Lue keskustelun säännöt.
auttoiko miehenne vauvan hoidossa? Kuinka paljon?
21.05.2019 |
Vauva kuukauden ikäinen ja mies vaihtanut 4 vaippaa, 2 kertaa syöttänyt päiväs aikaan ja sylissä toki pitänyt silloin kun olen vaikka suihkussa, juttelee vauvalle ja silittelee. Niin ja Joskus(Ei siis joka päivä) laittaa maidon pulloon ja lämmittää. En tosin ole pyytänyt erikseen apua, koen että pitäisi olla itsestään selvää mukana hoitamisessa. Mutta ei tuon enempää ole tehnyt..
Kommentit (52)
Auttanut?
Meillä mies oli lapsen isä ja huolehtinut aktiivisesti vauvasta ja hänen hyvinvoinnistaan siinä missä minäkin.
Ja sama jatkunut, vaikka lapset ovat kohta teinejä. Vanhemmuus on jaettu puoliksi lasten syntymästä alkaen. Eikä ole pakkopullaa kummallekkaan.
Ja oli myös koti-isänä 1.5v heti äitiyslomani jälkeen.
Vai onko vauva vain äidin projekti ja ehkä silloin ymmärrän isän "auttamisen" en muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoisen kanssa hoiti niinkuin minäkin. Mies oli silloin opiskelija, joten oli paljon kotona äitiyslomani aikana. Toisen kanssa mies keskittyi enemmän esikoiseen, jotta minä sain keskittyä vauvaan (silloin mies jo työelämässä eli suurimmaksi osaksi päivät pois). Kolmannen kohdalla mies viihdytti enemmän isompia, jotta sain taas keskittyä vauvaankin. Sama neljännen kohdalla. Viidettä ei välttämättä tule, katsotaan vielä.
Vierailija kirjoitti:
Ei tehnyt oikein mitään. Heti synnytyslaitokselta koteuduttuamme sysäsi vauvan heti minulle, koska oletti, että äiti luonnostaan tietää, miksi lapsi itkee. Vaipanvaihto ei onnistunut, koska yökötti. Pyykkiä ei pessyt, hyvä kun ruokaa osasi mikrossa lämmittää.
Minä tein KAIKEN. Hoidin vauvan, kävin vaunulenkillä ja kaupassa, tein ruokaa, pesin pyykit, silitin, viikkasin ne kaappiin, vaihdoin lakanat, imuroin ja pyyhin lattiat, pesin astiat, leivoin, pesin WC:n, järjestin ristiäiset. Kyykin tikit persauksissa ritisten. Vttu. Katkera olen.
Suo anteeksi kysymystäni. Oletko vielä yhdessä tuon kultakimpaleen kanssa? On ollut miehellä otsaa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi teidän varmaan vihdoinkin keskustella asioista. Kyllä meillä mies oli heti mukana ja ensimmäisenä yöllä pystyssä kun vauva alkoi itkemään :)
Kaikkien kanssa kun vaan keskustelusta ei ole mitään hyötyä. Joo tiedän, mitäs läksit jne.
Vierailija kirjoitti:
Just, mikäköhän se tavallisin meininki on? Nyt tulee mielikuva, että kaikki miehet olisi tosi osallistuvaa sorttia, vaikka varmasti vähintään yhtä paljon on niitä töissäkäyviä isiä, joista se kotona "makaaja" saa hoitaa kaikki kotityöt lapsenhoidon lisäksi ja jos nyt muija nalkuttaa tarpeeksi, niin ehkä kerran viikossa vaihtaa vaipan ja imuroi.
Minun miehelläni kesti uutuudenviehätys pari kuukautta, sitten ei aina enää jaksanutkaan tehdä sitä tai tätä, halusi viikolla nukkua yöt vaikka kyllä viikonloppuisin antoi minun nukkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tehnyt oikein mitään. Heti synnytyslaitokselta koteuduttuamme sysäsi vauvan heti minulle, koska oletti, että äiti luonnostaan tietää, miksi lapsi itkee. Vaipanvaihto ei onnistunut, koska yökötti. Pyykkiä ei pessyt, hyvä kun ruokaa osasi mikrossa lämmittää.
Minä tein KAIKEN. Hoidin vauvan, kävin vaunulenkillä ja kaupassa, tein ruokaa, pesin pyykit, silitin, viikkasin ne kaappiin, vaihdoin lakanat, imuroin ja pyyhin lattiat, pesin astiat, leivoin, pesin WC:n, järjestin ristiäiset. Kyykin tikit persauksissa ritisten. Vttu. Katkera olen.
Suo anteeksi kysymystäni. Oletko vielä yhdessä tuon kultakimpaleen kanssa? On ollut miehellä otsaa.
Täällä pitkälti sama. Ero tuli.
Voin kuvitella, että ap: llä on kotona vihko, johon merkitsee päivittäin muehen tekemiset.
”Jurpo ei taaskaan vienyt roskia, vaikka sanoin, että kohta taitaa sataa ja katsoin merkitsevästi keittiön suuntaan”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on alusta asti hoitanut lastamme enemmän kuin minä äitinä. Olen esim. kylvettänyt lapsen tasan yhden kerran. Nykyään tosin vain minä kelpaan hiusten pesuun avuksi. No, meillä ehkä poikkeuksellinen tilanne kun mulla fyysisiä rajoitteita.
Minulla myös fyysisiä rajoitteita. Nämä olivat jo silloin kun miehen kanssa tapasimme. Mies halusi lasta ja lähes painosti siihen. Lupaili ties mitä auttamisia jne. Vielä mitä lapsen synnyttyä, hän ei mitenkään noteerannut rajoitteitani, ärsyyntyi niistä, kun en pärjännytkään yksin eikä hän ehtinyt eikä viitsinyt hoitaa. Onneksi sain perhetyöntekijän avuksi.
Annoin työssäkäyvän miehen nukkua ja hoidin vauvat öisin yksin. Sain kritiikkiä kuitenkin siitä, ettei koti ollut äitiyslomilla tiptop... Nykyään ex-mies...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei auttanut koska hän oli tamperelainen.
Yksin olen kyllä saanut enimmäkseen hoitaa. Nyt vanhempana lapsi kyllä hengailee paljon isänsä kanssa, joten saan olla rauhassa. Ei minua haittaa antaa ruokaa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Just, mikäköhän se tavallisin meininki on? Nyt tulee mielikuva, että kaikki miehet olisi tosi osallistuvaa sorttia, vaikka varmasti vähintään yhtä paljon on niitä töissäkäyviä isiä, joista se kotona "makaaja" saa hoitaa kaikki kotityöt lapsenhoidon lisäksi ja jos nyt muija nalkuttaa tarpeeksi, niin ehkä kerran viikossa vaihtaa vaipan ja imuroi.
Voin kertoa että on myös niitä töissä käyviä isiä, jotka työpäivän jälkeen tekevät ns. toisen työpäivän kotona. Kun vaimo oli kotona ja minä töissä, hoidin vuorostani paljon vauvaa tai kotia illalla ja viikonloppuisin. Lisäksi tein lyhyempää päivää kun toinen lapsi oli syntynyt, jotta vanhemmalle sisarukselle olisi enemmän aikuisen aikaa.
Nyt kun lapset ovat jo aikuisia, minä hoidan oman työni lisäksi suurimmaksi osaksi kodin asiat. Jäi varmaan ruuhkavuosista vauhti päälle. Vaimo jaksaa juuri ja juuri hoitaa oman työnsä ja harrastuksensa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tehnyt oikein mitään. Heti synnytyslaitokselta koteuduttuamme sysäsi vauvan heti minulle, koska oletti, että äiti luonnostaan tietää, miksi lapsi itkee. Vaipanvaihto ei onnistunut, koska yökötti. Pyykkiä ei pessyt, hyvä kun ruokaa osasi mikrossa lämmittää.
Minä tein KAIKEN. Hoidin vauvan, kävin vaunulenkillä ja kaupassa, tein ruokaa, pesin pyykit, silitin, viikkasin ne kaappiin, vaihdoin lakanat, imuroin ja pyyhin lattiat, pesin astiat, leivoin, pesin WC:n, järjestin ristiäiset. Kyykin tikit persauksissa ritisten. Vttu. Katkera olen.
Meillä ihan samanlaista. Mies piti isyyslomaa lomana, jolloin teki musaa ja lueskeli. Vauvan itku vähän häiritsi, joten käski meitä vaunuttelemaan pois jaloista. Yöt nukkui korvatulpat päässä toisessa huoneessa. Jos ”joutui” hoitamaan vauvaa, nosteli vihaisesti, yökki vaipan sisältöä ja tiuski hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei auttanut vaan hoiti lasta tasavertaisena vanhempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tehnyt oikein mitään. Heti synnytyslaitokselta koteuduttuamme sysäsi vauvan heti minulle, koska oletti, että äiti luonnostaan tietää, miksi lapsi itkee. Vaipanvaihto ei onnistunut, koska yökötti. Pyykkiä ei pessyt, hyvä kun ruokaa osasi mikrossa lämmittää.
Minä tein KAIKEN. Hoidin vauvan, kävin vaunulenkillä ja kaupassa, tein ruokaa, pesin pyykit, silitin, viikkasin ne kaappiin, vaihdoin lakanat, imuroin ja pyyhin lattiat, pesin astiat, leivoin, pesin WC:n, järjestin ristiäiset. Kyykin tikit persauksissa ritisten. Vttu. Katkera olen.
Meillä ihan samanlaista. Mies piti isyyslomaa lomana, jolloin teki musaa ja lueskeli. Vauvan itku vähän häiritsi, joten käski meitä vaunuttelemaan pois jaloista. Yöt nukkui korvatulpat päässä toisessa huoneessa. Jos ”joutui” hoitamaan vauvaa, nosteli vihaisesti, yökki vaipan sisältöä ja tiuski hänelle.
Ja sinä lähdit?
Ap tänään, kun se mies tulee töistä kotiin annat vauvan hänelle ja lähdet ovesta ulos.
Koska ap puhuu auttamisesta se saa miettimään onko isälle annettu sitä mahdollisuutta hoitaa lasta ilman ohjailua, säätelyä ja ap 24/7 läsnäoloa?
Samassa suhteessa eli noin 1/4 osan hommista hoisi mies, koska hän oli töissä ja minä vapaalla. En olettanutkaan että olisi vaihtanut yhtä monta vaippaa päivässä kuin minä. Lisäksi annoin hänen nukkua, koska itse nukuin sitten päivällä vauvan kanssa.
Aika jännä, että täällä tulee näitä pelkkiä 50/50-vastauksia, vaikka lähes jokaisessa tuntemassani perheessä nainen tekee enemmän. Meilläkin mies kyllä tekee paljonkin asioita pyydettäessä ja hoitaa välillä kokonaisen päivänkin, mutta koen, ettei hänellä ole kuitenkaan kokonaiskuvaa vauvan hoidosta eikä esimerkiksi koskaan tee mitään hankintoja vauvalle. Mies ei tiedä, miten vauvan kehitystä tuetaan, kuten milloin annetaan karkeaa ruokaa, milloin hankitaan pottaa, mitä järkeä on on sormiruokailussa, miten tuetaan kielenkehitystä ja kuinka tärkeää on sanoittaa asioita vauvalle. Ei välttämättä hoksaa syöttää tai nukuttaa ajoissa, jos en muistuta. Puhumattakaan, että muistaisi vaikka neuvolakäynnit.
Välillä annan miehen itse hoksata asioita, mutta ärsyttää, kun vauva on silloin niin kiukkuinen ja kitisevä, kun tarpeita ei ennakoida kovin hyvin. Tilanne on ihan ok ja ymmärrettäväkin nyt, kun olen hoitovapaalla, mutta pelkään, että sama jatkuu, kun molemmat olemme töissä. Pienistä jutuista koostuu iso työtaakka, jos ne ovat kaikki vain toisen vastuulla.
Auttoi paljonkin, vei vauvaa vaunulenkeille ja oli kanssani vahtimassa öitäkin, kun vauvan vanhemmat tarvitsivat taukoa. Auttaa vieläkin ottamalla hoitoon jos lapsen vanhemmilla on menoa.
Omiaan on hoitanut alusta asti ihan normaalisti, ihan ensimmäisinä päivinä tietenkin enemmän kuin minä koska imetys vei voimia ja olin välillä aika kipeä.
Itse mahdollisuuksien mukaan lähdin pois jaloista, että isä sai omanlaisensa suhteen muodostettua lapsiin kun itselläni on vähän tapana tuputtaa omia tapojani.