Puolison lapset ja parisuhde. Miten menee?
Miten voi parisuhteenne, kun puolison lapset ovat kotonanne puolison lastenhoitoaikoina? Yhteisiä lapsia ei ole. Meillä ei ole juuri lainkaan yhteistä aikaa noitten päivien aikana ja päädyinkin tekemään extravuoroja töissä juuri silloim. Tavallaan mies saa kantaa vastuun lapsistaan, onhan hän eronnut lasten äidistä ja jotain on mennyt pieleen silloinkin.
Lapset ovat perääni ja ovat mielellään kanssani ja tietenkin annan huomiota heille.
Miehen mielestä lapset eivät saa vaikuttaa meidän keskinäiseen suhteeseemme, mutta miten se olisi mahdollista.
Mies on 100% isä lapsilleen heidän ollessaan täällä ja niin kuuluu ollakin. En pysty leikkimään perheidylliä, pitäisikö?
Kertokaa kokemuksianne vastaavassa tilanteessa olevat. Rakastan miestä, mutta lasten ollessa meillä kaikki vaan on erilaista.
Kommentit (21)
Painotan aina miehelleni, että lapset ovat hänen ykkösprioritetti. Minulle riittää vähempikin tapaaminen kunhan olemassa olevat lapset tulee hoidettua hänen exänsä kanssa parhaiten mitä voi.
Tutustuessani lapsiin näin heitä tiiviimmin, mutta oli hieman haastetta miehen exän kanssa, joten tunsin, että parempi kun jättäydyn taka-alalle. Pidän lapsista, mutta en ole heidän vanhempi, joten en ota sellaista roolia heidän kanssaan. Nähdessä on kivaa ja toivottavasti lapset tuntevat, että olen yksi turvallinen aikuinen lisää heidän elämässään.
Vanhempi heistä oireili äitinsä mukana minua vastaan, mutta ei pahasti. Koitti vain pilkata minua sisarukselleen. Nyt en enää ole huomannut sellaista.
Minusta riittää, että uusi puoliso hyväksyy lasten olemassa olon ja antaa "työrauhan" lapsille ja vanhemmalle. Kuulostaa oikein hyvältä, että saavat olla keskenään ja uusi puoliso voi olla omissa töissään ja harrastuksissaan. Voi kyllä myöntää, että parisuhde ei ole lasten aikana samanlaista kuin ilman lapsia.
Aikuiset tarvitsevat yhteistä aikaa myös lasten ollessa paikalla. Jos pikku Martta-Maire on jatkuvasti huomion tarpeessa ja keskeyttää jokaisen aikuisten väliisen juttelun ja punkee yölllä väliiin nukkumaan, niin eipä sellaista tarvii jäädä kenenkään katsomaan.
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset tarvitsevat yhteistä aikaa myös lasten ollessa paikalla. Jos pikku Martta-Maire on jatkuvasti huomion tarpeessa ja keskeyttää jokaisen aikuisten väliisen juttelun ja punkee yölllä väliiin nukkumaan, niin eipä sellaista tarvii jäädä kenenkään katsomaan.
Minusta lapset saa nukkua isän kanssa heidän ollessa paikalla. Meillä on pienet tilat, joten omia huoneita ei ole. Aikuisena voin odottaa unikaverivuoroani. Nyt lapset ovat sen ikäisiä vielä, että isin vieressä on kiva nukkua. Antaa heidän nukkua kuten haluavat. #2
Uusperheen ovat syvältä, me ydinperheelliset tulemme aina pärjäämään paremmin.
Ylva, Kangasala
Vierailija kirjoitti:
Uusperheen ovat syvältä, me ydinperheelliset tulemme aina pärjäämään paremmin.
Ylva, Kangasala
Sinä olet hormoonihirmu wt trolli.
Meillä menee hyvin, kun mies ja lapsi elää ihan omaa arkeensa joka toisen viikonlopun ja minä ottan aikaa "itselleni" Tänään lähtee lento Puolaan ja palaan maanantaina. Seuraavalla kerralla olenkin töissä tuon viikonlopun ja illalla tapaan kavereita. Lapsi ei kuulu mitenkään minun elämäni.
Parisuhde on aina paketti. Toinen ihminen pitää hyväksyä kokonaisuutena, eikä siitä kokonaisuudesta voi noukkia vain niitä osia, joista itse pitää.
Jos ryhtyy parisuhteeseen ihmisen kanssa, jolla on lapsia, pitää ne lapset hyväksyä osana kokonaisuutta. Jollain on lemmikkejä, toisella asuntolainaa joku on kasvissyöjä kolmannella on intohimoinen harrastus, joka ei itseä huvita lainkaan. Ei toista ihmistä kuitenkaan voi ryhtyä muokkaamaan. Joko ne hyvät puolet riittävät kompensoimaan huonoja tai sitten eivät.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde on aina paketti. Toinen ihminen pitää hyväksyä kokonaisuutena, eikä siitä kokonaisuudesta voi noukkia vain niitä osia, joista itse pitää.
Jos ryhtyy parisuhteeseen ihmisen kanssa, jolla on lapsia, pitää ne lapset hyväksyä osana kokonaisuutta. Jollain on lemmikkejä, toisella asuntolainaa joku on kasvissyöjä kolmannella on intohimoinen harrastus, joka ei itseä huvita lainkaan. Ei toista ihmistä kuitenkaan voi ryhtyä muokkaamaan. Joko ne hyvät puolet riittävät kompensoimaan huonoja tai sitten eivät.
Olet väärässä. Sen lapsiperhearjen ja parisuhdearjen pystyy pitämään erillään. Minä en ole edes koskaan tavannut puolisoni lapsia vaikka ollaan oltu yhdessä nelisen vuotta. Parisuhde ei ole auttamatta sitä, että pitää muuttaa yhteen, tehdä lapsia, jne. vaan sen voi rakentaa ihan omannäköiseksi kokonaisuudeksi.
Vierailija kirjoitti:
Mutkatonta uusperhettä ei olekaan. Parisuhteen on oltava vahva, jos aiotaan selvitä yhdessä.
Eipä ole mutkattomia ydinperheitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde on aina paketti. Toinen ihminen pitää hyväksyä kokonaisuutena, eikä siitä kokonaisuudesta voi noukkia vain niitä osia, joista itse pitää.
Jos ryhtyy parisuhteeseen ihmisen kanssa, jolla on lapsia, pitää ne lapset hyväksyä osana kokonaisuutta. Jollain on lemmikkejä, toisella asuntolainaa joku on kasvissyöjä kolmannella on intohimoinen harrastus, joka ei itseä huvita lainkaan. Ei toista ihmistä kuitenkaan voi ryhtyä muokkaamaan. Joko ne hyvät puolet riittävät kompensoimaan huonoja tai sitten eivät.
Olet väärässä. Sen lapsiperhearjen ja parisuhdearjen pystyy pitämään erillään. Minä en ole edes koskaan tavannut puolisoni lapsia vaikka ollaan oltu yhdessä nelisen vuotta. Parisuhde ei ole auttamatta sitä, että pitää muuttaa yhteen, tehdä lapsia, jne. vaan sen voi rakentaa ihan omannäköiseksi kokonaisuudeksi.
Omasta mielestäni olen oikeassa - Sinäkin olet hyväksynyt puolisosi lapset ja te olette sen perusteella rakentaneet omanlaisenne toimivan parisuhdemallin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutkatonta uusperhettä ei olekaan. Parisuhteen on oltava vahva, jos aiotaan selvitä yhdessä.
Eipä ole mutkattomia ydinperheitäkään.
Ydinperheissä ei ainakaan hillu kodin ulkopuolisia määrittelemässä miten eletään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutkatonta uusperhettä ei olekaan. Parisuhteen on oltava vahva, jos aiotaan selvitä yhdessä.
Eipä ole mutkattomia ydinperheitäkään.
Ydinperheissä ei ainakaan hillu kodin ulkopuolisia määrittelemässä miten eletään.
No miten uusperheessä sitten hilluu jotain kodin ulkopuolisia? Ei meillä ainakaan ole ketään määrämässä miten olla ja elää.
Uusperheessä ei mistään tule mitään. Koskaan.
Henrik, Bemböle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutkatonta uusperhettä ei olekaan. Parisuhteen on oltava vahva, jos aiotaan selvitä yhdessä.
Eipä ole mutkattomia ydinperheitäkään.
Ydinperheissä ei ainakaan hillu kodin ulkopuolisia määrittelemässä miten eletään.
En minä mene lasten kotiin hillumaan ja määrittelemään mitään. Mies ja lapset käyvät luonani hillumassa. Muuhun en puutu, mutta nukkumaan pitäisi mennä ajoissa, jotta jaksaa nousta kouluun silloin kun sitä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutkatonta uusperhettä ei olekaan. Parisuhteen on oltava vahva, jos aiotaan selvitä yhdessä.
Eipä ole mutkattomia ydinperheitäkään.
Ydinperheissä ei ainakaan hillu kodin ulkopuolisia määrittelemässä miten eletään.
En minä mene lasten kotiin hillumaan ja määrittelemään mitään. Mies ja lapset käyvät luonani hillumassa. Muuhun en puutu, mutta nukkumaan pitäisi mennä ajoissa, jotta jaksaa nousta kouluun silloin kun sitä on.
Niin eli kahden eri katon alla on ihmisiä hillumassa, jotka eivät ole toisilleen mitään sukua. Sitä se uusperhe tarkoittaa. Määrittelet sinä kodissasi vieraille lapsille miten eletään. Ydinperheessä näin ei tapahdu. Ei naapurin Mirkku tule meille neuvomaan lapsiani käsien pesussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutkatonta uusperhettä ei olekaan. Parisuhteen on oltava vahva, jos aiotaan selvitä yhdessä.
Eipä ole mutkattomia ydinperheitäkään.
Ydinperheissä ei ainakaan hillu kodin ulkopuolisia määrittelemässä miten eletään.
En minä mene lasten kotiin hillumaan ja määrittelemään mitään. Mies ja lapset käyvät luonani hillumassa. Muuhun en puutu, mutta nukkumaan pitäisi mennä ajoissa, jotta jaksaa nousta kouluun silloin kun sitä on.
Niin eli kahden eri katon alla on ihmisiä hillumassa, jotka eivät ole toisilleen mitään sukua. Sitä se uusperhe tarkoittaa. Määrittelet sinä kodissasi vieraille lapsille miten eletään. Ydinperheessä näin ei tapahdu. Ei naapurin Mirkku tule meille neuvomaan lapsiani käsien pesussa.
Sinä olet trolli tai hullu.
Asunut nyt 4 vuotta naisystävän ja hänen kahden tyttärensä kanssa saman katon alla. Vanhempi tytöistä on rauhallinen, mutta nuorempi kuin itse piru. Äitinsä ei saa tätä kontrolloitua ja minun kurinpitokeinot on vähäiset, koska en ole tytön isä.
Haen omaa asuntoa hiljakseen ja muutan pois toivottavasti kesällä. Ei jaksa enää.
Suhde naiseen on kestänyt yhteensä 8 vuotta ja siinä ei ole mitään moittimista. Tämän yhden pirun takia ei vaan yhteiselämä onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Asunut nyt 4 vuotta naisystävän ja hänen kahden tyttärensä kanssa saman katon alla. Vanhempi tytöistä on rauhallinen, mutta nuorempi kuin itse piru. Äitinsä ei saa tätä kontrolloitua ja minun kurinpitokeinot on vähäiset, koska en ole tytön isä.
Haen omaa asuntoa hiljakseen ja muutan pois toivottavasti kesällä. Ei jaksa enää.
Suhde naiseen on kestänyt yhteensä 8 vuotta ja siinä ei ole mitään moittimista. Tämän yhden pirun takia ei vaan yhteiselämä onnistu.
Miten tuo piruus ilmenee?
Eivätkö lapset ole osan ajasta isällään?
Mutkatonta uusperhettä ei olekaan. Parisuhteen on oltava vahva, jos aiotaan selvitä yhdessä.