Oli aika, jolloin et tiennyt kuka soitti kun puhelin soi. Puhelimissa ei ollut näyttöjä, ja soittaessa numerot piti "vetää" sormella
On mukava muistella nyky älykännykkä aikana noita vanhoja puhelimia. Joillain ei ole mitään käsitystä, että vain hetki sitten oli tällaiset puhelimet. Jos nuoret ymmärtäisi mitä meillä oli aikanaa, he arvostaisivat nykyisiä hienoja puhelimiaan enemmän.
Muuten, mikä se puhelimen vetomekaniikka olikaan nimeltään? Sormella vedettiin rinkulasta ne numerot yksitellen, muistaako joku?
Kommentit (33)
Kun lähdin opiskelemaan toiselle puolen Suomea v. 1982, vanhemmat ei voineet soittaa mulle. Siihen aikaan oli posti- ja lennätinlaitos, josta sitten saattoi käydä soittamassa kaukopuheluja samaan tapaan kuin puhelinkopista, mutta ilman kolikkosysteemiä maksamalla tiskille. Aika harvoin tuli soiteltua.
Myöhemmin hankittiin kämppisten kanssa soluasunnon eteiseen yhteinen puhelin, ja sitten merkattiin ylös kunkin puheluajat ja maksettiin sen mukaan. Niin ja muuten, ennen kännyköitä lankapuhelimiinkin tuli hienoja uudistuksia, kuten valintalevyn korvaaminen näppäimillä ja integroitu puhelinvastaaja. Siihen sitten höpöteltiin oma viesti (hei, tässä X, olen paikassa Y, palaan klo Z) ja kuunneltiin mahdolliset viestit kotiin tultua.
Kyllä kännykkä on kätevä, ja ennen ei ollut kaikki paremmin.
Ja lapsilla oli hubaa, kun valittiin sairaan paksusta puhelinluettelosta random-numeroita ja soiteltiin pilapuheluita. Se oli semmonen harrastus kun ei ollut paljon muuta ajanvietettä:)
Eipä silloin aloitettu puhelua:
Oletko pahassa paikassa?
Missä olet?
Vierailija kirjoitti:
Eipä silloin aloitettu puhelua:
Oletko pahassa paikassa?
Missä olet?
Tai "No niin".
Vierailija kirjoitti:
Ja lapsilla oli hubaa, kun valittiin sairaan paksusta puhelinluettelosta random-numeroita ja soiteltiin pilapuheluita. Se oli semmonen harrastus kun ei ollut paljon muuta ajanvietettä:)
Me soiteltiin ihastuksille sellasia pilapuheluja, että oltiin vaan hiljaa. Kerran sitten jonkun isä huusi raivona puhelimeen, että ”Työnnä se sormi pers””seesi!” ja me naurettiin itsemme tärviölle. Oi nuoruus! 😂
Asuin 70-luvulla rivitalossa, missä äiti oli talkkarina. En tiedä, oliko meidän puhelin meidän oma vai jollain lailla taloyhtiön osaomistuksessa, mutta todellakin siinä 7 asunnon rivitalossa vain 2 kämpässä oli silloin puhelin, ja kamalinta oli, kun meidän puhelimeen oli pakko vastata ja soittaja tahtoi jotakuta asukasta puhelimeen. Niitä sitten tuli meille höpöttämään omia juttujaan. Olin teini-ikäinen ja pelkäsin aina, mitä on vastassa kun koputtelen asuntojen oviin. Siellä saattoi olla raavaita ukkoja pelkissä kalsareissa ja viinapullo kädessä. Olin tosi onnellinen, kun muutimme siitä lopulta omaan taloon. Niin ja olen aika introvertti luonteeltani, joten siksikin tuo puhelinruljanssi oli aikamoista piinaa.
Ja salakuuntelu, kun huushollissa oli yksi linja ja monta puhelinta...
Kaipaan luurin lyömistä korvaan, kännykkä hajoaa jos sen pamauttaa tramaattisesti johonkin :D
Muistan sen ajan, jolloin puhelimeen sanottiin se numero, johon oltiin soittamassa, ja puhelinkeskuksen työntekijä yhdisti puhelun kyseiseen numeroon. En itse silloin vielä soitellut mihinkään, mutta muistan kun äiti soitti. Sitten tuli meidänkin kylälle automaattikeskus, ja meille se numerolevypuhelin.
Ja yhtenä kesänä hajosi kolme puhelinta ukonilmoilla. Kuului paukahdus ja salama löy luurista ulos. Onneksi kukaan ei ollut puhelimessa (= puhumassa siihen puhelimeen) silloin.
Vierailija kirjoitti:
Eihän nytkään tiedä soittajaa jos ei numeroa tallennettuna.
Kyllä minun älyviksupuhelimeen saa sellaisen sovelluksen, joka hakee netistä numeron perusteella soittajan tiedot siinä soiton aikana ja näen heti kuka soittaa vaikka olisikin tuntematon, ellei ole sitten joku erittäin salainen häirikkö.
ja jos ei vastannut, ei ollut mitään jälki-ihmettelyjä miksi ei vastannut, miksi ei soittanut takaisin. oli normaalia jos ei aina tavoitettu.
Muistan kans lapsuudesta nämä puhelimet, kerran nostin luurin kun olin aikeissa soittaa kaverille niin sieltä kuului lähinaapurin rouvan höpöttelyä, ilmeisesti puhelu kuului lankoja pitkin :D ja kun olin vauva niin oli äidiltä auto hajonnut risteykseen ja niin vain hän jätti minut autoon ja juoksi puhelinkopille soittamaan :)