Miten siihen tottuu, että teini huitelee "tuolla jossain"?

Sitten kun ne on täysi-ikäisiä .. sitten siihen tottuu.

Tämä on aivan sietämätöntä 😭 😞

Mullakin kaksi teiniä. "Paniikissa" kyselen missä ja keiden kanssa ovat, vanhempien nimiä. Kuulemma kyselen liikaa 😊. Toisaalta kiva, että kasvavat, toisaalta ahdistaa maailman pahuus. Vaikka ihan fiksuja nuoria heistä on kasvanut.

Ei mitenkään. Onneksi teinini on muuten rauhallista ja järkevää sorttia, mutta liikenne pelottaa. Sai juuri poikkeusluvalla ajokortin 17-vuotiaana ja pelkään joka kerran kun lähtee pihasta, että tämä on viimeinen kerta kun nähdään. Tiedän, on suorittanut tutkinnon autokoulussa ja läpäissyt sen mutta silti... En olisi tehnyt yhtään lasta, jos olisin tiennyt millaista pelkoa tämä huoli aiheuttaa. En voi käsittää tätä Tanskan miljardööriperhettä, miten ikinä voivat selvitä menetyksistään vaikka rahaa olisi millaisiin terapioihin. Itse tulisin hulluksi.

Varmistakaa että saatte tarvittaesa katsoa sijaintia sekä antavat väliaikatietoja puhelulla tai viestillä. Vielä kun alaikäinen on, tällä mennään 17-veenkin kanssa. Mopolla pääsee niin laajalle alueelle.

Mä luotan mun tyttäreen, on mielestäni järkevä ja aina tullut yöksi kotiin, vaikka sitten aamuyöstä. Ystäväni valvoo aina siihen asti kunnes teininsä on kotona vaikka hänkin on mielestäni todella luottamuksen arvoinen. Se on tietoinen valinta, epäileekö pahinta ja valvoo vai luottaako siihen että kaikki on kunnossa.

Ei ne välttämättä selviäkään. Mikään raha maailmassa ei auta, kun menetät kolme lasta neljästä. Ja tuskin se ainoaksi lapseksi jäänytkään selviää ilman arpia.

Mietippä missä huitelit itse teininä. Et kai vain nysvänny vanhempien nurkissa. Lienee sinulla ollut välillä kavereitakin ja menoa ,vaikk opiskelitkin tunnollisesti.

Voi kun ois tuollaisia ongelmia.

Terveisin aina kotona nököttävän teinipojan (16v) äiti

Rajat nuorelle, niin ei huitele.

Ei siihen totu. Jatkuvaa huolta ja öisin valvomista kun odottaa kotiin. Kun kuulee, että auto hurahtaa pihaan, pitää hypätä tarkistamaan onko kavereiden kyyti vai poliisiauto kertomaan huonot uutiset. Menee joskus aikalailla överiksi. Omat teinit ovat fiksuja ja järkeviä, mutta mistä sitä koskaan tietää mitä tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen totu. Jatkuvaa huolta ja öisin valvomista kun odottaa kotiin. Kun kuulee, että auto hurahtaa pihaan, pitää hypätä tarkistamaan onko kavereiden kyyti vai poliisiauto kertomaan huonot uutiset. Menee joskus aikalailla överiksi. Omat teinit ovat fiksuja ja järkeviä, mutta mistä sitä koskaan tietää mitä tapahtuu.

En halua olla törkeä mutta ei toi ihan terveelle kuulosta

Liikenne pelottaa, onhan siellä paljon liikennettä ja mopolla liikenteessä.

Hoksaa että nykyvanhemmat välittävät lapsistaan enemmän. Minun nuoruudessa me saatiin huidella miten lystää, joskus tuntui että porukat oikein patisteli kartsalle. 

Vierailija kirjoitti:

Voi kun ois tuollaisia ongelmia.

Terveisin aina kotona nököttävän teinipojan (16v) äiti

Kyllä se teidänkin teini vielä lähtee pesästä. Meidän poika nökötti kotona 17 vuotiaaksi. Sitten alkoi sosiaalinen elämä ja joka viikonloppu oli menoa.

Vierailija kirjoitti:

Mä luotan mun tyttäreen, on mielestäni järkevä ja aina tullut yöksi kotiin, vaikka sitten aamuyöstä. Ystäväni valvoo aina siihen asti kunnes teininsä on kotona vaikka hänkin on mielestäni todella luottamuksen arvoinen. Se on tietoinen valinta, epäileekö pahinta ja valvoo vai luottaako siihen että kaikki on kunnossa.

Meillä on 17-vuotiaalle kotiintuloaika klo 23. En anna olla aamuöyhön. (pl yökylät)

Ei siihen totu. Luotan kyllä omaan teiniini, mutta kun siellä liikkuu muitakin samassa porukassa ja kaikkiin en luota. Sydän syrjällään aina. Äitien kohtalo. 

"Tulee kun tulee" totesi mies. Olemme niin eri linjoilla menemisten tai lähinnä tulemisten suhteen, että nielen raivon oksennusta.

Eikä puhettakaan, että teini itse mitään ilmottaisi, ehei, ei vastaa edes tekstiviestiin kuin ehkä ties monennella kerralla ja soittoon ei lainkaan. Ja kun vedän herneen nenään asiasta niin "kiukuttelen", sanoo teini. Ja mies säestää, että anna olla ja antaa olla yms.

En tottunut koskaan mopopoikani systeimeihin. Istuin ikkunassa ja odotin, että tuleeko se kotiintuloajalla. Jos ei tullut niin isäpuoli nosti helvetinmoisen metelin.

 

Joskus sateisena juhannuksena tiesin, että poika meni paikalliselle tanssilavalle. Eipä kuulunut ajoissa kotiin. Siispä otin sateenvarjon ja läksin hakemaan jantterin kotiin. Saavuin juhlapaikalle ja kaikki pojat näkivät minut. Hajaantuivat ympäriinsä, mutta sain oman poikani kiinni.

Sitten käveltiin peräkkäin kotiin ja minä mäkätin koko matkan. Nyt yli 3-kymppisenä osaa jo nähdä, että oli hyvä kun vanhemmat välittivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi kun ois tuollaisia ongelmia.

Terveisin aina kotona nököttävän teinipojan (16v) äiti

Kyllä se teidänkin teini vielä lähtee pesästä. Meidän poika nökötti kotona 17 vuotiaaksi. Sitten alkoi sosiaalinen elämä ja joka viikonloppu oli menoa.

Mitä se alkoi yhtäkkiä tehdä? Ryypätä vai?

Miksi tilanne muuttui?