Kuinka tärkeänä asiana pidät lastasi varhaiskasvattavan työntekijän koulutusta?

Olen itse korkeasti koulutettu, mutta en osaa lastentarhan opettajia arvostaa yhtään enempää kuin hoitajia.

Omia lapsiani ovat aina hoitaneet lähärit tms paremmin. Lapset myös tykkäsivät heistä enemmän. Tämä oli ihan yleinen mielipide vanhempien ja lasten keskuudessa.

Yliopistolla ei myöskään ko aineen opiskelijoita pidetty järin suuressa arvossa. Johtuen osittain alalle hakeutuvista persoonista. Valitettavasti tällainen persoona eksyi lasteni päiväkotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi mukava tietää miten koulutusta vaativat ihmiset käytännössä luulevat lasten kasvatuksen päiväkodissa menevän.opettaja on paikalla niin vähän aikaa ettei edes tunne lapsia.lisääntyneen suunnittelun myötä vähenevässä määrin opettaja on paikalla.siihen lisätään vanhempien kanssa käytävät keskustelut ja palaverit niin totuus on että hoitaja vetää 22 lapsen ryhmää 1 taikka 2

Ja totuus on että opettaja kantaa "vastuun" kasvatuksesta vaikka ei ole edes paikalla..se koulutus ei takaa mitään kun on kyse pienistä lapsista. Vai kuinka moni äiti haluaa jättää lapsen hoitoon jossa ei ole syliä taikka käsiä hoitaa? Koulu on koulu ja päiväkoti päiväkoti. Nykyään ovista ja ikkunoista tulee lapsia joiden vanhemmat haluavat omalle lapselle sitä ja tätä..totuua arjesta on se että opettaja on 8 tunnin päivästä noin 4 tuntia ryhmäsaä ja osan istuu koneella tekemässä töitä.hoitaja painaa 1 taikka 2 22 lapsen kanssa..joten vaatikaa vaan lisää opettajia lisää lapsianne hoitamaan..lopputulos on loistava kun kukaan ei enää ehdi katsomaan oikeasti perään.

Siis nämä ryhmäkoot ovat aivan järkyttäviä. Jokainen käsittää, ettei lapset voi hyvin ja ole edes turvassa tuollaisella hoidolla. Esim. Kaverin 5 v jäi kaverinsa kanssa ulos leikkimään kun toiset meni syömään ja päiväunille. Kukaan ei kysellyt perään ja asia oli huomattu kun lapset itsi tuli sisään nälkäisinä. Onneksi ei käynyt mitään pahempaa.

Ikävää mutta totta. Lastenhoito on liukuhihna työtä nykyään. Kaikessa säästetään

Isä

Minä jotenkin ihan pelkäsin lto:ita kun omat lapset kävi päiväkodissa. Aina oli jotain huolenaiheita. Sitten taas hoitajat oli jotenkin paljon maanläheisimpiä, heidän kanssa kanssakäyminen oli huomattavasti helpompaa. Lapsetkin tykkäsivät enemmän hoitajista. Eivät olleet niin virkaintoisia.

Ihmisen luonne ja persoona merkkaavat enemmän, kuin tutkintotodistukset.

Juniorin kohdalla ylivoimaisesti paras hoitsu oli vanhempi täti, lähihoitaja koulutukseltaan. Joskin edellisessä elämässään oli ollut pankinjohtajatar (ekonomi) ja vaihtoi tyystin alaa ysärin laman päätyttyä. Syyksi sanoi että halusi tehdä oikeasti jotain hyvää kaiken sen ikävän jälkeen mitä joutui tekemään.

Sinänsä jo heti ensitapaamisesta vaistosi että nyt on osunut kohdalla "erilainen" täti, ja jotenkin vaan huomattavasti terävämmän oloinen kuin keskimääräinen tarhalainen.

Juniori on jo 12v, mutta silti antaa ko tädin halata jos esim kaupassa nähdään.

Itse pidän päiväkodin tärkeimpänä tehtävänä olla turvallinen hoitopaikka, joka mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin. Mielestäni suunnitelmallinen ja akateeminen varhaiskasvatus ei ole lainkaan yhtä tärkeää, siihen riittäisi vapaaehtoinen esikoulu 6-vuotiaille.

Lastenhoitajalle riittää ammattitutkinto, tai työssä hankittu ammattitaito, Käytännön ammatti, jossa muodollinen pätevyys ei ratkaise vaan työtä tekemällä opittu näkemys ja kokemus.

Mieluummin laitan lapset pätevälle, lämminhenkiselle ja luotettavalle perhepäivähoitajalle kun päiväkodin ylisuuriin ryhmiin akateemisten opettajien varhaiskasvatukseen.

?