Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

äidin masennuksesta keskustelu

tytär
15.05.2019 |

Olen jo aikuinen ja viimeaikoina olen miettinyt paljon lapsuuttani. Miten teillä äideillä on oireillut masennus? Miten se on näkynyt lapsiperhearjessa? Mietin, että ottaisin aiheen puheeksi äitini kanssa, mutta miten? Haluaisin saada selityksen asioihin.

Lapsena sitä hyväksyy aivan kaiken kohtelun ja ajattelu muokkautuu niin, että oppii ajattelemaan ansanneensa sen. Jokaiselle masentuneelle ja virheitä tekevälle vanhemmalle haluaisin sanoa, että kertokaa ne lapselle ja myöntäkää ne. Muuten sitä elää vuosikymmeniä luullen, että kaikki mitä vanhemmat tekivät oli oikein ja se on paljon pahempaa.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
15.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niistä ongelmista voi keskustella (myös jonkin muun perhetutun kanssa, jos omille vanhemmille on vaikea puhua) ilman että antaa mitään diagnooseja, voit kysellä millainen elämän tilanne on ollut kun olet ollut lapsi, työttömyys, köyhyys, vähäinen aika perheelle ym. vaikuttaa myös koko perheeseen, masennusta on niin monen laista, eikä se aina edes näy päällepäin. Riittää kun saat tietoa siitä ajasta mitä et voi muistaa itse, se auttaa ymmärtämään ja hyväksymään menneisyyttä.

Vierailija
2/2 |
15.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma äiti makasi päivät sängyssä, kävin pyytämässä koulun jälkeen äidin juomaan kahvia, syömään, pyytämään että äiti jaksaisi käydä suihkussa.

Vuosia siihen meni ja kasvoin aikuiseksi. Nyt se sitten puuhailee mitä puuhailee, enää en jaksa nostaa pinnalle, tämä on tehty selväksi. Ajattelen että itse saanut paljon kokemusta elämästä sen lapsuuden myötä. Näin kuinka muilla terveet vanhemmat, enkä koskaan sen kummallisemmin ajatellut että omat huonoja, yritin vain pitää elossa toivoa paremmasta.

Noh, selvisi kyllä että tahalteen myös käyttäynyt aivan paskasti, sen kyllä ymmärsin jo lapsena. Turhaa sen kummemmin miettiä enää. Tiedän itsellä voivan olla täysin erilainen elämä siinä iässä, siksi tunnen myötätuntoa, sain oppia paljon, kiitos äiti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla