekään myöntämään (etenkään itselleen) ettei tilanteessa pärjää. 

Olen tänään soittamassa perheneuvolaan varatakseni itselleni aikaa. Mietin, olisiko järkevä ottaa esikoinen mukaan, en tiedä. Mikäli sinne on pitkät jonot etsin apua yksityispuolelta. 

ap

Itsellesi aikaa? Koeta nyt saada sille esikoiselle aika viipymättä.

Muista, että et allekirjoita lastenvalvojalla mitään mikä ei ole lasten etu. Lastenvalvojat vahvistaa vain vanhempien välisiä sopimuksia, eikä saa painostaa vanhempia mihinkään. On sinun loputon tehtävä olla lasten puolella, joten ole tarvittaessa valmis lähtemään oikeuteen, jos lasten etu sitä vaatii.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikista vinkeistä. Lastenvalvojalle ollaan menossa kesäkuussa, mutten usko että mies edes ajattelee että kyseeseen tulisi asumisjärjestelyjen muuttaminen. Hänelle se on käytännössä "kunniankysymys" että lapset on hänellä 50/50, eikä taatusti suostu ikinä kenellekään myöntämään (etenkään itselleen) ettei tilanteessa pärjää. 

Olen tänään soittamassa perheneuvolaan varatakseni itselleni aikaa. Mietin, olisiko järkevä ottaa esikoinen mukaan, en tiedä. Mikäli sinne on pitkät jonot etsin apua yksityispuolelta. 

ap

Nyt ei ole kyse isän kunniasta vaan teidän LAPSISTA. 

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikista vinkeistä. Lastenvalvojalle ollaan menossa kesäkuussa, mutten usko että mies edes ajattelee että kyseeseen tulisi asumisjärjestelyjen muuttaminen. Hänelle se on käytännössä "kunniankysymys" että lapset on hänellä 50/50, eikä taatusti suostu ikinä kenellekään myöntämään (etenkään itselleen) ettei tilanteessa pärjää. 

Olen tänään soittamassa perheneuvolaan varatakseni itselleni aikaa. Mietin, olisiko järkevä ottaa esikoinen mukaan, en tiedä. Mikäli sinne on pitkät jonot etsin apua yksityispuolelta. 

ap

Mitä mieltä SINÄ olet teidän asumisjärjestelyistä? Jokin motiivi sinulla on ollut siihen suostua vaikka sinulla on elävää oppimateriaalia siitä, että isä ei pärjää.

Pitäsikö sinun tehdä lastensuojeluilmoitus ainakin tuosta vanhemmasta lapsesta? Jotenkin sinusta saa sellaisen kuvan, että sinusta ei oikein ole "taistelemaan" isää vastaan vaan hän on se hallitseva osapuoli.

Lapset eri koteihin. Meillä oli vähän samantapainen tilanne kaksosten kanssa ja päädyttiin siihen, että lapset on eri aikaan eri paikassa. Tästä on nyt 5 vuotta ja lapset eivät sinä aikana ole nähneet toisiaan kuin vaihdossa ja koulussa. Eivät ole vuosiin puhuneet toisilleen ja ovat kumpikin onnellisrmpia eläessään omaa elämäänsä. Kun asuivat samassa paikassa koko huusholli oli sotatanner. En oo ikinä nähnyt kahden ihmisen vihaavan toisiaan niin avoimesti. Eivät tulleet toimeen edes taaperoina ja homma vain paheni mitä isommaksi kasvoivat. Siksi, että on sisko ei ole pakko olla kaveri.

Se on aovan yksi lysti mitä mies haluaa. Luojan kiitos asumme suomessa ja täällä äidin sana ylittää miehen sanan melko usein.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikista vinkeistä. Lastenvalvojalle ollaan menossa kesäkuussa, mutten usko että mies edes ajattelee että kyseeseen tulisi asumisjärjestelyjen muuttaminen. Hänelle se on käytännössä "kunniankysymys" että lapset on hänellä 50/50, eikä taatusti suostu ikinä kenellekään myöntämään (etenkään itselleen) ettei tilanteessa pärjää. 

Olen tänään soittamassa perheneuvolaan varatakseni itselleni aikaa. Mietin, olisiko järkevä ottaa esikoinen mukaan, en tiedä. Mikäli sinne on pitkät jonot etsin apua yksityispuolelta. 

ap

Sinä puollat tuota vuoroasumista itsekin? Et tuo lainkaan esiin omaa näkemystäsi siitä, joten viikon vapaat ilman lapsia kelpaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikista vinkeistä. Lastenvalvojalle ollaan menossa kesäkuussa, mutten usko että mies edes ajattelee että kyseeseen tulisi asumisjärjestelyjen muuttaminen. Hänelle se on käytännössä "kunniankysymys" että lapset on hänellä 50/50, eikä taatusti suostu ikinä kenellekään myöntämään (etenkään itselleen) ettei tilanteessa pärjää. 

Olen tänään soittamassa perheneuvolaan varatakseni itselleni aikaa. Mietin, olisiko järkevä ottaa esikoinen mukaan, en tiedä. Mikäli sinne on pitkät jonot etsin apua yksityispuolelta. 

ap

Mitä mieltä SINÄ olet teidän asumisjärjestelyistä? Jokin motiivi sinulla on ollut siihen suostua vaikka sinulla on elävää oppimateriaalia siitä, että isä ei pärjää.

Pitäsikö sinun tehdä lastensuojeluilmoitus ainakin tuosta vanhemmasta lapsesta? Jotenkin sinusta saa sellaisen kuvan, että sinusta ei oikein ole "taistelemaan" isää vastaan vaan hän on se hallitseva osapuoli.

Ap, olet ollut vuosia suhteessa,  jossa mies on ollut hallitseva osapuoli? Jos näin lastensuojelu ilman muuta heti mukaan ennen kuin tilanne tuosta pahenee.

Vierailija kirjoitti:

Lapset eri koteihin. Meillä oli vähän samantapainen tilanne kaksosten kanssa ja päädyttiin siihen, että lapset on eri aikaan eri paikassa. Tästä on nyt 5 vuotta ja lapset eivät sinä aikana ole nähneet toisiaan kuin vaihdossa ja koulussa. Eivät ole vuosiin puhuneet toisilleen ja ovat kumpikin onnellisrmpia eläessään omaa elämäänsä. Kun asuivat samassa paikassa koko huusholli oli sotatanner. En oo ikinä nähnyt kahden ihmisen vihaavan toisiaan niin avoimesti. Eivät tulleet toimeen edes taaperoina ja homma vain paheni mitä isommaksi kasvoivat. Siksi, että on sisko ei ole pakko olla kaveri.

Onpa erikoinen, mutta varmaan ok ratkaisu teidän tilanteessanne. Kiinnostaa vain tietää, minkä ikäisiä ko kaksoset nyt ovat ja mitä sukupuolta. Eivätkö edelleenkään tule toimeen toistensa kanssa, käyvätkö eri koulua? Onko jompikumpi erityislapsi?

Josko nyt ei kaikkea syytä heti pistettäisi miehen niskaan, parisuhteessa on kuitenkin kaksi osapuolta joista molemmilla on tästä asiasta varmaan eri näkemys.

Itse haluaisin perinteisemmän kuvion missä lapset ovat minulla enemmän, etenkin arkena. Ja kyllä, tässä vielä keräilen itseäni vuosikausia jatkuneen henkisen helvetin jälkeen, ja lasten tilanne on nyt ensiarvoista. Kyse ei ole siitä, että minulle "kelpaa viikon vapaat". Ei todellakaan. Enkä ole lapsista erossa isäviikkoinakaan, koska heillä on niin paljon harrastuksia että autan aina viemisissä ja tuomisissa, käytän neuvolassa, hammaslääkärissä, kaiken maailman muissa menoissa jotka osuvat työajalle jne jne. Eli minä olen tilanteessa jossa aikatauluni joustaa, isän ei. 

ap

Voisko pojat olla välillä erikseen?

Vierailija kirjoitti:

Itse haluaisin perinteisemmän kuvion missä lapset ovat minulla enemmän, etenkin arkena. Ja kyllä, tässä vielä keräilen itseäni vuosikausia jatkuneen henkisen helvetin jälkeen, ja lasten tilanne on nyt ensiarvoista. Kyse ei ole siitä, että minulle "kelpaa viikon vapaat". Ei todellakaan. Enkä ole lapsista erossa isäviikkoinakaan, koska heillä on niin paljon harrastuksia että autan aina viemisissä ja tuomisissa, käytän neuvolassa, hammaslääkärissä, kaiken maailman muissa menoissa jotka osuvat työajalle jne jne. Eli minä olen tilanteessa jossa aikatauluni joustaa, isän ei. 

ap

Sieltähän se tulikin. Minä haluan lapset, isä paha, isä ei osaa, isä ei halua, isä ei jousta. Ja tätä hoetaan lapsillekkin.

Seuraava sota syntyy, kun isä löytää uuden naisen. Alkaa hokeminen, että isän nyxä sitä ja isän nyxä tätä ja onhan se huono ja eihän se tajua ja lapset kärsii, joten lapset ei saa käydä isällään enää ollenkaan.

Näitä on niin paljon nähty

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse haluaisin perinteisemmän kuvion missä lapset ovat minulla enemmän, etenkin arkena. Ja kyllä, tässä vielä keräilen itseäni vuosikausia jatkuneen henkisen helvetin jälkeen, ja lasten tilanne on nyt ensiarvoista. Kyse ei ole siitä, että minulle "kelpaa viikon vapaat". Ei todellakaan. Enkä ole lapsista erossa isäviikkoinakaan, koska heillä on niin paljon harrastuksia että autan aina viemisissä ja tuomisissa, käytän neuvolassa, hammaslääkärissä, kaiken maailman muissa menoissa jotka osuvat työajalle jne jne. Eli minä olen tilanteessa jossa aikatauluni joustaa, isän ei. 

ap

Sieltähän se tulikin. Minä haluan lapset, isä paha, isä ei osaa, isä ei halua, isä ei jousta. Ja tätä hoetaan lapsillekkin.

Seuraava sota syntyy, kun isä löytää uuden naisen. Alkaa hokeminen, että isän nyxä sitä ja isän nyxä tätä ja onhan se huono ja eihän se tajua ja lapset kärsii, joten lapset ei saa käydä isällään enää ollenkaan.

Näitä on niin paljon nähty

Ei, tästä ei ole kyse. Olen päinvastoin tehnyt kaikkeni tukeakseni lasten isää tässä tilanteessa, ja aion tehdä niin jatkossakin. 

ap

Jos isällä ei homma hallussa, niin ei saa lapsia hänelle antaa kokonaiseksi viikoksi kerrallaan. Lapsia pitää kuunnella, haluavatko olla hermostuvan isän luona.

Meillä oli vastaava tilanne, mutta isä ajan kanssa oppi olemaan lasten kanssa. Eli lasten ehdoilla, EI sen isän.

Vierailija kirjoitti:

Jos isällä ei homma hallussa, niin ei saa lapsia hänelle antaa kokonaiseksi viikoksi kerrallaan. Lapsia pitää kuunnella, haluavatko olla hermostuvan isän luona.

Meillä oli vastaava tilanne, mutta isä ajan kanssa oppi olemaan lasten kanssa. Eli lasten ehdoilla, EI sen isän.

Miten saitte tilanteen paranemaan?

Ap

Ap varaat nyt äkkiä ajan sieltä kunnan perheneuvolasta ja jos heillä on kovin pitkät jonot niin tiedustelisin ajanvarauksen yhteydessä (tai soittaisin siis kunnan sosiaalipalveluiden neuvontanumeroon/perheiden ohjauspalveluun, kaikilla kunnilla on tällainen vastaava) onko kunnan alueella jotain kolmannen sektorin järjestöä, johon voisi mennä saman asian tiimoilta. Tässä ketjussa tullut jo erinomaisia vastauksia. On ihan tyypillistä, että eronneet vanhemmat eivät käsitä, kuinka paljon heidän toimintansa ja kodin ilmapiiri vaikuttaa lapsiin parisuhteen aikana ja eron jälkeen. Olisi myös hyvin tärkeää, että isän saisi sitoutumaan työskentelyyn vuorovaikutustaitojen parantamiseksi (siis lasten kanssa ja lasten edun vuoksi, ei sinun). Sinähän et voi toisen aikuisen ihmisen toimintaan vaikuttaa etkä ottaa siitä vastuuta. Vihoviimeinen asia sinulta olisi nyt tässä tilanteessa se, että alennut syyllistämään isää ja painostamaan isää sysäten kaiken isän niskoille. Vaikka se olisi tottakin, että isällä on paljon puutteita vuorovaikutus- ja kasvatustaidoissa, niin sinun on nyt liian myöhäistä asiaan puuttua ja vaikuttaa, anna ammattilaisten hoitaa se "herättely-työ". Tuosta asetelmasta voisi nimittäin syntyä todella ruma huoltajuuskiista, näitä on nähty ihan liikaa. Siitä ei lapset hyötyisi mitään, vaan päin vastoin lasten oireilu vain pahenisi, kun vanhemmat pönkittää omaa etuaan lasten kustannuksella. Lapset syyllistävät aina itseään, vaikka se olisi aikuisen näkökulmasta todella epäloogista. Siksi on äärimmäisen tärkeää, ettei kumpikaan vanhemmista lähde nyt syyttelemään toisiaan eikä jumittamaan erimielisyyksissään, vaan kaikki huomio annetaan nyt lapsille. Parasta siis olisi, että ap keskittyy nyt vain omaan toimintaan ja äiti-lapsi-suhteiden ylläpitoon, eikä takerru ja piikittele siitä, että "lapset oireilevat aina isä-viikon jälkeen". Nimittäin yhtälailla isäkin voisi väittää, että lapset oireilevat isän luona äiti-viikon jälkeen. Tämänkaltainen syyttely ei hyödytä ketään. Ne on teidän yhteisiä lapsia ettekä voi sysätä kaikkea vastuuta vain toiselle teistä vanhemmista.

5v sanottaanko rasittava. Näin kuvaa ap nuorempaa lasta. Ja 10v ei saisi ärsyyntyä, kun pitää hoitaa pikkuveljeään. Kun sanoo vihaavansa pikkuveljeään (joka voi olla joku erityislapsi, kun on niin rasittava opa äidin mielestä), niin heti perheneuvolaan ja lapset isältä pois.

Pitäisikö kiinnittää huomiota siihen  pikkuveljeen, miksi se on niin rasittava, eikä sysätä vastuuta isoveljelle. Kaipa se hänkin väsyy koko touhuun, kun rampataan joka toinen viikko eri kodeissa ja oma koti on hajonnut ja pikkuveli ei anna hetken rauhaa. 

Miten äidin luona? Onko isoveli silloin iloisesti pikkuveljensä kanssa, vai vain isänsä luona, kun isä ei ymmärrä lastenkasvatuksesta mitään. Tässä on niin monta puolta asiassa, että en nyt menisi heti ap.ta puoltamaan tässä asiassa, että lapset vain hänelle ja isoveli perheneuvolaan hoitamaan ongelmaansa, kun ei tahdo jaksaa rasittavaa pikkuveljeään.

Vierailija kirjoitti:

Ap varaat nyt äkkiä ajan sieltä kunnan perheneuvolasta ja jos heillä on kovin pitkät jonot niin tiedustelisin ajanvarauksen yhteydessä (tai soittaisin siis kunnan sosiaalipalveluiden neuvontanumeroon/perheiden ohjauspalveluun, kaikilla kunnilla on tällainen vastaava) onko kunnan alueella jotain kolmannen sektorin järjestöä, johon voisi mennä saman asian tiimoilta. Tässä ketjussa tullut jo erinomaisia vastauksia. On ihan tyypillistä, että eronneet vanhemmat eivät käsitä, kuinka paljon heidän toimintansa ja kodin ilmapiiri vaikuttaa lapsiin parisuhteen aikana ja eron jälkeen. Olisi myös hyvin tärkeää, että isän saisi sitoutumaan työskentelyyn vuorovaikutustaitojen parantamiseksi (siis lasten kanssa ja lasten edun vuoksi, ei sinun). Sinähän et voi toisen aikuisen ihmisen toimintaan vaikuttaa etkä ottaa siitä vastuuta. Vihoviimeinen asia sinulta olisi nyt tässä tilanteessa se, että alennut syyllistämään isää ja painostamaan isää sysäten kaiken isän niskoille. Vaikka se olisi tottakin, että isällä on paljon puutteita vuorovaikutus- ja kasvatustaidoissa, niin sinun on nyt liian myöhäistä asiaan puuttua ja vaikuttaa, anna ammattilaisten hoitaa se "herättely-työ". Tuosta asetelmasta voisi nimittäin syntyä todella ruma huoltajuuskiista, näitä on nähty ihan liikaa. Siitä ei lapset hyötyisi mitään, vaan päin vastoin lasten oireilu vain pahenisi, kun vanhemmat pönkittää omaa etuaan lasten kustannuksella. Lapset syyllistävät aina itseään, vaikka se olisi aikuisen näkökulmasta todella epäloogista. Siksi on äärimmäisen tärkeää, ettei kumpikaan vanhemmista lähde nyt syyttelemään toisiaan eikä jumittamaan erimielisyyksissään, vaan kaikki huomio annetaan nyt lapsille. Parasta siis olisi, että ap keskittyy nyt vain omaan toimintaan ja äiti-lapsi-suhteiden ylläpitoon, eikä takerru ja piikittele siitä, että "lapset oireilevat aina isä-viikon jälkeen". Nimittäin yhtälailla isäkin voisi väittää, että lapset oireilevat isän luona äiti-viikon jälkeen. Tämänkaltainen syyttely ei hyödytä ketään. Ne on teidän yhteisiä lapsia ettekä voi sysätä kaikkea vastuuta vain toiselle teistä vanhemmista.

Näin on, olen samaa mieltä. Soittoaika perheneuvolaan alkaa klo 11, silloin tartun luuriin. 

ap

Äh, muuton takia seuraava ajanvarausaika vasta ensi maanantaina...

Ap

Voisi ehkä auttaa, jos lasten asumisjärjestelyä muutettaisiin sen verran, että kumpikin lapsi saisi vähän omaa aikaa kummankin vanhemman kanssa. Eli esim. isoveli menee isän luo perjantaina, on isän kanssa kahden kesken pe-la ja pikkuveli liittyy seuraan lauantaina illalla tai sunnuntaina aamulla. Ja äidin luo vastaavasti isoveli seuraavan viikon pe ja pikkuveli la/su.