Olisitteko läheisissä tekemisissä mt-lääkkeitä syövän ihmisen kanssa?
Paljastui siis, että mieheni tuttavalla on jotain mielenterveysongelmia ja ilmeisesti syö myös mielialalääkkeitä... Tuttava haluaisi tutustua minuunkin lähemmin, mutta itse mietin voiko tuttu olla vaikka aggressiivinen tms tai pitäisikö ottaa vähän etäisyyttä vai ei. En tiedä kauheasti näistä, siksi kyselen. Harmittaa, jos olenkin vain ennakkoluuloinen :(
Mitä itse tekisit tässä tilanteessa, tutustuisitko mielenterveysongelmaiseen/mt-lääkkeitä käyttävään? Mitä mieltä olette?
Kommentit (50)
Suudellessa (kun vielä niissä väleissä) maistuu lääkkeeltä. Tuntemani tapaus on muutenkin hieman outo, eli jotenkin melkoisen empatiakyvytön eikä ymmärrä miltä jokin asia saattaa toisesta tuntua.
Ja vastaus ap:n kysymykseen, etten ainakaan tuon henkilön kanssa, jonka tunnen. Hetki menee kaverina ja sitten havahtunut siihen, että yrittää ottaa kaikessa yliotteen.
Asiasta kukkaruukkuun, olen todella tympääntynyt siihen, että kun olen vähän introvertimpi luonne ja perusilmeeni ilmeisen neutraali, minua pidetään jotenkin henkisesti spitaalisena. Sen sijaan "Jennica on niin pirteä ja reipas!" Ainut vaan, että minä olen "terve", ja "Jennica" syö kourallisen lääkkeitä ja avautuu päiväkirjaansa "Kukaan ei huomaa tuskaa hymyni lävitse!!" Se menee aina näin.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa varmaan puoli miljoonaa ihmistä ottaa jossain kohtaa elämässään jotain psyykenlääkkeitä, vaikka eivät useimmat siitä pahemmin huutelekaan missään.
Se etta heita on paljon ei puolusta mitenkaan sita, etteiko psykiatria itsessaan ole se uskonto, joka aiheuttaa naiden pillereiden kayttoa. Juurikin itse aiheuttamalla sita surua ja kaikkia niita asioita joita uskottelee: Vain pitavansa kurissa.....
Psykiatria on juuri sen valeen palveluksessa oleva juurikin uskomiseen perustuva oppi. Aiheuttaa niita ongelmia, jota kertoilee vain laakitsevansa.
Tama on totuus.
Exälläni oli mielialalääkitys, joita hän ei syönyt. Kun lääkitys oli kunnossa, hän oli suhteellisen ok, mutta ilman lääkitystä sietämätön. Koska hän valitsi lääkkeettömän elämän, hän valitsi myös elämän ilman perhettään.
Olen erittäin läheisissä tekemisissä mt-lääkkeitä syövän ihmisen kanssa, koska se ihminen elää minussa. Ilman niitä en nuku ja olen ahdistunut. Nämä lääkkeet auttavat minua päivästä toiseen, ja auttavat sosiaalista elämääni sekä perhettäni joka voi paremmin jos minäkin voin paremmin.
Tunnen ainakin yhden ihmisen joka on alkanut kiertää minua kaukaa kuultuaan henkisistä ongelmistani.
Tekisi mieleni mennä kuiskaamaan hänen korvaansa että hei älä pelkää, tämä ei tartu 😃
Mikä on mt lääke? Pitäisikö tavata ihmisiä jotka kärsivät oireista eivätkä hae apua? Ovatko vaarallisiakin?
Mt ongelmat johtuvat erinlaisista syistä ja seurauksista, joten tällaiseen kysymykseen ei voi olla oikeaa vastausta.
Itse en syö mielialaläälleitä, mutta tiedän muutaman ihmisen, jotka syövät. En halua olla heidän tuttavansa pwrsoonallisista syistä. Heidän maailmansa on niin erinlainen kuin omani, etten vain viihdy heidän kanssaan. Siihen, etten ole heidän ystävänsä ei vaikuta heidän mt lääkitys vaan heidän persoonansa.
Joo, olen tekemisissä, avopuolisoni syö lääkkeitä. Mitä sitten? Upea ihminen, ei ne napit tee kenestäkään hullua.
No nyt! Hyvin suuressa osassa vaikkapa epilepsioista jää syntymekanismi hämärän peittoon. Jos tiedät paremmin kuin neurologit, jotka tutkivat näitä työkseen, niin annahan tulla.