Olisitteko läheisissä tekemisissä mt-lääkkeitä syövän ihmisen kanssa?
Paljastui siis, että mieheni tuttavalla on jotain mielenterveysongelmia ja ilmeisesti syö myös mielialalääkkeitä... Tuttava haluaisi tutustua minuunkin lähemmin, mutta itse mietin voiko tuttu olla vaikka aggressiivinen tms tai pitäisikö ottaa vähän etäisyyttä vai ei. En tiedä kauheasti näistä, siksi kyselen. Harmittaa, jos olenkin vain ennakkoluuloinen :(
Mitä itse tekisit tässä tilanteessa, tutustuisitko mielenterveysongelmaiseen/mt-lääkkeitä käyttävään? Mitä mieltä olette?
Kommentit (50)
Yhdellä ihmisellä persoona muuttui toiseksi lääkkeen jälkeen. Tiedän ihmisen hyvin.
Ssri-lääkkeet ovat näitä, jotka tungetaan kouraan ensimmäisenä, kun astut lääkärin vastaanotolle ja erehdyt mainitsemaankaan stressin, ahdistuksen, väsymyksen tai vaikka naapurin koiran aiheuttaman unettomuuden. Eiköhän jossain vaiheessa elämää lähes jokaiselle ole noita johonkin vaivaan tarjottu.
En tutustuisi, sillä jos lääkkeet unohtuu ottaa se saattaa vaikka pilkkoa sut kirveellä tai polttaa sinut asuntoosi... onko kiva sitten kärvistellä kun liekit kuumuttavat jokapuolelta.
Vierailija kirjoitti:
Ssri-lääkkeet ovat näitä, jotka tungetaan kouraan ensimmäisenä, kun astut lääkärin vastaanotolle ja erehdyt mainitsemaankaan stressin, ahdistuksen, väsymyksen tai vaikka naapurin koiran aiheuttaman unettomuuden. Eiköhän jossain vaiheessa elämää lähes jokaiselle ole noita johonkin vaivaan tarjottu.
Olen keski-ikäinen. Ihan ekaa kertaa nyt siis edes kuulin noista lääkkeistä... Ei kyllä minusta paljon kenelläkään ole edes tarvetta noihin.
Outo kysymys. Ehkä kourallinen ystävistäni ei syö mielialalääkkeitä ja heilläkin kaikilla on mt diagnoosi, mutta pärjäävät nykyisin ilman lääkkeitä kuten minäkin. Hyvin vaikea löytää ainakaan aikuista naista jolla ei olisi mt lääkitys.
Lääkkeet ok, mutta terapia... Sitten pysyisin kaukana. Nämä on nähty tälläkin palstalla...
Tunnen lukemattomia ihmisiä, jotka joutuvat mt-lääkkeitä käyttämään, itseni mukaan lukien. Vain yhdestä sen voi päätellä päälle päin, koska hänelle tuli tic-oire lääkkeestä suun seudulle.
Sinänsä huvittava luulo, että lääkkeet tekevät onnelliseksi. Eivät tee, mutta tekevät elämän mahdollisesti siedettäväksi. Eri asia on jos nappailee tabuja päihtymistarkoituksessa, mutta se on sitten taas eri asia.
Persoonallisuuden muutokset ovat harvinaisia ja toisaalta myös sairaudet voivat muuttaa persoonallisuutta, jolloin on jokseenkin mahdotonta selvittää, mikä oire johtuu lääkkeestä, mikä sairaudesta.
Vierailija kirjoitti:
Outo kysymys. Ehkä kourallinen ystävistäni ei syö mielialalääkkeitä ja heilläkin kaikilla on mt diagnoosi, mutta pärjäävät nykyisin ilman lääkkeitä kuten minäkin. Hyvin vaikea löytää ainakaan aikuista naista jolla ei olisi mt lääkitys.
Joku liikkuu aivan oudoissa kuvioissa...
Tietenkin. Olen myös tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on verenpainelääkitys, kilpirauhaslääkitys, diabeteslääkitys (yhdellä jopa insuliinipumppu!!!) , epilepsialääkitys tai reumalääkitys.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin. Olen myös tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on verenpainelääkitys, kilpirauhaslääkitys, diabeteslääkitys (yhdellä jopa insuliinipumppu!!!) , epilepsialääkitys tai reumalääkitys.
Nuo sinun mainitsemat sairaudet ovat somaattisia sairauksia eli oikeita. Masennus ym. muu on keksittyä hömppää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin. Olen myös tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on verenpainelääkitys, kilpirauhaslääkitys, diabeteslääkitys (yhdellä jopa insuliinipumppu!!!) , epilepsialääkitys tai reumalääkitys.
Nuo sinun mainitsemat sairaudet ovat somaattisia sairauksia eli oikeita. Masennus ym. muu on keksittyä hömppää.
Höpölöpö. Pääasiassa itse aiheutettuja elintasosairauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin. Olen myös tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on verenpainelääkitys, kilpirauhaslääkitys, diabeteslääkitys (yhdellä jopa insuliinipumppu!!!) , epilepsialääkitys tai reumalääkitys.
Nuo sinun mainitsemat sairaudet ovat somaattisia sairauksia eli oikeita. Masennus ym. muu on keksittyä hömppää.
Höpölöpö. Pääasiassa itse aiheutettuja elintasosairauksia.
Senhän sinä tiedät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo kysymys. Ehkä kourallinen ystävistäni ei syö mielialalääkkeitä ja heilläkin kaikilla on mt diagnoosi, mutta pärjäävät nykyisin ilman lääkkeitä kuten minäkin. Hyvin vaikea löytää ainakaan aikuista naista jolla ei olisi mt lääkitys.
Joku liikkuu aivan oudoissa kuvioissa...
En tietääkseni. Ihan tavallisia ihmisiä yrittäjistä eri alojen ammattilaisiin, perheellisiä ihmisiä. Eivät vaan ole kasvaneet pumpulissa ja pää ahterissa koko ikäänsä niin on tullut nähtyä elämääkin.
Hyi kamalaa miten sairaita ihmisiä tähänkin ketjuun kirjoittelee. Lääkityksiä ja kaikkee...
Todella monilla ihmisillä on mt-lääkitys. Myös sellaisilla joista ei ikinä voisi uskoa. Tarkoitan, että myös iloisilta, sosiaalisilta, avoimilta ja puheliailta vaikuttavilla ihmisillä voi olla mt-lääkitys.
Suomessa varmaan puoli miljoonaa ihmistä ottaa jossain kohtaa elämässään jotain psyykenlääkkeitä, vaikka eivät useimmat siitä pahemmin huutelekaan missään.
Voi kauhistus... Onko sosieteehesi pyrkimässä houruinhuonelaisia? Äkkiä kamferitippoja mielenjärkytykseen.
Käytän itsekin jatkuvasti keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. En oikein näe tässä mitään ongelmaa. Mt-lääkkeitähän löytyy melkein joka kodista.
Aaahhahaaa, minäpä olen ollut jopa tahdonvastaisessa hoidossa ja nyt olen vapaana. Ajatteles, voit törmätä vaikka minuun jossakin. Missä asut?
Isosiskoni syönyt ikänsä mt-lääkkeitä (skitsofrenian vuoksi).
On laajan sukumme ehdottomasti pidetyin ja fiksuin ihminen.
Eikä me muutkaan hassumpia olla (me jotka ei syödä mt-lääkkeitä).
Tervetuloa nykyaikaan. Mielariongelmat ei ole enää tabuja.