Ei-biologisen lapsenlapsen ylenkatsominen biologisten rinnalla
Tuli mieleen tuosta pappapuoliketjusta. Minulla on ystävätär, jolla on kolme lasta. Vanhin on seuraus yhden sekavan yön suhteesta, eikä ystäväni luullakseni tiedä, kuka lapsen isä on (sanoo aina, ettei vaan halua kertoa).
Jo raskausaikana hän tapasi miehen, jonka kanssa meni naimisiin ja sai kaksi lasta lisää. Nyt aviomiehen äiti halusi avata keskimmäiselle ja nuorimmalle lapselle (eli ainoille biologiselle lapsenlapsillleen) pankkitilit, johon olisi laittanut pienen pesämunan ja jatkossa merkkipäivinä pienen summan rahaa.
Ystävättäreni kimpaantui siitä, että anoppinsa laittaa lapset eriarvoiseen asemaan, hänen mielestään myös vanhin lapsi (joka ei siis ole mitään sukua muille kuin äidilleen ja sisaruspuolilleen) tarvitsee saada oman pankkitilin mummopuoleltaan. Ystävätär päätti, että jos myös vanhin ei saa, eivät saa muutkaan ja anoppi ei saa tavata ketään lapsista, koska on niin epätasa-arvoinen.
Anoppi oli varovasti ehdottanut, että jospa toinen mummo, joka siis on vanhimman lapsen biologinen mummo, avaisi hänelle tilin, mutta se ei kuulemma tule kuuloonkaan. Epätasa-arvoinen kohtelu ei ratkea sillä vaan kuulemma korostuu.
Ystävättäreni mielestä hän on täysin oikeassa ja toisin ajattelevat väärässä. Minä kyllä saatan kallistua anopin puolelle, etenkin, jos ajattelen itseni anopin asemaan ja tiedän tuon vanhimman lapsen hieman "haastavaksi" käytökseltään (vaikkei se saisi mihinkään vaikuttaakaan).
Mitä mieltä olette? Etenkin te, joilla on eri isien lapsia?
Kommentit (330)
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempi antaa vanhimmalle lapselle viestin, että se ei ole yhtä arvokas tai tervetullut, koska sen äiti on tehnyt jotain tyhmää. Eli isovanhempi dissaa lasta lapsen äidin elämänvalintojen vuoksi. Ei se lapsi valinnut isäänsä tai sitä, että syntyykö maailmaan.
Kyseessähän ei kuitenkaan millään tavalla ole kyseisen lapsen isovanhempi. Jos isäpuoli olisi adoptoinut hänet, silloin olisi, mutta ei muuten.
Jos nainen eroaa miehestä, ei miehellä ole mitään oikeuksia edes tavata kyseistä lasta. Saati velvollisuutta elättää.
Käyttäjä10803 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempi antaa vanhimmalle lapselle viestin, että se ei ole yhtä arvokas tai tervetullut, koska sen äiti on tehnyt jotain tyhmää. Eli isovanhempi dissaa lasta lapsen äidin elämänvalintojen vuoksi. Ei se lapsi valinnut isäänsä tai sitä, että syntyykö maailmaan.
Kyseessähän ei kuitenkaan millään tavalla ole kyseisen lapsen isovanhempi. Jos isäpuoli olisi adoptoinut hänet, silloin olisi, mutta ei muuten.
Jos nainen eroaa miehestä, ei miehellä ole mitään oikeuksia edes tavata kyseistä lasta. Saati velvollisuutta elättää.
Eikö vanhemmuus tai isovanhemmuus sinusta ole muuta kuin juridiikkaa ja biologiaa? Minusta sosiaalisella (iso)vanhemmuudella ja sukulaisuudella on silläkin merkitys.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä10803 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempi antaa vanhimmalle lapselle viestin, että se ei ole yhtä arvokas tai tervetullut, koska sen äiti on tehnyt jotain tyhmää. Eli isovanhempi dissaa lasta lapsen äidin elämänvalintojen vuoksi. Ei se lapsi valinnut isäänsä tai sitä, että syntyykö maailmaan.
Kyseessähän ei kuitenkaan millään tavalla ole kyseisen lapsen isovanhempi. Jos isäpuoli olisi adoptoinut hänet, silloin olisi, mutta ei muuten.
Jos nainen eroaa miehestä, ei miehellä ole mitään oikeuksia edes tavata kyseistä lasta. Saati velvollisuutta elättää.
Eikö vanhemmuus tai isovanhemmuus sinusta ole muuta kuin juridiikkaa ja biologiaa? Minusta sosiaalisella (iso)vanhemmuudella ja sukulaisuudella on silläkin merkitys.
Ohis...ne bonuslapsenlapset ovat sun elämässäsi tasan sen aikaa, kun oma lapsesi on parisuhteessa lasten biovanhemman kanssa. Biologisia lapsenlapsiaan on sentään todennäköistä tavata vanhempiensa eronkin jälkeen oman lapsensa kautta, mutta nämä bonukset katoavat elämästäsi kokonaan, koska edes omalla lapsellasi ei ole mitään oikeuksia tavata heitä enää. Ei se niille lapsillekaan ole mitään mukavaa, että yks kaks katoaa "isovanhemmat", "isä tai äiti" sekä "sukulaiset". Lapsetkin nimittäin kiintyvät ja tuntevat menetystä, jos puolet suvusta katoaa taivaan tuuliin.
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempi antaa vanhimmalle lapselle viestin, että se ei ole yhtä arvokas tai tervetullut, koska sen äiti on tehnyt jotain tyhmää. Eli isovanhempi dissaa lasta lapsen äidin elämänvalintojen vuoksi. Ei se lapsi valinnut isäänsä tai sitä, että syntyykö maailmaan.
Isoäiti tuskin on upporikas joten täytyy valita mihin rahansa laittaa. Eikä tämä lapsi olisi koskaan voinut ollakaan kyseisen isoäidin lapsenlapsi joten mistään valinnoista tässä ei rangaista.
Anoppi on tässä ihan oikealla asialla. Anoppi haluaa vähän isommin lahjoa omia lapsenlapsiaan joten sori nyt vaan siihen ei muitten isukkien känniset vahingonlaukaukset kuulu. Fiksumpaa olisi anopilta säästää omille lapsenlapsilleen rahastoihin pieni pesämuna kaikessa hiljaisuudessa ja antaa se kun tulevat täyikäsiksi tms. Silloin ei äipälläkään oo mitään sanomista. Ja vaikka olisi sillä ei olisi mitään merkitystä.
Lapsena muualta yhdessä perheeseen adoptoidut on tietenkin samassa asemassa kuin pariskunnan mahdolliset yhteiset biologiset lapset. Joku kirjoitii että mitäs jos anopin poika adoptoisi tän kännisekoilun tuotoksen. Ei muuttaisi tilannetta mitenkään anopin kannalta. Joku voi olla eri mieltä, näin minä asian näen.
Kyllä mummous ja suhde omiin biologisiin lapsiin ja lapsen kumppanin lapsiin on sen mummon päätettävissä.
Pidän täytenä lokkeiluna sitä,että isovanhemmalta vaaditaan taloudellisesti yhtään mitään.Normaali ystävällinen kanssakäyminen riittää.
Itse olen lapseton,mutta sisaruksillani on lapsia.Minulla on kummilapsia sisarusten lapsista ja yksi muualta.Olen huomannut,että tämä muualta olevan kummilapsen äiti (yh,isä ei mukana,taloudellisesti tiukkaa) odottaa minulta kummina taloudellisesti aika paljon,mm. matkan maksamista.
Sisarusten lapsille (ovat jo vanhenpia kuin tämä muu kummilapsi) olen antanut suvun tauluja koruja ja ostanut mm. Artekin kalusteen yo-lahjaksi.Selvästi tämän muun kummilapsen äiti odottaa nyt omalleen samaa ja ehkä perintöäkin.
Itse en osaa pitää sisarusten lapsia ja tätä kaverin lasta saman arvoisina kummilapsina.En voi kuvitellakaan,että jakaisin vieraalle omien sukulaislasteni perintöä.
Ilkeän kuuloinen mummo ainakin. Ap kuulostaa myös siltä, että saa jotain nautintoa tästä yhden lapsen syrjinnästä. Käy sääliksi lapsia, millaisten aikuisten keskellä joutuvat kasvamaan.
Meillä on vähän samantyyppinen mutta kuitenkin niin erilainen tilanne päällä. Kerron senkin uhalla, että joku tunnistaa minut tästä, mutta haluan tuoda julki, miten vaikeita nämä asiat ovat ymmärtää.
Minulla on vanhin lapsi ollut jo olemassa kun tapasin nykyisen mieheni, jonka kanssa on kaksi lasta. Lapsen isän puoleiset isovanhemmat ovat olleet kiinteästi hänen elämässään mukana, vaikkei biologinen isä tietyistä syistä pysty olemaan. Mieheni on pitänyt vanhinta lastani aina parhaan kykynsä mukaan tasa-arvoisena, ehtihän hän olla isäpuolena muutamia vuosia ennen pienempien syntymistä.
Nyt esikoiseni isovanhemmat ovat jo iäkkäitä ja ovat halunneet siirtää pikkuhiljaa omaisuuttaan esikoiselleni verotuksellisista syistä. Tämä ei tunnu nykyisen mieheni äidin mielestä kivalta muita lapsia kohtaan ja hän tuo sen julki.
Eli anoppini puuttuu minun biologisen lapseni lailliseen perintöön. Lapsi kärsii tästä paljon, vaikkei vielä kunnolla edes ymmärrä, mistä on kysymys. Pienemmät sisarukset onneksi eivät ymmärrä senkään vertaa.
Anoppi sai kuulla järjestelystä täysin vahingossa enkä olisi ikinä voinut kuvitella hänen muuttuvan ihmisenä aivan toiseksi kuin mitä hän aiemmin oli.
Miestä ei voisi omien sanojensa mukaan vähempää kiinnostaa, mutta tuntuu, että anoppi myrkyttää hänenkin mielensä.
Ja ainoa joka kärsii, on täysin viaton lapsi. Tottakai on kiva, että hänelle kertyy pesämuna, koska isän perhe on varakas, mutta hinta on liian kova.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi on tässä ihan oikealla asialla. Anoppi haluaa vähän isommin lahjoa omia lapsenlapsiaan joten sori nyt vaan siihen ei muitten isukkien känniset vahingonlaukaukset kuulu. Fiksumpaa olisi anopilta säästää omille lapsenlapsilleen rahastoihin pieni pesämuna kaikessa hiljaisuudessa ja antaa se kun tulevat täyikäsiksi tms. Silloin ei äipälläkään oo mitään sanomista. Ja vaikka olisi sillä ei olisi mitään merkitystä.
Lapsena muualta yhdessä perheeseen adoptoidut on tietenkin samassa asemassa kuin pariskunnan mahdolliset yhteiset biologiset lapset. Joku kirjoitii että mitäs jos anopin poika adoptoisi tän kännisekoilun tuotoksen. Ei muuttaisi tilannetta mitenkään anopin kannalta. Joku voi olla eri mieltä, näin minä asian näen.
Mummolla on toki täysi oikeus kieltäytyä avaamasta tiliä yhdelle lapsista. Samoin vanhemmilla on oikeus päättää olla pitämättä elämässään mummoa joka kohtelee sisaruksia eriarvoisuutta kylvävällä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Pojallani on ollut kolme (!) eri naisystävää, joilla kaikilla lapsia ennestään. Samoin kaikki nuo naiset lapsineen ovat vuoden, parin jälkeen häipyneet kaikki suoraan uuteen suhteeseen. Poikani on aivan rikki etenkin kahteen lapseen katkenneiden siteiden takia, exät eivät halua lasten tapaavan poikaani paitsi silloin, kun tarvitsevat lapsenvahtia. Tästä viisastuneena en edes uskalla kiintyä muiden lapsiin, niin monet itkut olen ikävääni ja lasten kohtaloa (päihdeperheeseen joutumista) itkenyt.
Sitä niittää, mitä kylvää. Olisitpa ollut silloin joskus parempi äiti, niin poikasi voisi olla henkisesti terveempi, omata terveempiä ihmissuhteita päihdeongelmattomiin ja jopa sen oman perheen.
Odotat ilmeisesti jotain sääliä, vaikka pojallesi se pitäisi mielummin osoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mummoni on aikanaan nainut leskeksi nuorena jääneen ukkini, hänellä oli jo yksi lapsi tuolloin. Saivat vielä yhdessä kaksi. Aina on kohdellut ukin poikaa kuin omaansa, samoin kaikkia meitä serkuksia. Ovat hänen lapsenlapsiaan täydestä sydämestä, vaikka eivät biologisesti. Arvostan suuresti tätä. Näin olemme me serkut ja meidän vanhempamme saaneet kasvaa tasa-arvoisessa suvussa, jossa ei ole ollut kärhämiä tai selän takana jupinaa - toista on isän puolen suvun kanssa. Valintoja, valintoja.
Nuori leskimies pikkulapsen kanssa kolmekymmentäluvulla on vähän eri kuin nykypäivän lähiömamman ryyppyreissun lopputulema.
Joo mutta lapsi on kummassakin tapauksessa syytön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään mies ei omasta tahdostaan adoptoi toisen miehen lasta. Sen biologia kieltää, vieraan uroksen poikanen on uhka. Kaikki nämä adoptiojutut on sen naisen painostuksen, pakotuksen, erollauhkailun ym. tulosta.
Yllä oleva kommentti kertoo, miksi niin moni nainen nykyään elää mieluummin yksin kuin miehen kanssa.
Koska valtion tuet mahdollistavat sen, eivätkä nämä naiset halua joutua panostamaan suhteeseen.
Suututtaa tuollaiset ihmiset jotka eivät edes tiedä kuka isä on. Lapsellapitäisi olla oikeus tietää isänsä ja olla mahdollisesti tekemisissä isänsä suvun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi on tässä ihan oikealla asialla. Anoppi haluaa vähän isommin lahjoa omia lapsenlapsiaan joten sori nyt vaan siihen ei muitten isukkien känniset vahingonlaukaukset kuulu. Fiksumpaa olisi anopilta säästää omille lapsenlapsilleen rahastoihin pieni pesämuna kaikessa hiljaisuudessa ja antaa se kun tulevat täyikäsiksi tms. Silloin ei äipälläkään oo mitään sanomista. Ja vaikka olisi sillä ei olisi mitään merkitystä.
Lapsena muualta yhdessä perheeseen adoptoidut on tietenkin samassa asemassa kuin pariskunnan mahdolliset yhteiset biologiset lapset. Joku kirjoitii että mitäs jos anopin poika adoptoisi tän kännisekoilun tuotoksen. Ei muuttaisi tilannetta mitenkään anopin kannalta. Joku voi olla eri mieltä, näin minä asian näen.
Mummolla on toki täysi oikeus kieltäytyä avaamasta tiliä yhdelle lapsista. Samoin vanhemmilla on oikeus päättää olla pitämättä elämässään mummoa joka kohtelee sisaruksia eriarvoisuutta kylvävällä tavalla.
No kule kun se ei ole sen vanhimman mummo. Ja liitto jo kriisissä muutenkin. Noin kettumainen miniä ei takuulla anna anopin tavata eron jälkeen edes noita sen biolapsenlapsia saati kännipanon jälkeläistä. Eli hyvä, kun rahaa ei ole syydetty sinne tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mummoni on aikanaan nainut leskeksi nuorena jääneen ukkini, hänellä oli jo yksi lapsi tuolloin. Saivat vielä yhdessä kaksi. Aina on kohdellut ukin poikaa kuin omaansa, samoin kaikkia meitä serkuksia. Ovat hänen lapsenlapsiaan täydestä sydämestä, vaikka eivät biologisesti. Arvostan suuresti tätä. Näin olemme me serkut ja meidän vanhempamme saaneet kasvaa tasa-arvoisessa suvussa, jossa ei ole ollut kärhämiä tai selän takana jupinaa - toista on isän puolen suvun kanssa. Valintoja, valintoja.
Nuori leskimies pikkulapsen kanssa kolmekymmentäluvulla on vähän eri kuin nykypäivän lähiömamman ryyppyreissun lopputulema.
Joo mutta lapsi on kummassakin tapauksessa syytön.
En ymmärrä, miten tämä kiistaton tosiasia ei mene ihmisten jakeluun. Tässäkin ketjussa syyttömästä lapsesta puhutaan kuin lapsi itse olisi käyttänyt holtittomasti ja aiheuttanut oman syntymänsä ihan itse, ja vielä häätänyt toisen vanhempansa elämästään ihan huvin vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Suututtaa tuollaiset ihmiset jotka eivät edes tiedä kuka isä on. Lapsellapitäisi olla oikeus tietää isänsä ja olla mahdollisesti tekemisissä isänsä suvun kanssa.
Niinpä.
Yllättävän yleistä nykyisin, että yhden yön Tindersuhteesta tai täysin muisti pois-panosta seuraavaa raskautta ei keskeytetä. Tai ehkäistä. Ovatko yh-tuet niin hyviä? Vai pelätäänkö töihin joutumista niin paljon, että aletaan mieluummin leikkiä "kotiäitiä"?
Vierailija kirjoitti:
Yksikään mies ei omasta tahdostaan adoptoi toisen miehen lasta. Sen biologia kieltää, vieraan uroksen poikanen on uhka. Kaikki nämä adoptiojutut on sen naisen painostuksen, pakotuksen, erollauhkailun ym. tulosta.
Minä tunnen tällaisen miehen, joka ihan omasta tahdostaan ryhtyi seurustelemaan raskaana olevan naisen kanssa. On nyt virallisesti isä naisen tyttärelle ja hyvä isä onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suututtaa tuollaiset ihmiset jotka eivät edes tiedä kuka isä on. Lapsellapitäisi olla oikeus tietää isänsä ja olla mahdollisesti tekemisissä isänsä suvun kanssa.
Niinpä.
Yllättävän yleistä nykyisin, että yhden yön Tindersuhteesta tai täysin muisti pois-panosta seuraavaa raskautta ei keskeytetä. Tai ehkäistä. Ovatko yh-tuet niin hyviä? Vai pelätäänkö töihin joutumista niin paljon, että aletaan mieluummin leikkiä "kotiäitiä"?
WTF?
Ei ole tullut mieleen, että joku vain yksinkertaisesti haluaa lapsen? Ei siinä sen kummempia syitä välttämättä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi on tässä ihan oikealla asialla. Anoppi haluaa vähän isommin lahjoa omia lapsenlapsiaan joten sori nyt vaan siihen ei muitten isukkien känniset vahingonlaukaukset kuulu. Fiksumpaa olisi anopilta säästää omille lapsenlapsilleen rahastoihin pieni pesämuna kaikessa hiljaisuudessa ja antaa se kun tulevat täyikäsiksi tms. Silloin ei äipälläkään oo mitään sanomista. Ja vaikka olisi sillä ei olisi mitään merkitystä.
Lapsena muualta yhdessä perheeseen adoptoidut on tietenkin samassa asemassa kuin pariskunnan mahdolliset yhteiset biologiset lapset. Joku kirjoitii että mitäs jos anopin poika adoptoisi tän kännisekoilun tuotoksen. Ei muuttaisi tilannetta mitenkään anopin kannalta. Joku voi olla eri mieltä, näin minä asian näen.
Mummolla on toki täysi oikeus kieltäytyä avaamasta tiliä yhdelle lapsista. Samoin vanhemmilla on oikeus päättää olla pitämättä elämässään mummoa joka kohtelee sisaruksia eriarvoisuutta kylvävällä tavalla.
Hehän ei ole sisaruksia.
Juuri näin. Vanhemmat voivat kompensoida tilannetta laittamalla itse tälle lapselle tilille rahaa, jos muuten tuntuu siltä, että lapsi jäisi eriarvoiseen asemaan. Mun esikoisen isän suku on huomattavasti varakkaampi kuin kuopuksen isän suku ja esimerkiksi joululahjoissa olen pyrkinyt ostamaan kuopukselle kalliimpia lahjoja, koska esikoinen saa kalliita lahjoja isänsä suvulta, mutta kuopus taas ei saa isänsä suvulta kuin pienet paketit.