Lue keskustelun säännöt.
Minkälainen ihmisjoukko jättää puhelimensa kotiin kun lähtee kauppaa, kirjastoon jne?
01.07.2026 |
Onko syynä huono akku eli luurin pitää olla jatkuvasti johdon päässä, vai pelkääkö että puhelin katoaa?
Kommentit (49)
En tarvitse puhelinta,kun menen kauppaan maksan kortilla.Kauppamatkan kesto max 30 minuuttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syynä on se, että en halua olla aina tavoitettavissa.
Mitä mä sillä puhelimella siellä kaupassa tai kirjastossa teen? En yhtään mitään. Joten miksi ottaisin sen mukaan. Jos jollain tulee mulle asiaa sillä aikaa, niin se selviää mulle sitten myöhemmin. Mulla on muutenkin lähes aina puhelin älä häiritse-tilassa, jolloin läpi tulee vain mun miehen ja lasten viestit ja puhelut. Muita ilmoituksia ei tule. Katson puhelinta silloin, kun se mulle sopii ja sen aikaa kun itse haluan. Luen viestit silloin ja soitan takaisin, jos joku asia vaatii puhelun selvitäkseen. Yleensä ei vaadi.
Kaikkein mieluiten jättäisin puhelimen kokonaan kotiin esim. lähtiessäni viikoksi mökille, mutta on kai se mukana pidettävä, että edes jotenkin saa yhteyden, jos jollekin jotain sattuu.
Olen niin heikosti riippuvainen puhelimesta, että se jää usein kotiin aivan vahingossa. en ajattele sitä päivittäin. Saatan soittaa kaksi puhelua kuukaudessa, ja joskus voi mennä kuukausia, etten soita yhtäkään puhelua. Whatsappia käytän tietokoneella, joten silloinkaan puhelin ei ole kädessäni. Muistan sentään ladata sen muutaman päivän välein.
Ihminen joka ei koe tarvetta olla koko ajan tavoitettavissa eikä kärsi puhelinaddiktiosta.
Nykyajan puhelimet ovat suklaalevyn kokoisia, eli suorastaan jättimäisiä. Hankalia kuljettaa mukana, kun melkeinpä pitäisi sitä varten joku laukku olla mukana. Eivät mahdu mihinkään vyökoteloon, kuten kunnolliset vanhan ajan puhelimet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kanna puhelinta jatkuvasti mukanani. Mökillä tsekkaan puhelimen kerran päivällä ja kerran illalla että onko joku tavoitellut. En ole naimisissa puhelimeni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan puhelimet ovat suklaalevyn kokoisia, eli suorastaan jättimäisiä. Hankalia kuljettaa mukana, kun melkeinpä pitäisi sitä varten joku laukku olla mukana. Eivät mahdu mihinkään vyökoteloon, kuten kunnolliset vanhan ajan puhelimet.
Kunnollisia vanhan ajan puhelimia ei kannattanut kuljettaa mukanaan, koska niillä ei tehnyt mitään. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo varmaan haluankin kanniskella vakoilulaitetta kun lähden asioille. Teen oikein sisäministeriöön matkustusilmoituksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syynä on se, että en halua olla aina tavoitettavissa.
Mitä mä sillä puhelimella siellä kaupassa tai kirjastossa teen? En yhtään mitään. Joten miksi ottaisin sen mukaan. Jos jollain tulee mulle asiaa sillä aikaa, niin se selviää mulle sitten myöhemmin. Mulla on muutenkin lähes aina puhelin älä häiritse-tilassa, jolloin läpi tulee vain mun miehen ja lasten viestit ja puhelut. Muita ilmoituksia ei tule. Katson puhelinta silloin, kun se mulle sopii ja sen aikaa kun itse haluan. Luen viestit silloin ja soitan takaisin, jos joku asia vaatii puhelun selvitäkseen. Yleensä ei vaadi.
Kaikkein mieluiten jättäisin puhelimen kokonaan kotiin esim. lähtiessäni viikoksi mökille, mutta on kai se mukana pidettävä, että edes jotenkin saa yhteyden, jos jollekin jotain sattuu.
Kirjastossa monesti otan valokuvia lehden sivuista, jos on jotain kiinnostavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan puhelimet ovat suklaalevyn kokoisia, eli suorastaan jättimäisiä. Hankalia kuljettaa mukana, kun melkeinpä pitäisi sitä varten joku laukku olla mukana. Eivät mahdu mihinkään vyökoteloon, kuten kunnolliset vanhan ajan puhelimet.
Kunnollisia vanhan ajan puhelimia ei kannattanut kuljettaa mukanaan, koska niillä ei tehnyt mitään. :)
Ja harvalla oli tarpeeksi pitkää jatkojohtoa. Hyvä kun naapurihuoneeseen ylettyi, että sai oven kiinni keskustelurauhan nimissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka ei koe tarvetta olla koko ajan tavoitettavissa eikä kärsi puhelinaddiktiosta.
Jos aistiherkillä olis koko ajan puhelin, tulis hulluksi eli rasittuusi liikaa ja alkais jo päässäkin surista sähköisesti? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan puhelimet ovat suklaalevyn kokoisia, eli suorastaan jättimäisiä. Hankalia kuljettaa mukana, kun melkeinpä pitäisi sitä varten joku laukku olla mukana. Eivät mahdu mihinkään vyökoteloon, kuten kunnolliset vanhan ajan puhelimet.
Kunnollisia vanhan ajan puhelimia ei kannattanut kuljettaa mukanaan, koska niillä ei tehnyt mitään. :)
Jaa? Mä muistan kyllä puhuneeni ja tekstailleeni vanhalla Nokialaisellani aika paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisikin jännä, jos palaisimme lankapuhelinaikaan. Suuri osa ihmisistä ei pystyisi poistumaan kotoaan.
Ihan sellainen tavallinen ihmisjoukko, joka voi elää ilman puhelinta kourassa/joka ei koe tarvetta olla jatkuvasti jonkun tavoitettavissa tai itse plärätä puhelinta kaupassa tai kirjastossa. Kokeilisit, se on aika vapauttavaa!
Kyllä mä pidän koko ajan mukana. Mun terveys on sillä tolalla, että apu pitää olla käden ulottuvilla tarvittaessa. Pidän sen aina äänettömällä enkä muuten sitä juurikaan käytä.
En ole puhelimen orja.
Harvoin kosken koko luuriin.
No meitä on täällä hangon saaristossa elämäntapa intiaani joukko ja meitä on 60 henkilöä Me kaikki heitettiin puhelimet mereen sillä mitä helvattia niillä tekee kun ei kirjastoa ja se kauppavenekin joka menee kerran kahdessa viikossa pysähtyy kohdalle kunhan ensin vähän etukäteen viestittää sille pysähtymismerkin savumerkeillä
Vierailija kirjoitti:
Syynä on se, että en halua olla aina tavoitettavissa.
Mitä mä sillä puhelimella siellä kaupassa tai kirjastossa teen? En yhtään mitään. Joten miksi ottaisin sen mukaan. Jos jollain tulee mulle asiaa sillä aikaa, niin se selviää mulle sitten myöhemmin. Mulla on muutenkin lähes aina puhelin älä häiritse-tilassa, jolloin läpi tulee vain mun miehen ja lasten viestit ja puhelut. Muita ilmoituksia ei tule. Katson puhelinta silloin, kun se mulle sopii ja sen aikaa kun itse haluan. Luen viestit silloin ja soitan takaisin, jos joku asia vaatii puhelun selvitäkseen. Yleensä ei vaadi.
Kaikkein mieluiten jättäisin puhelimen kokonaan kotiin esim. lähtiessäni viikoksi mökille, mutta on kai se mukana pidettävä, että edes jotenkin saa yhteyden, jos jollekin jotain sattuu.
Kyllä minä tarvitsen kirjastossa puhelinta, koska katson siitä kirjaston lähettämän tekstiviestin jossa on varaamieni kirjojen hyllysijainti.
Tarvitsen puhelinta myös kaupassa siirtääkseni äkkiä rahaa maksutilille.
Mulla on kiinni siitä syystä että pidän taukoa vuorokaudessa tarpeeksi puhelimesta ja ei ole numeroa jaettu, vaan sähköposti. Keskustassa auki, ellen pelkää että joku mainostaja seuraa ihmisten reittiä tms.