Jos ihminen on ollut eläessään täysi ku.sipää, mitä hänestä voi kertoa muistopuheessa
Muistotilaisuudessa. Jos ihminen on hylännyt lapsensa, jättänyt vakavasti sairaan vaimonsa toisen naisen takia ei ole muutenkaan pahemmin yhteyksissä sukulaisiinsa. Jotain pitäisi positiivista keksiä..
Kommentit (52)
Mun isä alkaa vedellä viimeisiään ja on hirvein ku*ipää mitä tiedän. Alisti ja nöyryytti, hakkasi lapsena, kiristi ja uhkaili aikuisena. Täysi sosiopaatti, siis sata kertaa pahempi kuin joku perusnarsisti.
NYT JO alkoi stressi sillä tottakai hautajaisissa lastrn kuuluu pitää puhe. Mulla vasn ei oo mitään hyvää sanottavaa. Siis yhtään mitään. Isä kerran melkein tap-poi mut kuristamalla. Tällasen jälkeen ei viitsi teeskennellä surevaa vaan oikeesti ILOITSEN kun aika jättää.
Hautajaisiin on kai pakko mennä mutta voiko vasn kieltäytyä että kukasn oman perheen jäsen ei pidä yhtään mutään puhetta?
"Olihan hän joskus mahdoton mutta pidimme hänestä silti".
Ei ole sopivaa sanoa mitään kovin loukkaavaa hautajaisissa.
Vierailija kirjoitti:
Mun isä alkaa vedellä viimeisiään ja on hirvein ku*ipää mitä tiedän. Alisti ja nöyryytti, hakkasi lapsena, kiristi ja uhkaili aikuisena. Täysi sosiopaatti, siis sata kertaa pahempi kuin joku perusnarsisti.
NYT JO alkoi stressi sillä tottakai hautajaisissa lastrn kuuluu pitää puhe. Mulla vasn ei oo mitään hyvää sanottavaa. Siis yhtään mitään. Isä kerran melkein tap-poi mut kuristamalla. Tällasen jälkeen ei viitsi teeskennellä surevaa vaan oikeesti ILOITSEN kun aika jättää.
Hautajaisiin on kai pakko mennä mutta voiko vasn kieltäytyä että kukasn oman perheen jäsen ei pidä yhtään mutään puhetta?
Miks hautajaisiin on pakko mennä?
Joo kiusallisinta ever on olla kusipään/narsistin/tms hautajaisissa ja teeskennellä surevaa. Kun oikeasti ei sureta lainkaan vaan on vaan helpottunut!
Vierailija kirjoitti:
Joo kiusallisinta ever on olla kusipään/narsistin/tms hautajaisissa ja teeskennellä surevaa. Kun oikeasti ei sureta lainkaan vaan on vaan helpottunut!
Mutta onneksi kukaan ei huomaa eroa ilon ja surun kyyneleillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isä alkaa vedellä viimeisiään ja on hirvein ku*ipää mitä tiedän. Alisti ja nöyryytti, hakkasi lapsena, kiristi ja uhkaili aikuisena. Täysi sosiopaatti, siis sata kertaa pahempi kuin joku perusnarsisti.
NYT JO alkoi stressi sillä tottakai hautajaisissa lastrn kuuluu pitää puhe. Mulla vasn ei oo mitään hyvää sanottavaa. Siis yhtään mitään. Isä kerran melkein tap-poi mut kuristamalla. Tällasen jälkeen ei viitsi teeskennellä surevaa vaan oikeesti ILOITSEN kun aika jättää.
Hautajaisiin on kai pakko mennä mutta voiko vasn kieltäytyä että kukasn oman perheen jäsen ei pidä yhtään mutään puhetta?
Miks hautajaisiin on pakko mennä?
Sen takia että äitini joutuu omien sanojebsa mukaan ”häpäistyksi” jos lapset ei ole paikalla. Ja koko muu suku tajuaa että isän ja lasten välit olikon poikki (äiti on salaillut ja peitellyt välirikoa pari vuosikymmentä).
Isästäni ei paskan väliä eikä sinällää äidistäkäön koska huono äiti se oli. Mutta en nyt tahallalni sitä äitiä haluaisi nöyryyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kiusallisinta ever on olla kusipään/narsistin/tms hautajaisissa ja teeskennellä surevaa. Kun oikeasti ei sureta lainkaan vaan on vaan helpottunut!
Mutta onneksi kukaan ei huomaa eroa ilon ja surun kyyneleillä.
Totta. Mutta euforista onnen hymyä ja vapautumisen tunteen tuomaa riemua on vaikea piilottaa :)
Tämä ketju onkin hyvä muistutus siitä, että jos ihminen on paskiainen eläessään, on hän ihan sama paskiainen kuoltuaankin. Eli kannattaa miettiä millainen on toisia kohtaan.
En ole koskaan ymmärtänyt kuolleen ihmisen ”hehkuttamista” joksikin muuksi kuin mitä hän eläessään oli. Ei ne pahat teot muutu tekemättömäksi kun henki lähtee.
"Siellä se on Matti nyt varmasti parhailla kala-apajilla, kun oli eläissäänkin niin innokas kalamies" ym. sen sorttista neutraalia sontaa, joka ei kehu eikä hauku henkilöä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju onkin hyvä muistutus siitä, että jos ihminen on paskiainen eläessään, on hän ihan sama paskiainen kuoltuaankin. Eli kannattaa miettiä millainen on toisia kohtaan.
En ole koskaan ymmärtänyt kuolleen ihmisen ”hehkuttamista” joksikin muuksi kuin mitä hän eläessään oli. Ei ne pahat teot muutu tekemättömäksi kun henki lähtee.
Niinpä. En pysty koskaan ymmärtämään miten oma vanhempi voi kohdella omia lapsiaan huonosti. Mutta näitä löytyy paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju onkin hyvä muistutus siitä, että jos ihminen on paskiainen eläessään, on hän ihan sama paskiainen kuoltuaankin. Eli kannattaa miettiä millainen on toisia kohtaan.
En ole koskaan ymmärtänyt kuolleen ihmisen ”hehkuttamista” joksikin muuksi kuin mitä hän eläessään oli. Ei ne pahat teot muutu tekemättömäksi kun henki lähtee.
Niinpä. En pysty koskaan ymmärtämään miten oma vanhempi voi kohdella omia lapsiaan huonosti. Mutta näitä löytyy paljon.
Ikävä kyllä näitä on todella paljon. T. Isänsa hakkaama ja pieksemä, väkivalta alkoi jo vaippaikäisenä vauvana
Mä en mene julman kisaajavanhempani hautajaisiin. En vaikka ”muut puhuisi” tai ”mitä sukulaiset nyt ajattelee”.
Vierailija kirjoitti:
Mun isä alkaa vedellä viimeisiään ja on hirvein ku*ipää mitä tiedän. Alisti ja nöyryytti, hakkasi lapsena, kiristi ja uhkaili aikuisena. Täysi sosiopaatti, siis sata kertaa pahempi kuin joku perusnarsisti.
NYT JO alkoi stressi sillä tottakai hautajaisissa lastrn kuuluu pitää puhe. Mulla vasn ei oo mitään hyvää sanottavaa. Siis yhtään mitään. Isä kerran melkein tap-poi mut kuristamalla. Tällasen jälkeen ei viitsi teeskennellä surevaa vaan oikeesti ILOITSEN kun aika jättää.
Hautajaisiin on kai pakko mennä mutta voiko vasn kieltäytyä että kukasn oman perheen jäsen ei pidä yhtään mutään puhetta?
Tottakai voi kieltäytyä. Ei sitä voi kukaan määrätä, enkä oikein aina edes ymmärrä, mistä tämä puheidenpitobuumi tulee.
Ei hautajaisissa pidä vainajaa haukkumaankaan ruveta, mutta ihmettelijöille voi sanoa, että meillä oli huonot välit erinäisistä syistä, joita en nyt luettele, joten puheitta paras. Oman isäni hautajaisissa tuli suorastaan vaivautunut hiljaisuus, kun pappi yritti saada jonkun sanomaan jotain vainajasta. Kukaan ei halunnut sanoa mitään. Oli jo hetken mielessä, laukaisenko totuuden, mutta jänistin, onneksi. Pappi puhui minulle täysin vieraasta ihmisestä.
No ensinnäkään hautajaisiin ei ole mikään pakko mennä.
Toisekseen, puhetta ei ole mikään pakko pitää. Luulisi, että mahdollisimman moni kuitenkin todellisen luontonsa tietää? Ja jos ei, niin mitä sitä kaunistelemaan.
Katkeruus ei toki kaunista ketään. Ja kun ihminen on kuolleena, ei hän pääse haudan takaa sen enempää pahaa tekemään, kuin itseään puolustelemaankaan. Eli jos välttämättä hautajaisiin haluaa mennä ja välttämättä puheen pitää, niin mielestäni siinä nolaa vain itsensä, jos alkaa pitämään puheen sijaan jotakin syyttelyluentoa.
Poliittisuus on hyvä keino. Voisi sanoa vaikkapa jotain tämän suuntaista:
"Hän toi maailmaan x määrän lapsia, x minulle rakkainta ihmistä. Hän onnistui elämään mahdollisimman itsensä näköisen elämän ja on ainiaan pysyvä muistoissamme."
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkään hautajaisiin ei ole mikään pakko mennä.
Toisekseen, puhetta ei ole mikään pakko pitää. Luulisi, että mahdollisimman moni kuitenkin todellisen luontonsa tietää? Ja jos ei, niin mitä sitä kaunistelemaan.Katkeruus ei toki kaunista ketään. Ja kun ihminen on kuolleena, ei hän pääse haudan takaa sen enempää pahaa tekemään, kuin itseään puolustelemaankaan. Eli jos välttämättä hautajaisiin haluaa mennä ja välttämättä puheen pitää, niin mielestäni siinä nolaa vain itsensä, jos alkaa pitämään puheen sijaan jotakin syyttelyluentoa.
Poliittisuus on hyvä keino. Voisi sanoa vaikkapa jotain tämän suuntaista:
"Hän toi maailmaan x määrän lapsia, x minulle rakkainta ihmistä. Hän onnistui elämään mahdollisimman itsensä näköisen elämän ja on ainiaan pysyvä muistoissamme."
Itsensä näköistä elämää=joi ja rellesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkään hautajaisiin ei ole mikään pakko mennä.
Toisekseen, puhetta ei ole mikään pakko pitää. Luulisi, että mahdollisimman moni kuitenkin todellisen luontonsa tietää? Ja jos ei, niin mitä sitä kaunistelemaan.Katkeruus ei toki kaunista ketään. Ja kun ihminen on kuolleena, ei hän pääse haudan takaa sen enempää pahaa tekemään, kuin itseään puolustelemaankaan. Eli jos välttämättä hautajaisiin haluaa mennä ja välttämättä puheen pitää, niin mielestäni siinä nolaa vain itsensä, jos alkaa pitämään puheen sijaan jotakin syyttelyluentoa.
Poliittisuus on hyvä keino. Voisi sanoa vaikkapa jotain tämän suuntaista:
"Hän toi maailmaan x määrän lapsia, x minulle rakkainta ihmistä. Hän onnistui elämään mahdollisimman itsensä näköisen elämän ja on ainiaan pysyvä muistoissamme."
Itsensä näköistä elämää=joi ja rellesti.
Heh, nauroin myös tälle.
Kyllä psykopaatti isäni eli ihan näköisensä elämän. Psykopaatin elämään kuuluu pelotella ja hakata lapsiaan, lukita kellariin ruuatta, kontrolloida ja estää vessakäynte, rajoittaa syömistä/juomista ja muutenkin olla arvaamaton raivohullu joka kilahtaa milloin mistäkin ja purkaa kiukkunsa viattomaan lapseen.
Hautajaispuheen voisi siis tehdä näin:
”Isäni eli näköisensä elämän jossa sai toteuttaa itseään persoonansa kannalta optimaalisella tavallaan”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkään hautajaisiin ei ole mikään pakko mennä.
Toisekseen, puhetta ei ole mikään pakko pitää. Luulisi, että mahdollisimman moni kuitenkin todellisen luontonsa tietää? Ja jos ei, niin mitä sitä kaunistelemaan.Katkeruus ei toki kaunista ketään. Ja kun ihminen on kuolleena, ei hän pääse haudan takaa sen enempää pahaa tekemään, kuin itseään puolustelemaankaan. Eli jos välttämättä hautajaisiin haluaa mennä ja välttämättä puheen pitää, niin mielestäni siinä nolaa vain itsensä, jos alkaa pitämään puheen sijaan jotakin syyttelyluentoa.
Poliittisuus on hyvä keino. Voisi sanoa vaikkapa jotain tämän suuntaista:
"Hän toi maailmaan x määrän lapsia, x minulle rakkainta ihmistä. Hän onnistui elämään mahdollisimman itsensä näköisen elämän ja on ainiaan pysyvä muistoissamme."
Itsensä näköistä elämää=joi ja rellesti.
Heh, nauroin myös tälle.
Kyllä psykopaatti isäni eli ihan näköisensä elämän. Psykopaatin elämään kuuluu pelotella ja hakata lapsiaan, lukita kellariin ruuatta, kontrolloida ja estää vessakäynte, rajoittaa syömistä/juomista ja muutenkin olla arvaamaton raivohullu joka kilahtaa milloin mistäkin ja purkaa kiukkunsa viattomaan lapseen.
Hautajaispuheen voisi siis tehdä näin:
”Isäni eli näköisensä elämän jossa sai toteuttaa itseään persoonansa kannalta optimaalisella tavallaan”.
Tuota aion käyttää, eli itsensä näköistä elämää. Btw, arvaan että isäsi kuoli tai kuolee hyvin vanhana sillä mikä.pahan tappaisi ja hyvät lähtee ensin. Noinhan se mennee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkään hautajaisiin ei ole mikään pakko mennä.
Toisekseen, puhetta ei ole mikään pakko pitää. Luulisi, että mahdollisimman moni kuitenkin todellisen luontonsa tietää? Ja jos ei, niin mitä sitä kaunistelemaan.Katkeruus ei toki kaunista ketään. Ja kun ihminen on kuolleena, ei hän pääse haudan takaa sen enempää pahaa tekemään, kuin itseään puolustelemaankaan. Eli jos välttämättä hautajaisiin haluaa mennä ja välttämättä puheen pitää, niin mielestäni siinä nolaa vain itsensä, jos alkaa pitämään puheen sijaan jotakin syyttelyluentoa.
Poliittisuus on hyvä keino. Voisi sanoa vaikkapa jotain tämän suuntaista:
"Hän toi maailmaan x määrän lapsia, x minulle rakkainta ihmistä. Hän onnistui elämään mahdollisimman itsensä näköisen elämän ja on ainiaan pysyvä muistoissamme."
Itsensä näköistä elämää=joi ja rellesti.
Heh, nauroin myös tälle.
Kyllä psykopaatti isäni eli ihan näköisensä elämän. Psykopaatin elämään kuuluu pelotella ja hakata lapsiaan, lukita kellariin ruuatta, kontrolloida ja estää vessakäynte, rajoittaa syömistä/juomista ja muutenkin olla arvaamaton raivohullu joka kilahtaa milloin mistäkin ja purkaa kiukkunsa viattomaan lapseen.
Hautajaispuheen voisi siis tehdä näin:
”Isäni eli näköisensä elämän jossa sai toteuttaa itseään persoonansa kannalta optimaalisella tavallaan”.Tuota aion käyttää, eli itsensä näköistä elämää. Btw, arvaan että isäsi kuoli tai kuolee hyvin vanhana sillä mikä.pahan tappaisi ja hyvät lähtee ensin. Noinhan se mennee.
juuri näin se menee! :)
Jos hän oli lähiomaisesi tyyliin olet hänen ainoa lapsensa, niin mieti jotain mitä hän osasi tai missä onnistui. Työtä, harrastusta, fiksuja kiinnostuksen kohteita... Ja lyhyesti virsi kaunis.
Jos ei ollut lähiomainen niin älä pidä puhetta. Tai jos sinulla on sisaruksia, niin tee hautajaisten eteen muita tehtäviä ja anna sisaren pitää puhe.
Kirkollisissa hautajaisissa mennään tietyn protokollan mukaan, mutta tokihan se voi olla lyhytkin.
Jos vainajalle järjestetään muistotilaisuus, siellä luetaan adressit ja vieraat voivat esittää omia muistojaan vainahajasta. Mitään pakkoa ei ole. Minä olen käynyt monissa aivan kivoissa ja rennoissa hautajaisissa, joissa ei ole kauheasti pönötetty. Surevia omaisia pitää tietysti kunnoittaa.