Olispa kiva päästä ravintolaan syömään äitienpäivänä.
Miten teillä homma menee, varaako mies aina pöydän jostain ja menette koko perhe syömään? Vai kokkaako mies ja ehkä lapsetkin?
Meillä ei kumpaakaan noista vaan minulta kysytään ruoasta ja minun sitten päätettävä koko perheen puolesta mitä syödään.
Joskus olisi kiva vain olla, edes ilman sitä, että kerron ja päätän mistä ruoka kotiin haetaan.
Kommentit (27)
Meillä on ollut viimeiset 18 vuotta niin, että mies tarjoaa sapuskat ravintolassa Äitienpäivänä ja minä tarjoan isänpäivänä. Yhdessä mietimme kaikille sopivan ravintolan ja se varaa pöydän, jolla on aikaa.
No mene sinne ravintolaan ja lakkaa nariseminen. Ei se sen miehen vika ole, että sinä et saa suutasi auki kertoaksesi toiveet.
Jihuu, apsilta leikkeitä. Jokavuotinen äitienpäiväkeskustelu.
Ei varaa, eikä kokkaa. Enkä edes oleta hänen tekevän niin. En ole mieheni äiti, joten miksi hänen pitäisi minua passata tai lahjoa. Lapsi puolestaan on liian nuori kokkailemaan.
Helppo ratkaisu: Kun mies kysyy toivettasi, kerro että hän saa päättää, sinua ei kiinnosta.
Mies on loistava kokki ja paistaa pihvit ja lisukkeet täydellisesti. En halua ravintolaan tungeksimaan väkijoukkoihin. Perheeni läsnäolo on parasta rakkautta.
Varaa teille pöytä ravintolasta ja ongelmasi on ratkaistu.
En muista, et oltais koskaan syöty äitienpäivänä ravintolassa. Useinmiten mies kokkaa kotona, mut ei aina. Aina en oo ollut ees itse kotona, kun on ollut lapsen kisamatkoja tms Tää on 19. äitienpäiväni, enkä jaksa siitä mitään spektaakkelia odottaa. Nyt on kuulema jotain suunnitteilla ja se on kiva. Mut ei maailma kaadu eikä mieli pahoitu, jos mitään erityistä ole. Tykkään perheestäni silti.
Me kävimme ehkä 4 vuonna. Nyt perhettä on jo 20 henkeä joten puhutaan reilusti yli 1000e paukusta joten ei kiitos. Maksajina vielä suvun vanhimmat puoliksi, nuoret perheet tulee vähän kuin " lahjalle".
Käytän srn rahan mielummin johonkin muuhun, perhettä ruokimme muulloinkin mutta kotona
Kerran erehdyttiin, mutta ei koskaan enää äitienpäivänä tai vappuna ravintolaan.
Huono palvelu, huonot ruuat ahdasta ja meluista.
Ei ole meidän perheen unelma.
Äitienpäivälounaat ravintoloissa on yhtä hohdokkaita kuin työmaaruokailu ja ruokakin samaa suurtalous-laatua. Ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Äitienpäivälounaat ravintoloissa on yhtä hohdokkaita kuin työmaaruokailu ja ruokakin samaa suurtalous-laatua. Ei kiitos.
No näinhän se on, jos valitsee jonkun heikkotasoisen ravintolan. Parempaakin on tarjolla, eli valintoja valintoja.
No mulla on työpäivä huomenna kuten tänäänkin. En ole koskaan ollut ravintolassa äitienpäivänä eikä ole tullut mieleen että pitäisi. Sunnuntailta saa tuplapalkan. Tietysti olen usein viikonloppuna töissä yleensäkin.
Tänä vuonna ei tee mitään eikä mennä ravintolaan.
Aikaisempina vuosina mies on leiponut kakun lasten kanssa mutta tänä vuonna on yhden lapsen kaverisynttärit (pidetään myöhässä) tänään niin en halunnut kakkua tms kun kuitenkin jää. Ja jos ei jää niin ei haittaa.
Mennään minun vanhemmille syömään niin kuin lähes joka vuosi.
Joskus on haettu ruokaa kotiin jostain bantso villasta tms tai mies on paistanut pihvit ja muut.
En odota lahjaa. Sanoin etten oikeasti nyt halua mitään mutta jos ihan välttämättä haluaa jotain ostaa niin amppeli ulos. Sen sain perjantaina.
Meillä on nyt isompia rahanmenoja tässä eli en halua syödä loppukuusta pikkukiviä kun rahat on menneet minun kalliiseen lahjaan.
14 äitienpäivä eli ei se enää ole sellainen juttu itselle kuin joskus nuorempana.
Kaksi lapsista on tehnyt kortin/lahjan koulussa ja niitä ne on tuossa kohkanneet ja työllä ja tuskalla ovat pystyneet olemaan kertomatta mitä ovat tehneet. Niitä odotan sitten mitä ovat 😊
Mies ja lapset osallistuvat äitienpäiväruoan valmistamiseen tms. ihan yhtä vähän kuin normaalistikin. Viime vuonna minulta paloi ihan käpy kun edes pöydän pyyhintä ja vihannesten leikkaaminen salaattiin ei onnistunut lukuisista pyytämisistä huolimatta. Kun lopulta saatiin syötyä. Väki lähti taas salamana omiin puuhiinsa ja jäin putsaamaan pöytää yksin.
Äitienpäivälounas on meillä jo pitkä perinne. Aina samassa miljöössä, kuten myös isäinpäivänä. Yhden kerran kokeiltiin muuta (A. von Trappe), oli niin surkea, että palattiin perinteeseen. Pettymys olisi, jos ei mentäisikään tänävuonna...
En halua mennä ulos syömään tällaisina päivinä kun siellä on muutkin (ruuhkaa ja huonompaa ruokaa). Meillä on myös yhteinen talous, joten mies ei tarjoa mitään, vaan yhteisistä rahoista menee. En muutenkaan erityisesti pidä äitien- tai isänpäiväistä. Monille se on vain hirvittävän raskas velvollisuuksien päivä, pitää ostaa lahja ja käydä kylässä tai juosta haudoilla jne.
Omalle äidille ostin kukan ja annoin sen jo viikolla. Lapsista nuorin tekee vielä koulussa kortin ja lahjan, isommat lapset ilmoittivat että haluavat leipoa kakun. Mies tekee normaalia kotiruokaa koko perheelle. Mies myös todennäköisesti käy äitinsä luona kahvilla nuorimman lapsen kanssa.
Äitienpäivänä on kuten muulloinkin eli jokainen tekee omat ruokansa. En ole passannut perhettä vuosiin ehkä odota, että passaavat minua.
Vierailija kirjoitti:
Ei varaa, eikä kokkaa. Enkä edes oleta hänen tekevän niin. En ole mieheni äiti, joten miksi hänen pitäisi minua passata tai lahjoa. Lapsi puolestaan on liian nuori kokkailemaan.
Olet kuitenkin miehesi lapsen äiti, joten se, että mies osoittaa vaimolleen huomiota äitienpäivänä, on äidin roolin kunnioittamista. Harvoinpa puolisot toisiaan liikaa huomioivat. Mielestäni on kaunis tapa muistaa toista äitien- ja isänpäivänä.
Mitäs jos kertoisit toiveesi puolisollesi etkä meille. Sano hänelle, että haluat sunnuntaina ulos syömään. Anna speksit ravintolalle ja ruoalle ja ilmaise, että enempää et asian eteen tee vaan odotat ihanaa, maukasta äitienpäiväateriaa miehen ja lasten järjestämänä.
Marttyyrin leikkiminen ei kannata koskaan.