Kuinka usein viesteilette jos olette etäsuhteessa ja tapaatte vain viikonloppuisin?
Onko teillä sopimusta miten usein olette yhteydessä?
Kommentit (256)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilisen saldo: 90 viestiä minulta ja noin 100 mieheltä ja tämä oli juuri ennen nukkumaanmenoa kun työt oli tehty ja koko päivä oli eletty omia aikuisia elämiä :D
Miksi ette soittaneet ja ihan oikeasti jutelleet?
Noin 200 sadan viestin sijaan olisi jo puhunut pitkät pätkät ja paljon syvällisemmin ja sydämellisemmin kuin viesteinä.
Jos kerran viestittelette illalla ennen nukkumaanmenoa.
Mikä ihmeen puhumisen pelko ihmisillä on. Monien vietiin sijaan asiat selviäisivät puhumalla ja olisi paljon selkeämpää ja voisi tarkistaa heti ymmärsinkö oikein jonkin asian.Myös äänen sävyt ja toisen äänen kuuluminen lähentäisi enemmän kuin pelkät viestit.
Joku outo tämä nykykyvio on, halutaan pitää yhteyttä miltwi manianomaisesti satojen viestien kautta mutta jotain läheisyyden pelko tai puhumisen välttely kuitenkin on kun ei haluta kuitenkaan sen rakkaan kanssa jutella silloin kun on tilaisuus.
Mikä siinä viestien lähettämisestä on niin kiinnostavaajos , valitsee sen mieluummin kuin puheen? Juuri siis silloin kun puhumiseen kin olis mahdollisuus.
Mun etämies tietää etten väsyneenä jaksa kuunnella ja puhua englannin kielellä nopeatempoista keskustelua vaan tykkään näpytellä viestejä ajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ei sopimusta , mutta kymmmeniä viestejä joka päivä .
Olemme nelikymppisiä, kolme vuotta yhdessä.
Kymmeniä viestejä joka päivä?? Miten ihmeessä voi olla noin paljon asiaa? Missä välissä ehtii tehdä töitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilisen saldo: 90 viestiä minulta ja noin 100 mieheltä ja tämä oli juuri ennen nukkumaanmenoa kun työt oli tehty ja koko päivä oli eletty omia aikuisia elämiä :D
Miksi ette soittaneet ja ihan oikeasti jutelleet?
Noin 200 sadan viestin sijaan olisi jo puhunut pitkät pätkät ja paljon syvällisemmin ja sydämellisemmin kuin viesteinä.
Jos kerran viestittelette illalla ennen nukkumaanmenoa.
Mikä ihmeen puhumisen pelko ihmisillä on. Monien vietiin sijaan asiat selviäisivät puhumalla ja olisi paljon selkeämpää ja voisi tarkistaa heti ymmärsinkö oikein jonkin asian.Myös äänen sävyt ja toisen äänen kuuluminen lähentäisi enemmän kuin pelkät viestit.
Joku outo tämä nykykyvio on, halutaan pitää yhteyttä miltwi manianomaisesti satojen viestien kautta mutta jotain läheisyyden pelko tai puhumisen välttely kuitenkin on kun ei haluta kuitenkaan sen rakkaan kanssa jutella silloin kun on tilaisuus.
Mikä siinä viestien lähettämisestä on niin kiinnostavaajos , valitsee sen mieluummin kuin puheen? Juuri siis silloin kun puhumiseen kin olis mahdollisuus.Mun etämies tietää etten väsyneenä jaksa kuunnella ja puhua englannin kielellä nopeatempoista keskustelua vaan tykkään näpytellä viestejä ajan kanssa.
Minulla on paha fatiikki, ja kirjoitan huomattavasti mieluummin vaikka ne 100 viestiä kuin puhun puhelimessa. Silti kommunikointi on ihanaa ❤️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sopimusta , mutta kymmmeniä viestejä joka päivä .
Olemme nelikymppisiä, kolme vuotta yhdessä.Kymmeniä viestejä joka päivä?? Miten ihmeessä voi olla noin paljon asiaa? Missä välissä ehtii tehdä töitä?
Hyvin ehtii jos haluaa. Kyse on _halusta_ ja priorisoinnista. Työ?
No siis mies on reissutöissä ja yleensä iltaisin jutellaan yksi pidempi puhelu. Päivän aikana ehkä 1-2 viestiä, jos on joku tärkeä asia. Joskus laitan miehen iloksi jonkun hassun kuvan jos meidän kissa tekee jotain hassunhauskaa. Mies vastaa siihen jollain iloisella hymiöllä. Miehellä on pitkiä työpäiviä, joten en häiritse häntä turhilla puheluilla/viesteillä. Ollaan oltu 9 vuotta yhdessä, mies reissutyössä kolme vuotta, ei lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttäisi suunnattomasti jos "pitäisi" joka yö toivottaa hyvät yöt ja joka aamu hyvät huomenet.
Mies
Etkö kotonakaan sano illalla ”hyvää yötä” tai ”huomenta”? Duunissa? Mutta elämäsi tärkeimmälle ihmiselle nämä toivotukset ”ärsyttäisivät suunnattomasti”? Ja se olisi ”pitäisi”?
Niin.
Täysin eri asia jos/kun ollaan muiden kanssa fyysisesti samassa tilassa. Jos nuo pitää viestillä lähettää joka helvetin yö ja aamu tai muuten toinen menee rikki, niin onnea vaan suhteelle. Ahdistaisi.
Mulle kyllä mies haluaa ihan itse laittaa ne, enkä pane yhtään pahakseni. Mehän elettäisiin fyysisesti samassa tilassa, jos voitaisiin.
Joka yö ja aamu, vaikkei muuta asiaa ole? Huh, ei taida etäsuhteet olla mua varten. Minä ainakin kaipaan omaa tilaa välillä niin voi sitten taas kaivatakin toista enemmän.
Mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sopimusta , mutta kymmmeniä viestejä joka päivä .
Olemme nelikymppisiä, kolme vuotta yhdessä.Kymmeniä viestejä joka päivä?? Miten ihmeessä voi olla noin paljon asiaa? Missä välissä ehtii tehdä töitä?
Hyvin ehtii jos haluaa. Kyse on _halusta_ ja priorisoinnista. Työ?
Niin, no yleensä ihmiset käy töissä. Mä en ehtisi kymmeniä viestejä päivässä tehtailemaan, koska pitää keskittyä työhön. En mä kyllä keksisi niin paljon asiaakaan, onneksi mun puoliso ei myöskään keksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttäisi suunnattomasti jos "pitäisi" joka yö toivottaa hyvät yöt ja joka aamu hyvät huomenet.
Mies
Etkö kotonakaan sano illalla ”hyvää yötä” tai ”huomenta”? Duunissa? Mutta elämäsi tärkeimmälle ihmiselle nämä toivotukset ”ärsyttäisivät suunnattomasti”? Ja se olisi ”pitäisi”?
Niin.
Täysin eri asia jos/kun ollaan muiden kanssa fyysisesti samassa tilassa. Jos nuo pitää viestillä lähettää joka helvetin yö ja aamu tai muuten toinen menee rikki, niin onnea vaan suhteelle. Ahdistaisi.
Mulle kyllä mies haluaa ihan itse laittaa ne, enkä pane yhtään pahakseni. Mehän elettäisiin fyysisesti samassa tilassa, jos voitaisiin.
Joka yö ja aamu, vaikkei muuta asiaa ole? Huh, ei taida etäsuhteet olla mua varten. Minä ainakin kaipaan omaa tilaa välillä niin voi sitten taas kaivatakin toista enemmän.
Mies
Ei muuta kuin tilaa hakemaan. Minä en todellakaan haluaisi ihmistä, joka kaipaa _tilaa_ voidakseen jälleen kaivata minua 🧐
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sopimusta , mutta kymmmeniä viestejä joka päivä .
Olemme nelikymppisiä, kolme vuotta yhdessä.Kymmeniä viestejä joka päivä?? Miten ihmeessä voi olla noin paljon asiaa? Missä välissä ehtii tehdä töitä?
Hyvin ehtii jos haluaa. Kyse on _halusta_ ja priorisoinnista. Työ?
Niin, no yleensä ihmiset käy töissä. Mä en ehtisi kymmeniä viestejä päivässä tehtailemaan, koska pitää keskittyä työhön. En mä kyllä keksisi niin paljon asiaakaan, onneksi mun puoliso ei myöskään keksi.
Okei. Minun ei ole tarvinnut keksiä sitä, oli _halu_ keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilisen saldo: 90 viestiä minulta ja noin 100 mieheltä ja tämä oli juuri ennen nukkumaanmenoa kun työt oli tehty ja koko päivä oli eletty omia aikuisia elämiä :D
Miksi ette soittaneet ja ihan oikeasti jutelleet?
Noin 200 sadan viestin sijaan olisi jo puhunut pitkät pätkät ja paljon syvällisemmin ja sydämellisemmin kuin viesteinä.
Jos kerran viestittelette illalla ennen nukkumaanmenoa.
Mikä ihmeen puhumisen pelko ihmisillä on. Monien vietiin sijaan asiat selviäisivät puhumalla ja olisi paljon selkeämpää ja voisi tarkistaa heti ymmärsinkö oikein jonkin asian.Myös äänen sävyt ja toisen äänen kuuluminen lähentäisi enemmän kuin pelkät viestit.
Joku outo tämä nykykyvio on, halutaan pitää yhteyttä miltwi manianomaisesti satojen viestien kautta mutta jotain läheisyyden pelko tai puhumisen välttely kuitenkin on kun ei haluta kuitenkaan sen rakkaan kanssa jutella silloin kun on tilaisuus.
Mikä siinä viestien lähettämisestä on niin kiinnostavaajos , valitsee sen mieluummin kuin puheen? Juuri siis silloin kun puhumiseen kin olis mahdollisuus.Mun etämies tietää etten väsyneenä jaksa kuunnella ja puhua englannin kielellä nopeatempoista keskustelua vaan tykkään näpytellä viestejä ajan kanssa.
En mäkään ja eri aikavyöhykkeellä voi kirjoittaa kun sopii eikä tarvitse sopia treffejä puhelimeen.
Vierailija kirjoitti:
No siis mies on reissutöissä ja yleensä iltaisin jutellaan yksi pidempi puhelu. Päivän aikana ehkä 1-2 viestiä, jos on joku tärkeä asia. Joskus laitan miehen iloksi jonkun hassun kuvan jos meidän kissa tekee jotain hassunhauskaa. Mies vastaa siihen jollain iloisella hymiöllä. Miehellä on pitkiä työpäiviä, joten en häiritse häntä turhilla puheluilla/viesteillä. Ollaan oltu 9 vuotta yhdessä, mies reissutyössä kolme vuotta, ei lapsia.
Meillä hyvin sama juttu, paitsi, että on lapset. Illalla soitetaan, päivällä muutama viesti kun asioita sovittavaksi. Viikonloppuisin ja lomina sitten kylki kyljessä jutellaan kaikki läpi. Kummallakin päivisin tiukat aikataulut, ei siinä jatkuvasti soitella tai viestitellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttäisi suunnattomasti jos "pitäisi" joka yö toivottaa hyvät yöt ja joka aamu hyvät huomenet.
Mies
Etkö kotonakaan sano illalla ”hyvää yötä” tai ”huomenta”? Duunissa? Mutta elämäsi tärkeimmälle ihmiselle nämä toivotukset ”ärsyttäisivät suunnattomasti”? Ja se olisi ”pitäisi”?
Niin.
Täysin eri asia jos/kun ollaan muiden kanssa fyysisesti samassa tilassa. Jos nuo pitää viestillä lähettää joka helvetin yö ja aamu tai muuten toinen menee rikki, niin onnea vaan suhteelle. Ahdistaisi.
Mulle kyllä mies haluaa ihan itse laittaa ne, enkä pane yhtään pahakseni. Mehän elettäisiin fyysisesti samassa tilassa, jos voitaisiin.
Joka yö ja aamu, vaikkei muuta asiaa ole? Huh, ei taida etäsuhteet olla mua varten. Minä ainakin kaipaan omaa tilaa välillä niin voi sitten taas kaivatakin toista enemmän.
Mies
Ei muuta kuin tilaa hakemaan. Minä en todellakaan haluaisi ihmistä, joka kaipaa _tilaa_ voidakseen jälleen kaivata minua 🧐
Eli roikut toisessa kuin iilimato ja haluat viestitellä 24/7 koska sinulla ei ole muuta elämää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttäisi suunnattomasti jos "pitäisi" joka yö toivottaa hyvät yöt ja joka aamu hyvät huomenet.
Mies
Etkö kotonakaan sano illalla ”hyvää yötä” tai ”huomenta”? Duunissa? Mutta elämäsi tärkeimmälle ihmiselle nämä toivotukset ”ärsyttäisivät suunnattomasti”? Ja se olisi ”pitäisi”?
Niin.
Täysin eri asia jos/kun ollaan muiden kanssa fyysisesti samassa tilassa. Jos nuo pitää viestillä lähettää joka helvetin yö ja aamu tai muuten toinen menee rikki, niin onnea vaan suhteelle. Ahdistaisi.
Mulle kyllä mies haluaa ihan itse laittaa ne, enkä pane yhtään pahakseni. Mehän elettäisiin fyysisesti samassa tilassa, jos voitaisiin.
Joka yö ja aamu, vaikkei muuta asiaa ole? Huh, ei taida etäsuhteet olla mua varten. Minä ainakin kaipaan omaa tilaa välillä niin voi sitten taas kaivatakin toista enemmän.
Mies
Ei muuta kuin tilaa hakemaan. Minä en todellakaan haluaisi ihmistä, joka kaipaa _tilaa_ voidakseen jälleen kaivata minua 🧐
Eli roikut toisessa kuin iilimato ja haluat viestitellä 24/7 koska sinulla ei ole muuta elämää?
On minulla, mutta kyllä me aika symbioosissa elämme. Rakkautta.
Turvallinen kiintymyssuhdemalli on juuri sellainen, että ei jatkuvasti pommita viesteillä ja pidä koko ajan olla tietoinen toisen tekemisistä.
Kumpikin voi turvallisesti välillä olla omissa oloissaan ja luottaa siihen, ettei se toinen silti katoa mihinkään tai hylkää.
Kyllä aika moni ihminen melko varmasti ärsyyntyy, jos päivän mittaan, varsinkin jos on töissä, tulee jatkuvasti viestejä ja joihin sitten myös pitää vastata.
Aikuisen ihmisen pitää pystyä olemaan myös jonkin aikaa erillään toisesta, vaikka ollaankin parisuhteessa.
Sehän on ihan tutkittujen, että jossain vaiheessa suhdetta tulee se eriytyminen. Se nimenomaan on tervettä, ei se symbioosi.
Koska parisuhde ei ole sitä, että kaksi ihmistä muuttuu yhdeksi.
Parisuhteessa ollaan yhdessä, mutta kumpikin on silti erillinen ja itsenäinen ihminen. Siinä on kaksi ihmistä.
Minä puolestani en pystyisi olemaan suhteessa missä toinen ei välillä olisi hiukan etäämmällä, sehän juuri onkin ihanaa kun taas mennään toisiaan kohti. Ettei olla ihan koko ajan toistemme iholla.
En tarkoita välttämätää mitään päiväkausia, se voi olla joskus 5 minuuttia, välillä päivä ja siltä väliltä.
Ihan jokaisella ihmisellä on myös parisuhteessa oikeus olla joskus itsekseen.
Ihan koko ajan ei myöskään ole pakko ajatuksiaan jakaa, on oikeus joskus vain olla. Ja sitten taas juttua taas riittääkin.
Itse tajusin miehen pettämisen viestittelykäytöksen muuttumisesta. Kai hän alitajuisesti koetti olla pettämättä tyttöystäväänsä viestittelemättömyydellään kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeesti, onko viestittely joku mittari??? Mä en jaksais koko ajan vastailla jos tunnin välein tulis viestiä, olen nainen.
Samaa mieltä, olen myös nainen.
Mutta tästä ketjusta päätellen tunnin väleinhän vähän. 😁
Jos vuorokaudessa on 24 tuntia ja viestejä lähetetään satoja, niin eihän se tunti per viesti mihinkään riitä.
Olisi kyllä ärsyttävää. Enkä kyllä jaksaisi (viitsisi) millään vastata läheskään kaikkiin.
Jos edes kyseisen pommittajan kanssa harkitsisin jotain niin viestittely saisi kyllä silllon vähentyä. Emme sopisi yhteen.
Jos ei, niin kehottaisin hakemaan jonkun sopivimman joka rakastaa viestien lähettelyä.
Välillä tuntuukin, että nämä viestimaanikot rakastavat enemmän sitä puhelintaan ja viestien lähettämistä kuin sitä viestien kohdetta.
Ja sitä tunnetta kun saa vastauksen, se tunne on ihanampi kuin se lähettäjä.
Muuten en tätä ymmärrä.
Olen liian väsynyt soittamaan mutta viestejä voi vielä näpytellä peiton alla.
Muistaakseni täällä oli muinoin joku keskustelu introverteistä ja ekstroverteistä.
Ekstrovertit haukuttiin liki lyttyyn, kun he ovat kauheita tyhjäpäisiä ja tyhjänpäiväisiä kun puhuvat kaiken aikaa tai heidän kanssaan täytyy keskustella.
Kukaan ihminen ei jaksa jatkuvasti puhua, pitää olla välillä hiljaakin.
Monet kertoivat, etteivät puhu liki mitään kumppaninsa kanssa eivätkä ole edes kiinnostuneita mitä kumppanin päässä liikkuu.
Joka tapauksessa puheliaaat, keskustelevat ja ne jotka halusivat kysyä kumppanin mielipiteitä tai esimerkiksi miten päivä oli mennyt, puhumattakaan hyvän yön toivotuksista, suurinpiirteitiIin teilattiin
Kun nyt suomalaiseen tyyliin sellainen ei kuulu, siinä ollaan hiljaa ja rauhassa, puhe ja keskustelu ja kaikenlainen kommunikointi on turhaa tai yliarvostettua.
No nyt sitten nämä ihmiset ovatkin näin kovin aktiivisia tietämään ja juttelemaan kumppaninsa kanssa, tosin osin viesteinä, mutta kun se kuulemma on samaa kuin "juttelu". He juttelevat tuntitolkulla ja sadoin viestein päivässä. Kun muuten tulee se etääntyminen kumppanista. Jos ei tiedä mitä toinen päivän mittaan puuhaa ja miettii. Ja pitää ilmoittaa tietysti myös mitä itse puuhailee ja miettii.
Tämä on nyt kovin ristiriidassa keskenään.
Jos minä olen väsynyt en jaksa kyllä viestitelläkään pitkään ja monia viestejä.
Silloinhan juuri lähetetään se hyvän yön viesti ja mennään nukkumaan. Kun ollaan väsyneitä.
Ei meillä ainkaan niitä viestejä synny koko ajan, joitain kertoja vuorokaudessa.