Lue keskustelun säännöt.
auttoiko miehenne vauvan hoidossa? Kuinka paljon?
21.05.2019 |
Vauva kuukauden ikäinen ja mies vaihtanut 4 vaippaa, 2 kertaa syöttänyt päiväs aikaan ja sylissä toki pitänyt silloin kun olen vaikka suihkussa, juttelee vauvalle ja silittelee. Niin ja Joskus(Ei siis joka päivä) laittaa maidon pulloon ja lämmittää. En tosin ole pyytänyt erikseen apua, koen että pitäisi olla itsestään selvää mukana hoitamisessa. Mutta ei tuon enempää ole tehnyt..
Kommentit (52)
Meillä minä hoidin enemmän, koska olin kotona ja mies töissä. Koska imetin WHO:n suositusten mukaisesti, en voinut lähteä kovinkaan pitkäksi aikaa minnekään. Vauva oli todella itkuinen ja huusi kaikkialla muualla paitsi sylissä kanniskeltuna. Isällä oli huonommat hermot sitä huutoa kuuntelemaan, joten iltaisinkin hän oli se, jolla paloi pinna vauvan kanniskeluun ja hän häipyi hetkeksi pihalle. Oli vaikea tehdä kotona oikein mitään, paitsi silloin, kun vauva nukkui. Vasta 1-vuotiaana lapsi nukkui täyden yön ilman heräämistä. Ja kyllä, olin aivan raatona. Mietin jopa i tsemurhaa pakokeinona siitä kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös se ole ihan normaalia, että kun on kyse omasta lapsesta, niin äiti ja isä huolehtii siitä? Molemmat hoitavat eikä kumpikaan ole mikään v*tun apulainen... Järkyttävää luettavaa nuo, kun isää ei kiinnosta oma lapsi eikä muka osaa mitään... Kyllä saa olla nainen lisääntynyt jonkun täysin avuttoman retardin kanssa...
Mies kävi töissä ja minä täysimetin, joten siinä mielessä minä kyllä koen hoitamisen olleen minun vastuullani. Iltaisin mies vaihtoi kyllä vaippoja, piti sylissä ja muuta.
Ei sitten tullut mieleen kysyä mieheltä, miksi ei hoida?
Mies hoiti kaiken. Itse kävin laitoksella kyykkäämässä lapsen pihalle, ja lähdin baariin. Ukko on siitä asti hoitanut kaiken.
PS. Sidukka on hyvää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä, että täällä tulee näitä pelkkiä 50/50-vastauksia, vaikka lähes jokaisessa tuntemassani perheessä nainen tekee enemmän. Meilläkin mies kyllä tekee paljonkin asioita pyydettäessä ja hoitaa välillä kokonaisen päivänkin, mutta koen, ettei hänellä ole kuitenkaan kokonaiskuvaa vauvan hoidosta eikä esimerkiksi koskaan tee mitään hankintoja vauvalle. Mies ei tiedä, miten vauvan kehitystä tuetaan, kuten milloin annetaan karkeaa ruokaa, milloin hankitaan pottaa, mitä järkeä on on sormiruokailussa, miten tuetaan kielenkehitystä ja kuinka tärkeää on sanoittaa asioita vauvalle. Ei välttämättä hoksaa syöttää tai nukuttaa ajoissa, jos en muistuta. Puhumattakaan, että muistaisi vaikka neuvolakäynnit.
Välillä annan miehen itse hoksata asioita, mutta ärsyttää, kun vauva on silloin niin kiukkuinen ja kitisevä, kun tarpeita ei ennakoida kovin hyvin. Tilanne on ihan ok ja ymmärrettäväkin nyt, kun olen hoitovapaalla, mutta pelkään, että sama jatkuu, kun molemmat olemme töissä. Pienistä jutuista koostuu iso työtaakka, jos ne ovat kaikki vain toisen vastuulla.
Aika jännä miten palstan otanta on laajempi, kuin sinun tuttavapiirisi. :D
Kannattaisi seurusteluaikana jo katsella, millainen perhedynamiikka on appivanhemmilla. Jos appi makaa sohvassa ja anoppi tekee kotona kaiken, olettaa tuleva miehesikin, että sinä olet samanmoinen. Isyyden malli periytyy kotoa. Samoin äitiyden myös.
Olisi kiva tietää, ovatko nämä osaamattomat isät itse sellaisten isien lapsia tai sen sukupolven isien, jotka eivät osallistuneet kodin- ja lastenhoitoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi seurusteluaikana jo katsella, millainen perhedynamiikka on appivanhemmilla. Jos appi makaa sohvassa ja anoppi tekee kotona kaiken, olettaa tuleva miehesikin, että sinä olet samanmoinen. Isyyden malli periytyy kotoa. Samoin äitiyden myös.
Olisi kiva tietää, ovatko nämä osaamattomat isät itse sellaisten isien lapsia tai sen sukupolven isien, jotka eivät osallistuneet kodin- ja lastenhoitoon?
Totta!
Olin pitkään hätäsektion ja muiden ongelmien takia huonossa kunnossa. Mies hoiti vauvan ja minut yöllä ja päivät oli töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kids. Ten seconds of fun, eighteen years of misery.
Vierailija kirjoitti:
Olin pitkään hätäsektion ja muiden ongelmien takia huonossa kunnossa. Mies hoiti vauvan ja minut yöllä ja päivät oli töissä.
No on ollu ihana mies
Ensimmäiset puoli vuotta minä hoidin tietysti yöheräilyt koska imetin, ja miehen piti aamulla töihin lähteä. Kun mies tuli töistä niin kaiket illat hoidettiin puoliksi, ja molemmat oltiin ihan kuolleita aina. Vaativa, itkuinen, allerginen vauva, elämä oli niin helvetillistä, että kyllä jo iltapäivällä tuijotin itkuisena kelloa että koska se mies tulee kotiin sieltä työpaikalta lepäilemästä, auttamaan minua... Illat kanniskeltiin vauvaa vuorotellen, ja sitten kun molemmilla oli selät niin kipeät ettei jaksettu enää, niin koitettiin hytkytellä sitä itkevää lasta kehdossa, tai lattialla viltin päällä siliteltiin sitä varpailla, ja yritettiin itse edes hetki istahtaa.
Kun tuon puolen vuoden jälkeen lopetin imetyksen niin alettiin tehdä noin parin viikon välein niin, että minä menin talon toiselle puolelle nukkumaan yhdeksi yöksi korvatulpat päässä, että sain edes noin parin viikon välein yrittää yhden yön nukkua. Muut yöt minä heräilin antamaan lapselle tuttia, jotta mies jaksaisi aamuisin töihin.
Eli pakko oli kyllä molempien tehdä niin paljon kuin ikinä jaksaa, yksin ei olisi pärjännyt kumpikaan.