Yli kaksikymppinen opiskelijapoikani änkeää kotiin asumaan kesälomaksi
Olen sanaton. Reilusti parikymppinen lapseni on alivuokrannut opiskelijaboxinsa ja tulee nyt kotiin ”asumaan” kesäksi. Opiskelee yliopisossa. Minulla ei ole mitään lasta vastaan, mutta kyllähän tämä nyt oudolta tuntuu että yhä mamman helmoihin valutaan. Aivan itsestäänselvyytenä ilmoitti. En tiedä kuinka suhtautuisin. Olen odottanut aikuisempaa käytöstä.
Kommentit (247)
No ihan ehdottomasti on opiskeleva lapseni tulevaisuudessa tervetullut kesäksi säästämään. Kunhan ruokakuluihin osallistuu ja hoitaa itse pyykkinsä :) hienoa, että panostaa tulevaisuuteensa ja opiskelee korkeakoulussa. Ei parikymppinen nyt mikään vanha vielä ole. Kai se riippuu lapsesta, itse olisin hyvin voinut asua vaikka opiskelujeni ajankin kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kavereistani (parikymppisiä naispuolisia opiskelijoita) lähes jokainen tulee lapsuudenkotiinsa lähes koko kesäksi. Yleensä vanhemmat haluaa lapsensa käymään ja kesällä vaikka pidemmäksi aikaa jossei muuta kerran ole, niin mistähän poikasi olisi voinut tietää että sinä et häntä kotiin haluakaan :D olis toki ollut fiksua kysyä sulta ensin että käykö jos hän tulee, mutta oletan itsekin opiskelijana että kotiin saa aina tulla.
Miksi he haluavat viettää koko kesän vanhempiensa helmoissa?
Jos ei ole saanut kesätöitä ja lisäksi omista lukiokavereista suuri osa vanhassa kotikaupungissa. Ja kai se nyt on kiva viettää perheensä kanssa aikaa.
Entisen perheensä. Huom.
Juu kyllä oma äitini vielä minua sisaruksineni perheekseen kutsuu. Sinun perhesuhteistasi en tiedä.
Aikuinen ihminen on oma yksikkönsä jonka jälkeen perustetaan se oma perhe. Loputtomiin ei voi äiskäm nänniä imeä - vaikka kuinka mieli tekisi.
Tai isin kanssa telttaretkellä telakoitua. Aikansa kutakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kavereistani (parikymppisiä naispuolisia opiskelijoita) lähes jokainen tulee lapsuudenkotiinsa lähes koko kesäksi. Yleensä vanhemmat haluaa lapsensa käymään ja kesällä vaikka pidemmäksi aikaa jossei muuta kerran ole, niin mistähän poikasi olisi voinut tietää että sinä et häntä kotiin haluakaan :D olis toki ollut fiksua kysyä sulta ensin että käykö jos hän tulee, mutta oletan itsekin opiskelijana että kotiin saa aina tulla.
Miksi he haluavat viettää koko kesän vanhempiensa helmoissa?
Jos ei ole saanut kesätöitä ja lisäksi omista lukiokavereista suuri osa vanhassa kotikaupungissa. Ja kai se nyt on kiva viettää perheensä kanssa aikaa.
Entisen perheensä. Huom.
Juu kyllä oma äitini vielä minua sisaruksineni perheekseen kutsuu. Sinun perhesuhteistasi en tiedä.
Aikuinen ihminen on oma yksikkönsä jonka jälkeen perustetaan se oma perhe. Loputtomiin ei voi äiskäm nänniä imeä - vaikka kuinka mieli tekisi.
Mikä sulla on hätänä? Kaihertaa noin kovasti muiden perhesuhteet? Sinä kun et määrittele sitä, mitä kukakin pitää omana perheenään.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kavereistani (parikymppisiä naispuolisia opiskelijoita) lähes jokainen tulee lapsuudenkotiinsa lähes koko kesäksi. Yleensä vanhemmat haluaa lapsensa käymään ja kesällä vaikka pidemmäksi aikaa jossei muuta kerran ole, niin mistähän poikasi olisi voinut tietää että sinä et häntä kotiin haluakaan :D olis toki ollut fiksua kysyä sulta ensin että käykö jos hän tulee, mutta oletan itsekin opiskelijana että kotiin saa aina tulla.
Miksi he haluavat viettää koko kesän vanhempiensa helmoissa?
Jos ei ole saanut kesätöitä ja lisäksi omista lukiokavereista suuri osa vanhassa kotikaupungissa. Ja kai se nyt on kiva viettää perheensä kanssa aikaa.
Entisen perheensä. Huom.
Juu kyllä oma äitini vielä minua sisaruksineni perheekseen kutsuu. Sinun perhesuhteistasi en tiedä.
Aikuinen ihminen on oma yksikkönsä jonka jälkeen perustetaan se oma perhe. Loputtomiin ei voi äiskäm nänniä imeä - vaikka kuinka mieli tekisi.
Mikä sulla on hätänä? Kaihertaa noin kovasti muiden perhesuhteet? Sinä kun et määrittele sitä, mitä kukakin pitää omana perheenään.
-ohis
”Äiti tissiä!”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa surullista luettavaa. Asun itse ulkomailla ja juuri ilmoitin, että tulen kesällä kuukaudeksi "kotiin" eli menen vanhemmilleni punkkaamaan. En siis kysynyt, vaan ilmoitin. Hyppivät suunnilleen tasajalkaa riemusta.
Menet aikuisena kysymättä toisten nurkkiin asumaan? Syöt äidin laittamaa ruokaa, olet passattavana? Osallistutko kotitöihin tai kustannuksiin?
Samaa mieltä! ”Hyppivät tasajalkaa riemusta” Harva kehtaa sanoa päin näköä, että pilasit kesäyunnitelmamme apina, tosi hieno homma.
Mitkä kesäsuunnitelmat menee pilalle siitä, että lapsi tulee kotiin vierailemaan? Ihan mielenkiinnosta.
Jos tulisi päiväksi tai pariksi yöpymään, niin ei siinä mitään. Mutta täällä puhutaan pitkistä ajoista. Monilla on todellakin omia suunnitelmia ja menoja, tai sitten halutaan olla ihan vain omassa rauhassa. Aikuisen majoittaminen ja passaaminen pitkäksi aikaa vaatii aikaa ja vaivaa. Olisi mukavampi tavata muuten vain, ilman velvollisuutta majoittaa.
Alapeukuttajat: Miksei vanhemmilla saisi olla omaakin elämää? Eivätkö he saa esittää omia toiveita? Ainoastaan nuori aikuinen saa?
Jotkut todellakin tuntuvat elävän vain ja ainoastaan äitiydelle. Ei kannusta kyllä lapsia hankkimaan...Eli omaa elämää ei ole jos se oma aikuinen lapsi tulee ehkä kerran kesässä pidemmälle visiitille? Nythän ei puhuttu sellaisesta tilanteessa, että aikuinen ihminen asuu kotona lähestulkoon ympäri vuoden. Ja ei todellakaan kannata lapsia hankkia, jos niiden kanssa ajan viettäminen, oli ne sitten minkä ikäisiä vaan, on niin vastenmielistä. Ongelma ratkaistu.
Lähes koko kesä = kerran kesässä pidempi visiitti?
Nyt ei ole kyse siitä, että lasten (huom. jo aikuisten lasten) kanssa ajan viettäminen olisi vastenmielistä. Vaan siitä, että vanhemman tehtävä on antaa lapselleen sellaiset eväät, että tämä pärjää itsenäisesti maailmassa. Eiväthän ne vanhmmatkaan ole ikuisesti siellä turvaa tarjoamassa. Tämä ei tarkoita, etteikö olisi kiva nähdä useinkin, ja totta kai hädässä autetaan, mutta tässä ketjussa on kyllä saanut sellaisen kuvan, ettei napanuora ole oikein monella vielä katkennut. Kummaltakaan puolelta.
Minusta on ihan hullua sanoa kotipaikkakunnalle kesätöiden takia muuttavalle lapselle, että etsipäs itsellesi vuokra-asunto, tänne et pääse vaikka tilaa on. Siinä ne tienistit menee kahden asunnon ylläpitoon työ- ja opiskelupaikkakunnilla. En uskalla edes ajatella, mitä mies sanoisi minulle, jos ehdotan hänelle että ei päästetäkään lasta tänne kesäksi asumaan. En ymmärrä sinun ajatusmaailmasta, miten ihmeessä olet noin jyrkkä ja tuomitseva.
Kuulostatpa inhottavalle. Monet tutut ja vanhat opiskelukaverit tekivät kyllä samaa. Kesällä sitten nähtiin niitä lukioaikaisia kavereita ja perhettä ylipäätään. Eikä kaikkia kesätyöstä tienattuja rahoja tarvinnut laittaa itsensä elättämiseen, vaan säästöön tulevaa vuotta varten. On se myös aika ikävää viettää koko vuosi, mukaanlukien kesä pienessä yksiössä kaupungissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kavereistani (parikymppisiä naispuolisia opiskelijoita) lähes jokainen tulee lapsuudenkotiinsa lähes koko kesäksi. Yleensä vanhemmat haluaa lapsensa käymään ja kesällä vaikka pidemmäksi aikaa jossei muuta kerran ole, niin mistähän poikasi olisi voinut tietää että sinä et häntä kotiin haluakaan :D olis toki ollut fiksua kysyä sulta ensin että käykö jos hän tulee, mutta oletan itsekin opiskelijana että kotiin saa aina tulla.
Miksi he haluavat viettää koko kesän vanhempiensa helmoissa?
Jos ei ole saanut kesätöitä ja lisäksi omista lukiokavereista suuri osa vanhassa kotikaupungissa. Ja kai se nyt on kiva viettää perheensä kanssa aikaa.
Entisen perheensä. Huom.
Juu kyllä oma äitini vielä minua sisaruksineni perheekseen kutsuu. Sinun perhesuhteistasi en tiedä.
Aikuinen ihminen on oma yksikkönsä jonka jälkeen perustetaan se oma perhe. Loputtomiin ei voi äiskäm nänniä imeä - vaikka kuinka mieli tekisi.
Kylläpä sua nyt niin hirveästi harmittaa se, että vietän kesää vanhempieni ja sisarusteni luona :D eikö sulle ole lapsena annettu rakkautta?
Ja miten se kenenkään kesälomasuunnitelmiin vaikuttaa, eiköhän parikymppinen siellä pärjää ihan omineen. Yllättävän moni tuntuu olevan sitä mieltä, että lapsi on vain 18 vuoden velvollisuus, joka sitten häviää elämästä. Ei ketään tarvitse passata, mutta kyllä omaa lasta saa auttaa <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kavereistani (parikymppisiä naispuolisia opiskelijoita) lähes jokainen tulee lapsuudenkotiinsa lähes koko kesäksi. Yleensä vanhemmat haluaa lapsensa käymään ja kesällä vaikka pidemmäksi aikaa jossei muuta kerran ole, niin mistähän poikasi olisi voinut tietää että sinä et häntä kotiin haluakaan :D olis toki ollut fiksua kysyä sulta ensin että käykö jos hän tulee, mutta oletan itsekin opiskelijana että kotiin saa aina tulla.
Miksi he haluavat viettää koko kesän vanhempiensa helmoissa?
Jos ei ole saanut kesätöitä ja lisäksi omista lukiokavereista suuri osa vanhassa kotikaupungissa. Ja kai se nyt on kiva viettää perheensä kanssa aikaa.
Entisen perheensä. Huom.
Juu kyllä oma äitini vielä minua sisaruksineni perheekseen kutsuu. Sinun perhesuhteistasi en tiedä.
Aikuinen ihminen on oma yksikkönsä jonka jälkeen perustetaan se oma perhe. Loputtomiin ei voi äiskäm nänniä imeä - vaikka kuinka mieli tekisi.
Tekstisi perusteella olet hyvin häiriintynyt ihminen. Kai sinä saat apua traumoihisi?
Ihan ohis, mutta kuinka moni teistä vastaajista on lestadiolaisia? Kuulostatte nimittäin niiltä kaikki - ”perherakkaus”.
Vierailija kirjoitti:
Ja miten se kenenkään kesälomasuunnitelmiin vaikuttaa, eiköhän parikymppinen siellä pärjää ihan omineen. Yllättävän moni tuntuu olevan sitä mieltä, että lapsi on vain 18 vuoden velvollisuus, joka sitten häviää elämästä. Ei ketään tarvitse passata, mutta kyllä omaa lasta saa auttaa <3
Kyllä minä ja mies kesällä tehdään ne reissut mitä ollaan suunniteltu, ei se tänne tuleva lapsi niihin mitään vaikuta. Helpompi meillekin, kun ei tarvitse hommata kukkien kastelijaa ja postilaatikon tyhjentäjää.
Vierailija kirjoitti:
Ja miten se kenenkään kesälomasuunnitelmiin vaikuttaa, eiköhän parikymppinen siellä pärjää ihan omineen. Yllättävän moni tuntuu olevan sitä mieltä, että lapsi on vain 18 vuoden velvollisuus, joka sitten häviää elämästä. Ei ketään tarvitse passata, mutta kyllä omaa lasta saa auttaa <3
Ei kai kukaan nyt kuvittele, että lapsi lakkaisi olemasta 18 täytettyään. Auttaminen ja passaaminen ovatkin eri asioita. Joillakin vain tuntuu itsenäistyminen kestävän kauemmin, ja hamutaan aina kun mahdollista takaisin kotiin vanhempien luokse. Ei siinä mitään, jos se kaikille perheenjäsenille sopii.
Tämä ketju piristi päivääni! Välillä meinaa ottaa itsestäänselvyytenä hyvät välit vanhempiin, mutta hyvä kun niistä välillä tulee tällaisia muistutuksia. Äiti on sanonut, että kotiin saa aina tulla. Sain palata kotiin kun parisuhde päättyi. Ja kun muutin takaisin Suomeen, enkä ollut heti katsonut kämppää. Aina otetaan avosylin vastaan, halataan ja kerrotaan kuinka kiva on kun tulin taas <3
Tuntuu, että aika monissa "hyvissä perheissä" on ihan normaalia, että opiskelevat lapset asuvat kesän kotona. Vanhemmat osaavat nähdä, että ehkä se on ihan niiden lasten etu, että kesällä saa rahaa säästöön sekä pystyy lataamaan akkuja paremmin. Sitten on taas näitä, joiden mielestä aikuisen lapsen majoittuminen kotona tai ajan viettäminen vanhempien kanssa on taantumista. Vuokraa pitäisi alkaa maksaa heti, kun täyttää 18 ja kaikki ajatellaan muutenkin mustavalkoisesti.
Vaikka kotiin saa aina tulla, niin kyllä se pitää kysyä ja varmistaa suunnitelmat ennenkuin vuokraa opiskelukämppäänsä eteenpäin, siis kommunikoida. Kyllä mulle se opiskelukämppä oli jo oma koti ja oli todella noloa palata yhdeksi kesäksi äidin helmoihin.
Onhan sitä vanhemmatkin voineet vuokrata asuntonsa kesäksi eteenpäin ja lähdössä maailmanympärimatkalle...kun nyt noin vähän vanhempien ja lasten kesken keskutellaan kuulumisista.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju piristi päivääni! Välillä meinaa ottaa itsestäänselvyytenä hyvät välit vanhempiin, mutta hyvä kun niistä välillä tulee tällaisia muistutuksia. Äiti on sanonut, että kotiin saa aina tulla. Sain palata kotiin kun parisuhde päättyi. Ja kun muutin takaisin Suomeen, enkä ollut heti katsonut kämppää. Aina otetaan avosylin vastaan, halataan ja kerrotaan kuinka kiva on kun tulin taas <3
On minullakin hyvät ja läheiset välit vanhempiini. Ei silti tulisi mieleenikään pamahtaa heille asumaan vaikka koko kesäksi. He ovat minua jo hoitaneet, ja ansaitsevat välillä omaakin aikaa keskenään. Toki usein tavataan, halataan ja tarvittaessa toisiamme autetaan, mutta rajansa kaikella.
Itse jouduin muuttamaan pois kotoa 15 vuotiaana. Sen jälkeen piti itsenäistyä niin, että ei haluttu kesäksikkään kotiin asumaan, kun oli kesäloma. Pärjäsin onneksi suhteellisen hyvin, vaikka välillä tuntui katkeralta, kun kaverit meni kotiin kesäksi, itse jouduin jäämään opiskelupaikkakunnalle soluasuntoon asumaan.
Nyt olen päälle 50v ja äitini itkee, että enkö voisi muuttaa kotiin asumaan, kun hän on niin yksinäinen ja tarvitsee apua. Nyt kyllä seurani kelpaisi vallan mainiosti. Kun kuulemma joutaisin, kun minulla ei ole enää lapsiakaan asumassa kotona ja miestä ei ole.
Hassua, että 16 vuotiaana haluttiin minusta eroon, kun vanhemmillani oli oma elämä ja parisuhde ja nyt kun ollaan vanhoja, haluttaisiinkin minut takaisin kotiin asumaan, kun eihän minulla ole kuulemma mitään velvoitteita muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos se nuori aikuinen muuttaa kotiin ja alkaa määräilemään? Ei auta kotitöissä ja sanelee mitä kaupasta pitää osta? Onko se silloinkin kiva? Tai moittii vanhempiensä tekemisiä... ym ym
Niinpä. Nuoret aikuiset osaavat olla aika vaativia nykyään. Ihmettelen, eikä noille koskaan tule riitoja tai erimielisyyksiä, vaan kaikki on vain yhtä rauhallista rinnakkaiseloa päivästä toiseen...
Mistä ihmeestä pitäisi riidellä? Kerro nyt yksikin esimerkki.
Olen opiskelija tällä hetkellä mutta jo kolmekymppinen mutta aika monet opiskelukaverit lähtevät kesäksi vanhempien luo. Opiskelupaikkakunnalla ei ylipäätään edes ole alan töitä. Lisäksi monet tekevät niin, että jäväät opiskelupaikkakunnalle kesäksi kirjoille, jotta saavat asumistuen, jolla maksaa kesäajan (tyhjän kämpän) vuokra, koska alivuokraus on kiellettyä. Ei ole kuitenkaan järkeä kesäksi irtisanoa kämppää ja mennä taas asuntojonoon uudestaan.
Aikuinen ihminen on oma yksikkönsä jonka jälkeen perustetaan se oma perhe. Loputtomiin ei voi äiskäm nänniä imeä - vaikka kuinka mieli tekisi.