Lue keskustelun säännöt.
Pappa puoli jätti perintöä - lapsensa suuttuneet
17.05.2019 |
Tilanne on siis se, että minun pappa puoleni menehtyi jonkin aikaa sitten. Biologinen pappani on kuollut jo kauan ennen minun syntymääni ja pappa puoleni on ollut mummuni kanssa siitä asti kun olen ollut noin kolme vuotias. Olen siis aina ajatellut, että pappa puoli on minun ihan oikea pappani, niinkuin onkin, muttei vaan biologisesti. En muista aikaa ennen häntä. Isoveljeni on ollut niin iso, kun hän tuli kuvioihin, ettei pidä häntä samalla tavalla pappana. Serkkuni ovat myös olleet sen verran etäisiä, ettei heille ole syntynyt samanlaista suhdetta häneen. Hän on siis myös pitänyt minua hänen lapsenlapsenaan.
Papallani on kaksi biologista lasta ja heillä ei ole lapsia. Lapset eivät ole pitäneet isäänsä juuri mitään yhteyttä. Soittavat ehkä isänpäivänä ja käyvät kerran 3-6 vuodessa. Pappa on tietysti myös osa syyllinen yhteydenpidottomuuteen. Juurikaan en syitä tiedä taustalla. Mutta minulle hän on ollut aina hyvä, joskin hieman jäärä.
Nyt kuitenkin testamentista on käynyt ilmi, että pappa on halunnut jättää puolet omaisuudestaan minulle ja hieman veljelleni ja äidilleni. Lakiosa kuuluu tietenkin lapsilleen. Mutta tästähän lapset ovat suuttuneet, kun me emme ole biologista sukua ja heille kuuluisi kaikki. Ovat uhanneet, että ottavat yhdeyttä lakimieheen ja että olemme saaneet ylipuhuttua ja sekoitettua vanhan miehen pään. Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa, hän oli hyvissä voimissa ja järjissään loppuun saakka. Nyt on sitten alkanut kunnon mustamaalaaminen ja häiriköinti. En oikein tiedä miten tästä nyt sitten eteenpäin. En halua riidellä ja tapella varsinkaan, kun en ole todellakaan ollut perinnön perässä. Tuntuu pahalta tämä kaikki, kun suruaikakin on vielä kesken.
Neuvoja kaivattaisiin.
Kommentit (79)
Auto kuuluu kuolinpesään, jos se on edelleen pappapuolesi nimissä. Se ei ole sinun, vaikka hän on sinulle ns. antanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palkkaat hyvän juristin.
Älä välitä biolapsista. Kuvottavia tuollaiset ihmiset; elinaikana ei nähdä, mutta rahat kyllä kelpaavat.
Meillä oli suvussa todella riitaisa lapsettoman parin perinnönjako kolme vuotta sitten. Kaikilta paloi sillat kaikkiin suuntiin. Vähän surullista.
Omasta kokemuksesta voin sanoa; tsemppiä!
Paljonko se perintö suunnilleen on? Jos iso, niin lakimies todellakin kannattaa ja saat aika varmasti maksuaikaa tai lainaa pankista lakimiehen palkkiota varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhukset eivät olleet naimisissa, ei tietenkään ositustakaan heidän välillään tehdä, mutta isoäitisi talossa on varmaankin vielä vainajalle (ja kenties hänen edelliselle puolisolleen) kuulunutta omaisuutta, esim. hänen henkilökohtaiset tavaransa ja kenties joitain huonekaluja ja muuta koti-irtaimistoa, johon avoleskellään ei ole hallintaoikeutta. Papan talo muuten ei ehkä ollut kokonaan hänen, vaan varsinkin jos hän oli jäänyt leskeksi, hänen leskensä osuus voi kuulua jo tämän perillisille (=papan lapset?)
Ensin täytyy tarkistaa, että vainajan ja hänen mahdollisten edellisten aviopuolisoitten välillä on tehty ositukset, muuten ne täytyy tehdä nyt. Jos isoäitisi on kykenevä ja tunsi vainajan raha-asiat, hän voi toimia perunkirjoituksessa pesänilmoittajana elleivät vainajan lapset itse välttämättä halua.
Autosta sen verran, että toki papallasi oli oikeus antaa auto sinulle (koska hän yksin sen omisti) ja sinun tietysti piti tehdä siitä lahjaveroilmoitus ja maksa vero, jos arvo oli yli 4999€. Lahjasaantosi on pätevä ja auto on sinun, mutta koska lahjoituksesta on niin vähän aikaa, se otetaan huomioon testamenttisaannossasi vähentäen sen arvoa, ei lahjoitusajankohdan vaan nykyarvon mukaan. Jos maksoit siitä lahjaveroa, se vähentää perintöveroasi.
Isovanhempieni talossa jossa asuivat ei ole juurikaan papan omaisuutta, vaatteita ja vanhoja poliisiuniformuja. Hän jätti kaikki tavaransa vanhaan taloonsa, muutti mummuni luo vain matkalaukullisen tavaroita aikoinaan. Hän oli myös eronnut entisestä vaimostaan ja talo on hänen nimissään. Tileillään hänellä taitaa olla isotkin summat rahaa. Ja entinen puolisonsa on menehtynyt jo vuosia sitten. Ja joku täällä jo kertoikin, että auto taitaa olla lähes arvoton, en siis ole maksanut siitä mitään lahjaveroa missään vaiheessa. Auton vakuutukset ovat kyllä edelleen papan nimissä.
Ap
Toivottavasti pappapuolen ja hänen ex-vaimonsa eron jälkeen on tehty avioeron ositus (oletan, että he olivat naimisissa, vai olivatko?) Jos ositusta ei ole tehty, se täytyy tehdä ennen kuin perinnönjako voidaan tehdä. Jos heillä ei ollut avioehtoa, puolet talosta kuuluisi siis hänen edesmenneelle ex-vaimolleen. Jos pappapuolen ex-vaimo oli biolasten äiti, silloin he perivät äitinsä puolikkaan talosta (jos siis osituksessa ei ole aikanaan sovittu toisin ja pappapuoli vaikka lunastanut ex-vaimoaan ulos talosta. ) Olen pahoillani, mutta vaikuttaa aika sekavalta perintökuviolta. Toivottavasti saat lakiapua tilanteeseen.
Perunkirjoitus on järjestettävä 3 kk vainajan kuolemasta, ja perukirjaan kirjataan vainajan omaisuus ja velat. Siellä sinulla on oikeus olla paikalla testamentin saajana.
Auto ei voi olla sinun, jos siinä on edelleen vakuutukset papan nimissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhukset eivät olleet naimisissa, ei tietenkään ositustakaan heidän välillään tehdä, mutta isoäitisi talossa on varmaankin vielä vainajalle (ja kenties hänen edelliselle puolisolleen) kuulunutta omaisuutta, esim. hänen henkilökohtaiset tavaransa ja kenties joitain huonekaluja ja muuta koti-irtaimistoa, johon avoleskellään ei ole hallintaoikeutta. Papan talo muuten ei ehkä ollut kokonaan hänen, vaan varsinkin jos hän oli jäänyt leskeksi, hänen leskensä osuus voi kuulua jo tämän perillisille (=papan lapset?)
Ensin täytyy tarkistaa, että vainajan ja hänen mahdollisten edellisten aviopuolisoitten välillä on tehty ositukset, muuten ne täytyy tehdä nyt. Jos isoäitisi on kykenevä ja tunsi vainajan raha-asiat, hän voi toimia perunkirjoituksessa pesänilmoittajana elleivät vainajan lapset itse välttämättä halua.
Autosta sen verran, että toki papallasi oli oikeus antaa auto sinulle (koska hän yksin sen omisti) ja sinun tietysti piti tehdä siitä lahjaveroilmoitus ja maksa vero, jos arvo oli yli 4999€. Lahjasaantosi on pätevä ja auto on sinun, mutta koska lahjoituksesta on niin vähän aikaa, se otetaan huomioon testamenttisaannossasi vähentäen sen arvoa, ei lahjoitusajankohdan vaan nykyarvon mukaan. Jos maksoit siitä lahjaveroa, se vähentää perintöveroasi.
Isovanhempieni talossa jossa asuivat ei ole juurikaan papan omaisuutta, vaatteita ja vanhoja poliisiuniformuja. Hän jätti kaikki tavaransa vanhaan taloonsa, muutti mummuni luo vain matkalaukullisen tavaroita aikoinaan. Hän oli myös eronnut entisestä vaimostaan ja talo on hänen nimissään. Tileillään hänellä taitaa olla isotkin summat rahaa. Ja entinen puolisonsa on menehtynyt jo vuosia sitten. Ja joku täällä jo kertoikin, että auto taitaa olla lähes arvoton, en siis ole maksanut siitä mitään lahjaveroa missään vaiheessa. Auton vakuutukset ovat kyllä edelleen papan nimissä.
Ap
Toivottavasti pappapuolen ja hänen ex-vaimonsa eron jälkeen on tehty avioeron ositus (oletan, että he olivat naimisissa, vai olivatko?) Jos ositusta ei ole tehty, se täytyy tehdä ennen kuin perinnönjako voidaan tehdä. Jos heillä ei ollut avioehtoa, puolet talosta kuuluisi siis hänen edesmenneelle ex-vaimolleen. Jos pappapuolen ex-vaimo oli biolasten äiti, silloin he perivät äitinsä puolikkaan talosta (jos siis osituksessa ei ole aikanaan sovittu toisin ja pappapuoli vaikka lunastanut ex-vaimoaan ulos talosta. ) Olen pahoillani, mutta vaikuttaa aika sekavalta perintökuviolta. Toivottavasti saat lakiapua tilanteeseen.
Perunkirjoitus on järjestettävä 3 kk vainajan kuolemasta, ja perukirjaan kirjataan vainajan omaisuus ja velat. Siellä sinulla on oikeus olla paikalla testamentin saajana.
Kyllähän ositus on tehty, kun kerran ex-puoliso on kuollut vuosia sitten.
Vierailija kirjoitti:
Pappapuoli = yhdyssana
Isäpuoli olisi vielä paremmin ilmaus, sillä joillakin Länsi- ja Etelä-Suomen murrealueilla pappa tarkoittaa samaa kuin ukki tai vaari eli isoisä. Savolaiseen kielikorvaan tuo pappa kuullostaa ruotsinkielestä lainatulta.
Siitä tulee myös mieleen suomenruotsalaisten lempisanonta "pappa betalar."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lakimies (esim pankin kautta) Maksaa mutta sitten saat asiat oikein. Ja muun perheen/suvun/ niiden papan biolasten kanssa kommunikoit ainoastaan toteamalla ”Lakimieheni hoitaa tämän perintöasian” Et riitele, et kommentoi, et tee mitään. Jos tulee solvausviestejä, tallennat ne visusti ja viet tarvittaessa poliisin selvitettäväksi. Älä alennu riitelemään ja kunnioita testamenttia. Jos sinulle jätettiin perintö testamentilla, se on vainajan viimeinen tahto ja kuuluu sinulle.
Ja jos pankin lakimies huomaa testamentissa muotovirheen, niin hän osaa neuvoa, miten toimia, kun testamentti riitautetaan ja todennäköisesti ap ei saa mitään.
Olen opiskelija ja rahaa ei ole muutenkaan ylimääräistä, niin en haluaisi kyllä lakimiestä ottaa. En ole lähtenyt mukaan riitelyyn. En vaan haluaisi mitään ongelmia, kun itse menetyskin ottaa koville. En tarvitse perintöä, mutta haluisin tietysti kunnioittaa papan toivetta. Ja jos jotain haluaisin, olisi hänen muistelmat ja kirjoituksensa. Niillä ei taida olla mitään rahallista arvoa.
Ap
Et tarvitse nyt mitään lakimiestä. Sun pitää nyt vaan pitää pää kylmänä ja antaa muiden haukkua. Jos tilanne on tosiaan tuo, että testamentti on tehty täysissä ruumiin ja sielun voimissa, niin sulla ei ole mitään hätää. Biologisia lapsia nyt harmittaa ja he haluavat vain purkaa pahaa oloaan tai tarkoituksella yrittävät saada sinut luopumaan perinnöstä. Sun ei tarvitse tehdä mitään, on heidän asia moittia testamenttia ja jos se onnistuu, niin sitten et vain saa mitään. Jos se ei mene läpi, niin saat perinnön. Sinä et ole tässä osapuoli ja siksi sun ei kannata palkata lakimiestä tms. Toki voit jutella vaikka pankissa asiasta, mutta se auttaa vain saamaan paremman tilannekuvan itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pappapuoli = yhdyssana
Isäpuoli olisi vielä paremmin ilmaus, sillä joillakin Länsi- ja Etelä-Suomen murrealueilla pappa tarkoittaa samaa kuin ukki tai vaari eli isoisä. Savolaiseen kielikorvaan tuo pappa kuullostaa ruotsinkielestä lainatulta.
Siitä tulee myös mieleen suomenruotsalaisten lempisanonta "pappa betalar."
Mummun puolisostahan tässä puhutaan, eikä äidin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palkkaat hyvän juristin.
Älä välitä biolapsista. Kuvottavia tuollaiset ihmiset; elinaikana ei nähdä, mutta rahat kyllä kelpaavat.
Meillä oli suvussa todella riitaisa lapsettoman parin perinnönjako kolme vuotta sitten. Kaikilta paloi sillat kaikkiin suuntiin. Vähän surullista.
Omasta kokemuksesta voin sanoa; tsemppiä!
Mihin ap tässä lakimiestä tarvitsee? Hänhän ei riitele, vaan biologiset lapset haastavat testamenttia. Jos asia päätyy käräjille ja ap:tä epäillään jostain, niin sitten tarvitaan lakiapua. Muuten riita koskee vain sitä, että onko testamentti kelvollinen ja pätevä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pappapuoli = yhdyssana
Isäpuoli olisi vielä paremmin ilmaus, sillä joillakin Länsi- ja Etelä-Suomen murrealueilla pappa tarkoittaa samaa kuin ukki tai vaari eli isoisä. Savolaiseen kielikorvaan tuo pappa kuullostaa ruotsinkielestä lainatulta.
Siitä tulee myös mieleen suomenruotsalaisten lempisanonta "pappa betalar."
Mummun puolisostahan tässä puhutaan, eikä äidin.
Ruotsin kielen pappa tarkoittaa isää eikä ukkia. Tässä tapauksessa pitäisi siis puhua isoisäpuolesta riippumatta siitä onko hän ollut naimisissa äidinäidin tai äidinisän kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pappapuoli = yhdyssana
Isäpuoli olisi vielä paremmin ilmaus, sillä joillakin Länsi- ja Etelä-Suomen murrealueilla pappa tarkoittaa samaa kuin ukki tai vaari eli isoisä. Savolaiseen kielikorvaan tuo pappa kuullostaa ruotsinkielestä lainatulta.
Siitä tulee myös mieleen suomenruotsalaisten lempisanonta "pappa betalar."
Mummun puolisostahan tässä puhutaan, eikä äidin.
Ruotsin kielen pappa tarkoittaa isää eikä ukkia. Tässä tapauksessa pitäisi siis puhua isoisäpuolesta riippumatta siitä onko hän ollut naimisissa äidinäidin tai isänäidin kanssa. (pieni korjaus)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhukset eivät olleet naimisissa, ei tietenkään ositustakaan heidän välillään tehdä, mutta isoäitisi talossa on varmaankin vielä vainajalle (ja kenties hänen edelliselle puolisolleen) kuulunutta omaisuutta, esim. hänen henkilökohtaiset tavaransa ja kenties joitain huonekaluja ja muuta koti-irtaimistoa, johon avoleskellään ei ole hallintaoikeutta. Papan talo muuten ei ehkä ollut kokonaan hänen, vaan varsinkin jos hän oli jäänyt leskeksi, hänen leskensä osuus voi kuulua jo tämän perillisille (=papan lapset?)
Ensin täytyy tarkistaa, että vainajan ja hänen mahdollisten edellisten aviopuolisoitten välillä on tehty ositukset, muuten ne täytyy tehdä nyt. Jos isoäitisi on kykenevä ja tunsi vainajan raha-asiat, hän voi toimia perunkirjoituksessa pesänilmoittajana elleivät vainajan lapset itse välttämättä halua.
Autosta sen verran, että toki papallasi oli oikeus antaa auto sinulle (koska hän yksin sen omisti) ja sinun tietysti piti tehdä siitä lahjaveroilmoitus ja maksa vero, jos arvo oli yli 4999€. Lahjasaantosi on pätevä ja auto on sinun, mutta koska lahjoituksesta on niin vähän aikaa, se otetaan huomioon testamenttisaannossasi vähentäen sen arvoa, ei lahjoitusajankohdan vaan nykyarvon mukaan. Jos maksoit siitä lahjaveroa, se vähentää perintöveroasi.
Isovanhempieni talossa jossa asuivat ei ole juurikaan papan omaisuutta, vaatteita ja vanhoja poliisiuniformuja. Hän jätti kaikki tavaransa vanhaan taloonsa, muutti mummuni luo vain matkalaukullisen tavaroita aikoinaan. Hän oli myös eronnut entisestä vaimostaan ja talo on hänen nimissään. Tileillään hänellä taitaa olla isotkin summat rahaa. Ja entinen puolisonsa on menehtynyt jo vuosia sitten. Ja joku täällä jo kertoikin, että auto taitaa olla lähes arvoton, en siis ole maksanut siitä mitään lahjaveroa missään vaiheessa. Auton vakuutukset ovat kyllä edelleen papan nimissä.
Ap
Toivottavasti pappapuolen ja hänen ex-vaimonsa eron jälkeen on tehty avioeron ositus (oletan, että he olivat naimisissa, vai olivatko?) Jos ositusta ei ole tehty, se täytyy tehdä ennen kuin perinnönjako voidaan tehdä. Jos heillä ei ollut avioehtoa, puolet talosta kuuluisi siis hänen edesmenneelle ex-vaimolleen. Jos pappapuolen ex-vaimo oli biolasten äiti, silloin he perivät äitinsä puolikkaan talosta (jos siis osituksessa ei ole aikanaan sovittu toisin ja pappapuoli vaikka lunastanut ex-vaimoaan ulos talosta. ) Olen pahoillani, mutta vaikuttaa aika sekavalta perintökuviolta. Toivottavasti saat lakiapua tilanteeseen.
Perunkirjoitus on järjestettävä 3 kk vainajan kuolemasta, ja perukirjaan kirjataan vainajan omaisuus ja velat. Siellä sinulla on oikeus olla paikalla testamentin saajana.
Kyllähän ositus on tehty, kun kerran ex-puoliso on kuollut vuosia sitten.
Todonnäköisesti ositus on tehty, silloin kun ex-puoliso on kuollut. Mutta kannattaa varmistaa, ainahan on voitu asiat perunkirjoituksessa hoitaa "vähän sinne päin."
Pappapuolen talon omistajuus kannattaa myös tarkistaa, kiinteistön omistajatiedot voi tarkistaa Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteristä. Voihan tosiaan olla, että biolapset kuitenkin omistavat edesmenneen äitinsä osuuden talosta. Pappapuolen ja biolasten välien katkeamisen syynähän on voinut olla äidin perinnön jaosta aiheutuneet riidat, ap ei tiedä mitä kaikkea taustalla on. Kuulostaa kummalliselta, että pappapuoli on vain jättänyt talon tyhjilleen. Onko se siis ollut vuosia jo tyhjillään? Ettei vain siinä tapauksessa olisi ihan laho? Kannattaa selvittää, sillä perinnöstä voi aina kieltäytyä, jos perittävänä olisi vain homeinen talo, josta on enemmän vaivaa kuin hyötyä. Ota nyt ap ihmeessä asioista selvää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pappa voi olla vakuutusten maksaja, vaikka auto olisikin apn omistuksessa.
Jos et muka ole perinnön perässä, etkä myöskään halua riidellä muiden perillisten kanssa, niin miksi et sitten luovu testamentista? Ei sitä ole mikään pakko vastaanottaa.
Pappapuolen talon omistajuuskuviot olisi myös hyvä selvittää ennen kuin ottaa perinnön vastaan. Muuten voit päätyä vastentahtoisesti biolasten kanssa talon yhteisomistajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos et muka ole perinnön perässä, etkä myöskään halua riidellä muiden perillisten kanssa, niin miksi et sitten luovu testamentista? Ei sitä ole mikään pakko vastaanottaa.
Minkä ihmeen takia aloittajan noin tarvitsisi tehdä? Omituinen asenne, että jos ei haluaisi riidellä, niin pitäisi alistua kaiken maailman kiusaajien tahtoon.
Näin. Älä säikähdä, jos saat jotain uhkausviestejä joko suoraan tai lakimiehen kautta. Käytä omaa juristia, äläkä missään tapauksessa koita ratkoa asiaa itse. Joko he hyväksyvät testamentin tai palkkaat lakimiehen. Siinä vaihtoehdot.