Koulu ei huomio epäsosiaalisia ihmisiä

Se on nykyisin mukana arvioinnissakin. Esim. 8:a parempaa käytösnumeroa ei saa, jollet ole mielistelevä smalltalk-tyyppi.

Koska se on nykyisin muka niin tärkeä osaamisen mitta, että osaa tehdä ryhmässä töitä.

Tosi asiassa se on vain opettajille helpompaa, kun kaikki tehdään ryhmissä. Ei tarvitse niin montaa tehtävää tarkistaa.

Tämä johtaa myös siihen, että hyvillä puheenlahjoilla pääsee koulun läpi ja muut ryhmäläiset kantaa niitä lusmuja tehtävästä tehtävään, koska ei ne jää ikinä kiinni.

Minä olen sosiaalisesti taitava introvertti, mutta ei nämä ryhmätyöt on kyllä aivan perseestä ja alentavat minun osaamistani.

Olisikohan nuorten syrjäytymis prosentti pienempi, jos koulussa ei tuputtettais noita ryhmä juttuja? Olis varmaan

Koska opittavan aiheen ohella on hyvä kehittää työelämätaitoja

Eikös noita ole aina ollut? 80-luvulla kävin ala-asteen ja tutulta kuulostaa.

Samaa mietin. Koulu rankaisee liikaa ujoudesta ja yrittää pakottaa puheliaaksi. Miksi lasta ei voisi tukea juuri sellaisena kuin on? Lapsi oppisi, että ujous voikin olla hyvä piirre. Ujon ei tarvitse muuttua. Ujon itsetunnolle tekisi hyvää kuulla positiivista luonteestaan. Näin hänestä kasvaa ujo, mutta itsetunnoltaan terve aikuinen, jonka ujous ei haittaa elämää. Jos lapsesta asti saa kuulla, miten huono piirre ujous on, ujosta kasvaa luultavasti masentunut ja ahdistunut aikuinen, joka kärsii paniikkihäiriöstä ja sosiaalisten tilanteiden pelosta ja itsetunto-ongelmista.

Kuinkahan moni lapsi saa kuulla päivästä toiseen "hyvin meni, mutta olet liian ujo", "kokeesta tuli 10+, mutta kun olet niin hiljainen". Kerta toisensa jälkeen itsetunto murenee.

Toisaalta hiljainen ja ujo eli näkymätön lapsi jää myös helposti ilman apua, koska hänestä ei ole mitään haittaa kenellekään. Se hiljainen ja kiltti nuori etupenkistä voi olla vaikeasti masentunut, mutta kukaan ei huomaa avun tarvetta.

Koulumaailma ei todellakaan ole helppo ujolle.

Koulu yrittää muuttaa ihmisiä. Ei se onnistu.

Parasta olisi löytää oikeat ihmiset oikeisiin paikkoihin opinnonohjauksessa. Taitaa olla unelmaa.

Ujo ei ole epäsosiaalinen yhtään sen enempää kuin puhelias.

Opetussuunnitelma tulee Opetushallitukselta, ja se on velvoittava asiakirja. Sitä on noudatettava.

Työelämäkin on aika raakaa ujolle. Ihmiset tapaavat arvostella työntekijää luonteen perusteella. Jos joku on oikein reipas, puhelias ja avoin, hänen ajatellaan olevan erityisen hyvä työntekijä. Ujon ja hiljaisemman ajatellaan olevan huonompi, vaikka työn lopputulos olisi tismalleen sama. Ujo jää helposti näkymättömäksi ja tulee hyväksikäutetyksi. Jos ujoutta olisi vahvistettu hyvänä ominaisuutena lapsesta asti, ujolle omisi työelämäkin helpompaa hyvän itsetunnon ansiosta.

Vierailija kirjoitti:

Koska opittavan aiheen ohella on hyvä kehittää työelämätaitoja

Minulla oli kollega, tekniikan lisensiaatti, huippuluokan "labrapeikko" joka suorastaan ahdistui jos paikalla oli enemmän kuin kaksi ihmistä hänen lisäkseen.

Siitä huolimatta hän pärjäsi erittäin hyvin työssään, erittäin luotettava, täsmällinen ja suorastaan hämmästyttävän virheetön mitä työnjälkeen tuli. Voisin sanoa että huippuälykäs mutta toivottoman ujo/introvertti ja tämän ymmärsi jokainen noin sadan hengen organisaatiossamme - emme siis kuormittaneet häntä sellaisilla turhilla asioilla jotka olisivat vaikuttaneet hänen työnsä tuloksellisuuteen.

Voin kuvitella kuinka kaltaisesi ovat aiheuttaneet koulussa ja opiskeluiden aikana - "koska ryhmätyöt ja sosiaalisuus".

Kukaan teistä ei ole koulussa töissä.

Ryhmätöiden arviointi on muuten vaikeampaa, koska siinä joutuu pohtimaan enemmän työn ja vastuun akaantumista. Opetusmenetelmien pitää olla monenlaisia, kyllä yksilötehtäviäkin on edelleen aika paljon.

Oppilaan temperamentti ei saa vaikuttaa arviointiin. Toki, jos esim peeloilee koko ajan eikä pysty johtamaan omaa työskentelyään, se näkyy lopputuloksessa. Oppilasta ei myöskään voi määritellä ujoksi tai nimitellä yhtään miksikään. Hiljaiset oppilaat tekevät useammin parempia suorituksia koska jaksavat keskittyä.

Arviointi perustuu arviointikriteereihin, opet ei keksi niitä päästään. Esim oppilas ymmärtää yhteiskunnallisia ilmiöitä ja osaa ottaa niihin kantaa. Jos oppilas ei kykene osallistumaan yhteenkään tuntikeskusteluun, niin tämä osio ei voi olla kymppi. Jos muut osiot ovat, niin tietty oppilas saa kympin, ei se siihen kaadu.

Olen kuolemanväsynyt siihen, että koulua arvostellaan koko ajan. Tosi monet tekevät siellä ihan tosissaan töitä. Itse koen valtavaa riittämättömyyttä, kun en pysty huomioimaan kaikkia 200 oppilastani yksilöllisesti ja monet tahot sitä minulta odottavat.

Tiesittekö että esim. ne kuuluisat wilmamerkinnätkin ovat pakolliset, ope on velvoitettu tekemään ne. Jos työvälineet ovat kotona toistuvasti, tämä oppilas huomataan ja siitä on todisteet, asia ei ole vain "open oppilaaseen kohdistuvaa kiusaamista".

Sitä juuri niillä ryhmätöillä yritetään, että ne hiljaiset ja ujot tulisivat kuorestaan ulos. Ei kukaan pärjää yksin.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan teistä ei ole koulussa töissä.
Ryhmätöiden arviointi on muuten vaikeampaa, koska siinä joutuu pohtimaan enemmän työn ja vastuun akaantumista. Opetusmenetelmien pitää olla monenlaisia, kyllä yksilötehtäviäkin on edelleen aika paljon.

Oppilaan temperamentti ei saa vaikuttaa arviointiin. Toki, jos esim peeloilee koko ajan eikä pysty johtamaan omaa työskentelyään, se näkyy lopputuloksessa. Oppilasta ei myöskään voi määritellä ujoksi tai nimitellä yhtään miksikään. Hiljaiset oppilaat tekevät useammin parempia suorituksia koska jaksavat keskittyä.

Arviointi perustuu arviointikriteereihin, opet ei keksi niitä päästään. Esim oppilas ymmärtää yhteiskunnallisia ilmiöitä ja osaa ottaa niihin kantaa. Jos oppilas ei kykene osallistumaan yhteenkään tuntikeskusteluun, niin tämä osio ei voi olla kymppi. Jos muut osiot ovat, niin tietty oppilas saa kympin, ei se siihen kaadu.

Olen kuolemanväsynyt siihen, että koulua arvostellaan koko ajan. Tosi monet tekevät siellä ihan tosissaan töitä. Itse koen valtavaa riittämättömyyttä, kun en pysty huomioimaan kaikkia 200 oppilastani yksilöllisesti ja monet tahot sitä minulta odottavat.

Tiesittekö että esim. ne kuuluisat wilmamerkinnätkin ovat pakolliset, ope on velvoitettu tekemään ne. Jos työvälineet ovat kotona toistuvasti, tämä oppilas huomataan ja siitä on todisteet, asia ei ole vain "open oppilaaseen kohdistuvaa kiusaamista".

AMKssa opettajat on jo keksinyt että kurssin voi toteuttaa ryhmätöinä ja sitten ne voidaan arvioida vertaisarviointina ryhmien kesken jolloin opettajan tehtäväksi jää enää selata iltalehteä ja merkata sitten ne numerot peppiin. Yksilökohtainen arviointi toteutetaan niin että jos joku ei ole tyytyväinen arvosanaansa niin kurssin voi uusia tekemällä kokeen, oppimateriaalit tietysti itseopiskeltavissa moodlessa.

Jospa ensi vuonna peruskoulussakin jo vastaavasti.

Millaisia ihmisiä ja maailmaa mediaaneihin painostettu kunta tuotttaa?

Poikia rankaistaan enemmän. Tytölle on hyvä asia jos ei sano sanaakaan tunnilla, mutta pojalla se on huonoa tuntiaktiivisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Koska se on nykyisin muka niin tärkeä osaamisen mitta, että osaa tehdä ryhmässä töitä.

Tosi asiassa se on vain opettajille helpompaa, kun kaikki tehdään ryhmissä. Ei tarvitse niin montaa tehtävää tarkistaa.

Tämä johtaa myös siihen, että hyvillä puheenlahjoilla pääsee koulun läpi ja muut ryhmäläiset kantaa niitä lusmuja tehtävästä tehtävään, koska ei ne jää ikinä kiinni.

Minä olen sosiaalisesti taitava introvertti, mutta ei nämä ryhmätyöt on kyllä aivan perseestä ja alentavat minun osaamistani.

Myös työkkärin joku cv.n viilamis kurssi on jo täynnä ryhmätöitä. Väkinäisiä RYHMÄTÖITÄ.

Opiskelin joskus kauppaoppilaitoksessa. Siellä kuulin, kun kaksi opettajaa jutteli keskenään jostain oppilaasta. Toinen opettaja oli jotenkin tuohtunut, kun se ”eräs oppilas” on niin hiljainen.

Vierailija kirjoitti:

Koska se on nykyisin muka niin tärkeä osaamisen mitta, että osaa tehdä ryhmässä töitä.

Tosi asiassa se on vain opettajille helpompaa, kun kaikki tehdään ryhmissä. Ei tarvitse niin montaa tehtävää tarkistaa.

Tämä johtaa myös siihen, että hyvillä puheenlahjoilla pääsee koulun läpi ja muut ryhmäläiset kantaa niitä lusmuja tehtävästä tehtävään, koska ei ne jää ikinä kiinni.

Minä olen sosiaalisesti taitava introvertti, mutta ei nämä ryhmätyöt on kyllä aivan perseestä ja alentavat minun osaamistani.

Nyt opettajana raivostuttaa. Ryhmätyöt on opettajillekin tosi raskaita, niin ohjata kuin tarkastaa. Opejohtoinen perusopetus, siitä koe -> vähiten stressiä.

Samaa mietin. Koulu rankaisee liikaa ujoudesta ja yrittää pakottaa puheliaaksi. Miksi lasta ei voisi tukea juuri sellaisena kuin on? Lapsi oppisi, että ujous voikin olla hyvä piirre. Ujon ei tarvitse muuttua. Ujon itsetunnolle tekisi hyvää kuulla positiivista luonteestaan. Näin hänestä kasvaa ujo, mutta itsetunnoltaan terve aikuinen, jonka ujous ei haittaa elämää. Jos lapsesta asti saa kuulla, miten huono piirre ujous on, ujosta kasvaa luultavasti masentunut ja ahdistunut aikuinen, joka kärsii paniikkihäiriöstä ja sosiaalisten tilanteiden pelosta ja itsetunto-ongelmista.

Kuinkahan moni lapsi saa kuulla päivästä toiseen "hyvin meni, mutta olet liian ujo", "kokeesta tuli 10+, mutta kun olet niin hiljainen". Kerta toisensa jälkeen itsetunto murenee.

Toisaalta hiljainen ja ujo eli näkymätön lapsi jää myös helposti ilman apua, koska hänestä ei ole mitään haittaa kenellekään. Se hiljainen ja kiltti nuori etupenkistä voi olla vaikeasti masentunut, mutta kukaan ei huomaa avun tarvetta.

Koulumaailma ei todellakaan ole helppo ujolle.

-mun peruskouluaikana, olin esim oikeesti maailman ujoin ala-asteella, yläasteellaki osittain.. niin mun esim ala-asteen opettaja oli tosi kannustava ja se ymmärs mua. Joskus se tosin sano et se haluis kuulla mun laulavan jossain, koska ei oo koskaan kuullu ku laulan. :DD mut se ei ikinä haukkunu tai painostanu ja niihin aikoihin käytösnumero oli aina paras mahollinen... Yläasteellakaan kukaan ei sanonut mitään mun ujoudesta. oisin ehkä jopa kaivannu vähän rohkasua, mut kukaan ei puuttunu milläänlailla. Sen sijaan ku opiskelin hoito-alalle, niin sillon multa opettajat ja työharjottelija-ohjaajat kyseli "ootko vetäytyvä???? oot niin arka" yms yms..

ja enää en siis oo ujo kaikissa tilanteissa vaan enemmänkin päin vastoin.. jossain koulutilanteissa tosin oon suht ujo... en muutenkaan oikeen pidä kouluympäristöä mun juttuna.