Lue keskustelun säännöt.
Kuinka usein viesteilette jos olette etäsuhteessa ja tapaatte vain viikonloppuisin?
Onko teillä sopimusta miten usein olette yhteydessä?
Kommentit (256)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joita ahdistaa ajatus päivittäisestä yhteydenpidosta,
- oletteko omasta tahdosta etäsuhteessa vai onko aikeena muuttaa yhteen?
- Oletteko asuneet yhdessä jo aiemmin ja nyt jostain syystä väliaikaisesti etäsuhteessa?
- Kuinka pitkä suhde on takana?
- Hullannuitteko toisiinne missään vaiheessa vai alkoiko suhde niin että löysitte ihmisen jolla on samat arvot ja päätitte yrittää sen kanssa parisuhdetta? Eli kasvoitteko hiljalleen yhteen vai oliko teillä aluksi ihastuminen joka myöhemmin syveni rakkaudeksi?Tämän lisäksi itseäni kiinnostaisi tietää, mikä noiden ihmisten kiintymyssuhdemalli on.
Ehkä teen hätäisiä johtopäätöksiä kommenteista, mutta veikkaan, että on välttelevä.Ei tulisi sinusta psykologia, kun asia on tutkitusti just toisinpäin.
”Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, millaisia tekstaajia erilaisiin kiintymyssuhdemalleihin kuuluvat ihmiset ovat.
Tutkimuksessa selvisi, että pariskuntien välinen viestittely vaihteli hyvin paljon: toisilla ei ollut ollenkaan tapana lähettää toisilleen viestejä – toiset taas lähettivät jopa satoja viestejä päivässä.
Tulosten perusteella turvallinen kiintymyssuhde tarkoitti sitä, että tekstareita lähetettiin kaikkein vähiten.
Vastaavasti kahteen jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat ihmiset lähettivät enemmän viestejä parisuhteessa. Syyt paljastavat hurjan paljon ihmisen luonteesta.”
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuinka-paljon-tekstailet-puolisosi-…Että näin.
Tuohan ei liity etäsuhteeseen. Siinä on pakko viestiä jotenkin, jos haluaa elää suhteessa.
Se on viesteilykäytöksestä yleisesti. Eihän tavallisessakaan suhteessa välttämättä nähdä tai kuulla joka päivä koko ajan.
Etäsuhde mielestäni vaatii joissain asioissa vähän enemmän "vaivannäköä", jotta siinä haluaa pysyä. Toisaalta se sama vaivannäkö ei olisi yhtään pahitteeksi monelle lähisuhteellekaan.
Sinun mielestäsi. Mutta kun kysyttiin kiintymyssuhdetyyleistä ja asia on tutkittu näin.
Kyllä, mutta voiko tuota tutkimusta siirtää suoraan etäsuhteeseen, koska suhteen dynamiikka on erilainen etäsuhteessa. Voisi ajatella myös, että turvallisesti kiintynyt sekä antaa jotain elonmerkkiä itsestää tasaisesti ja haluaa myös kuulla toisesta ja antaa aikaansa - jakaa elämäänsä eikä keskity suhteessa ollessaan pysyttelemään etäällä toisesta. Tuossa tutkimuksessa on kuitenkin oletus, että parit elävät yhdessä = näkevät päivittäin.
Missä luki, että tutkimuksen oletus on tuo? Miksi ylipäätään oletus on, että suhde on joko etäsuhde tai avoliitto? En esimerkiksi itse koskaan tule asumaan kenenkään kanssa.
Oma seurustelukumppani asuu viereisellä kadulla, mutta näemme kerran tai pari viikossa ja viesteilemme vain näkemisen yksityiskohdista. Koska meillä on molemmilla turvallinen kiintymyssuhdetyyli, pystymme luottamaan siihen, että toisen kiintymys on ja pysyy ilman jatkuvaa tarkistelua. Mielestäni jatkuva viestipommitus kuulostaa takertumiselta, alkaisi tosi nopeasti ärsyttää.
Kuulostat kyllä välttelevästi kiintyneeltä, jos on noin vahva negatiivinen tunnereaktio tiuhempaan yhteyteen.
No, en ole. Kuten tuossa tutkimuksessakin todettiin, turvallisessa kiintymyssuhteessa ei tarvitse sitä jatkuvaa varmistelua toisen tunteista. Ymmärrän, että sinulle se on vaikeaa käsittää.
No kyllä olisi ihan hirveän vaikea elää ihmisen kanssa, johon ei voi olla päivittäin yhdessä vaan pitäisi opetella siihen, että voi ottaa yhteyttä kahden tai kolmen päivän välein, ettei toisella hajoa pää. Kyseessä ei siis mikään ahdisteluviestittely vaan ihan normaali elämän eläminen yhdessä.
Taas lisää omia oletuksia sinulla. Puhuin ”jatkuvasta pommittamisesta”, jolla siis tietenkin viittasin näihin ketjussa kerrottuihin satoihin viesteihin päivässä. Kyllä, alkaisi ärsyttää. Selkeää takertumista.
Joillekin viestipommitus voi tarkoittaa yli yhtä viestiä päivässä, tai vaikka sitä, että joka päivä laitetaan jotain. Ei saisi laittaa kun sitten alkaa ahdistaa, se toinen on niin kamala takertuva roikkuja.
Voit loukkaantua ihan rauhassa, tuo nyt vain oli tutkimuksen johtopäätös. Ne, joilla on turvallinen kiintymyssuhdetyyli, viestittelevät vähiten.
Ne, joilla on turvallinen kiintymyssuhde tyyli, pystyvät elämään tasapainoisesti parisuhteessa, vastaamaan kumppanin tarpeisiin ja samalla tyydyttämään omansa ja olemaan rakentavia jne jne. Tuollainen viattomista viesteistä ahdistuminen ei kuulosta tasapainoiselta eikä terveeltä. Pidä sinä mielipiteesi ja minä omani.
Turvallinen kiintymyssuhde merkittävän läheisen ihmisen kanssa johtaa ahdistuksen helpottumiseen, myönteisiin tunteisiin yhdessäoloa kohtaan, pyrkimykseen intiimiyteen ja läheisyyteen ja sitoutumiseen pitkäaikaisiin parisuhteisiin. Turvallinen kiintymyssuhde helpottaa muiden psykologisten perustarpeiden tyydyttämistä (esim. liittyminen, tutkiminen, huolenpito), mikä puolestaan auttaa tyydyttävän parisuhteen ylläpitämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joita ahdistaa ajatus päivittäisestä yhteydenpidosta,
- oletteko omasta tahdosta etäsuhteessa vai onko aikeena muuttaa yhteen?
- Oletteko asuneet yhdessä jo aiemmin ja nyt jostain syystä väliaikaisesti etäsuhteessa?
- Kuinka pitkä suhde on takana?
- Hullannuitteko toisiinne missään vaiheessa vai alkoiko suhde niin että löysitte ihmisen jolla on samat arvot ja päätitte yrittää sen kanssa parisuhdetta? Eli kasvoitteko hiljalleen yhteen vai oliko teillä aluksi ihastuminen joka myöhemmin syveni rakkaudeksi?Tämän lisäksi itseäni kiinnostaisi tietää, mikä noiden ihmisten kiintymyssuhdemalli on.
Ehkä teen hätäisiä johtopäätöksiä kommenteista, mutta veikkaan, että on välttelevä.Ei tulisi sinusta psykologia, kun asia on tutkitusti just toisinpäin.
”Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, millaisia tekstaajia erilaisiin kiintymyssuhdemalleihin kuuluvat ihmiset ovat.
Tutkimuksessa selvisi, että pariskuntien välinen viestittely vaihteli hyvin paljon: toisilla ei ollut ollenkaan tapana lähettää toisilleen viestejä – toiset taas lähettivät jopa satoja viestejä päivässä.
Tulosten perusteella turvallinen kiintymyssuhde tarkoitti sitä, että tekstareita lähetettiin kaikkein vähiten.
Vastaavasti kahteen jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat ihmiset lähettivät enemmän viestejä parisuhteessa. Syyt paljastavat hurjan paljon ihmisen luonteesta.”
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuinka-paljon-tekstailet-puolisosi-…Että näin.
Tuohan ei liity etäsuhteeseen. Siinä on pakko viestiä jotenkin, jos haluaa elää suhteessa.
Se on viesteilykäytöksestä yleisesti. Eihän tavallisessakaan suhteessa välttämättä nähdä tai kuulla joka päivä koko ajan.
Etäsuhde mielestäni vaatii joissain asioissa vähän enemmän "vaivannäköä", jotta siinä haluaa pysyä. Toisaalta se sama vaivannäkö ei olisi yhtään pahitteeksi monelle lähisuhteellekaan.
Sinun mielestäsi. Mutta kun kysyttiin kiintymyssuhdetyyleistä ja asia on tutkittu näin.
Kyllä, mutta voiko tuota tutkimusta siirtää suoraan etäsuhteeseen, koska suhteen dynamiikka on erilainen etäsuhteessa. Voisi ajatella myös, että turvallisesti kiintynyt sekä antaa jotain elonmerkkiä itsestää tasaisesti ja haluaa myös kuulla toisesta ja antaa aikaansa - jakaa elämäänsä eikä keskity suhteessa ollessaan pysyttelemään etäällä toisesta. Tuossa tutkimuksessa on kuitenkin oletus, että parit elävät yhdessä = näkevät päivittäin.
Missä luki, että tutkimuksen oletus on tuo? Miksi ylipäätään oletus on, että suhde on joko etäsuhde tai avoliitto? En esimerkiksi itse koskaan tule asumaan kenenkään kanssa.
Oma seurustelukumppani asuu viereisellä kadulla, mutta näemme kerran tai pari viikossa ja viesteilemme vain näkemisen yksityiskohdista. Koska meillä on molemmilla turvallinen kiintymyssuhdetyyli, pystymme luottamaan siihen, että toisen kiintymys on ja pysyy ilman jatkuvaa tarkistelua. Mielestäni jatkuva viestipommitus kuulostaa takertumiselta, alkaisi tosi nopeasti ärsyttää.
Kuulostat kyllä välttelevästi kiintyneeltä, jos on noin vahva negatiivinen tunnereaktio tiuhempaan yhteyteen.
Samaa mieltä. Vastapuolena tuntisin itseni epätoivotuksi ja kiinostamattomaksi. Jäisi hyvin lyhyeksi suhteeksi, mitä tuollaisella edes tekee. Viestini ”ärsyttävät” ja olen ”takertuva”? Hieno kumppani minulla - kiitos ja hei!
Niin, eli olet kiintymyssuhdetyyliltäsi takertuva, kerran tarvitset sitä jatkuvaa varmistelua toisen tunteista. Tietenkin sinä loukkaannut, mutta ymmärrä, että toisenlaisen kiintymyssuhteen ihminen ei loukkaannu. Siitähän tässä juuri oli kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joita ahdistaa ajatus päivittäisestä yhteydenpidosta,
- oletteko omasta tahdosta etäsuhteessa vai onko aikeena muuttaa yhteen?
- Oletteko asuneet yhdessä jo aiemmin ja nyt jostain syystä väliaikaisesti etäsuhteessa?
- Kuinka pitkä suhde on takana?
- Hullannuitteko toisiinne missään vaiheessa vai alkoiko suhde niin että löysitte ihmisen jolla on samat arvot ja päätitte yrittää sen kanssa parisuhdetta? Eli kasvoitteko hiljalleen yhteen vai oliko teillä aluksi ihastuminen joka myöhemmin syveni rakkaudeksi?Tämän lisäksi itseäni kiinnostaisi tietää, mikä noiden ihmisten kiintymyssuhdemalli on.
Ehkä teen hätäisiä johtopäätöksiä kommenteista, mutta veikkaan, että on välttelevä.Ei tulisi sinusta psykologia, kun asia on tutkitusti just toisinpäin.
”Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, millaisia tekstaajia erilaisiin kiintymyssuhdemalleihin kuuluvat ihmiset ovat.
Tutkimuksessa selvisi, että pariskuntien välinen viestittely vaihteli hyvin paljon: toisilla ei ollut ollenkaan tapana lähettää toisilleen viestejä – toiset taas lähettivät jopa satoja viestejä päivässä.
Tulosten perusteella turvallinen kiintymyssuhde tarkoitti sitä, että tekstareita lähetettiin kaikkein vähiten.
Vastaavasti kahteen jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat ihmiset lähettivät enemmän viestejä parisuhteessa. Syyt paljastavat hurjan paljon ihmisen luonteesta.”
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuinka-paljon-tekstailet-puolisosi-…Että näin.
Tuohan ei liity etäsuhteeseen. Siinä on pakko viestiä jotenkin, jos haluaa elää suhteessa.
Se on viesteilykäytöksestä yleisesti. Eihän tavallisessakaan suhteessa välttämättä nähdä tai kuulla joka päivä koko ajan.
Etäsuhde mielestäni vaatii joissain asioissa vähän enemmän "vaivannäköä", jotta siinä haluaa pysyä. Toisaalta se sama vaivannäkö ei olisi yhtään pahitteeksi monelle lähisuhteellekaan.
Sinun mielestäsi. Mutta kun kysyttiin kiintymyssuhdetyyleistä ja asia on tutkittu näin.
Kyllä, mutta voiko tuota tutkimusta siirtää suoraan etäsuhteeseen, koska suhteen dynamiikka on erilainen etäsuhteessa. Voisi ajatella myös, että turvallisesti kiintynyt sekä antaa jotain elonmerkkiä itsestää tasaisesti ja haluaa myös kuulla toisesta ja antaa aikaansa - jakaa elämäänsä eikä keskity suhteessa ollessaan pysyttelemään etäällä toisesta. Tuossa tutkimuksessa on kuitenkin oletus, että parit elävät yhdessä = näkevät päivittäin.
Missä luki, että tutkimuksen oletus on tuo? Miksi ylipäätään oletus on, että suhde on joko etäsuhde tai avoliitto? En esimerkiksi itse koskaan tule asumaan kenenkään kanssa.
Oma seurustelukumppani asuu viereisellä kadulla, mutta näemme kerran tai pari viikossa ja viesteilemme vain näkemisen yksityiskohdista. Koska meillä on molemmilla turvallinen kiintymyssuhdetyyli, pystymme luottamaan siihen, että toisen kiintymys on ja pysyy ilman jatkuvaa tarkistelua. Mielestäni jatkuva viestipommitus kuulostaa takertumiselta, alkaisi tosi nopeasti ärsyttää.
Kuulostat kyllä välttelevästi kiintyneeltä, jos on noin vahva negatiivinen tunnereaktio tiuhempaan yhteyteen.
No, en ole. Kuten tuossa tutkimuksessakin todettiin, turvallisessa kiintymyssuhteessa ei tarvitse sitä jatkuvaa varmistelua toisen tunteista. Ymmärrän, että sinulle se on vaikeaa käsittää.
No kyllä olisi ihan hirveän vaikea elää ihmisen kanssa, johon ei voi olla päivittäin yhdessä vaan pitäisi opetella siihen, että voi ottaa yhteyttä kahden tai kolmen päivän välein, ettei toisella hajoa pää. Kyseessä ei siis mikään ahdisteluviestittely vaan ihan normaali elämän eläminen yhdessä.
Taas lisää omia oletuksia sinulla. Puhuin ”jatkuvasta pommittamisesta”, jolla siis tietenkin viittasin näihin ketjussa kerrottuihin satoihin viesteihin päivässä. Kyllä, alkaisi ärsyttää. Selkeää takertumista.
Joillekin viestipommitus voi tarkoittaa yli yhtä viestiä päivässä, tai vaikka sitä, että joka päivä laitetaan jotain. Ei saisi laittaa kun sitten alkaa ahdistaa, se toinen on niin kamala takertuva roikkuja.
Voit loukkaantua ihan rauhassa, tuo nyt vain oli tutkimuksen johtopäätös. Ne, joilla on turvallinen kiintymyssuhdetyyli, viestittelevät vähiten.
Ne, joilla on turvallinen kiintymyssuhde tyyli, pystyvät elämään tasapainoisesti parisuhteessa, vastaamaan kumppanin tarpeisiin ja samalla tyydyttämään omansa ja olemaan rakentavia jne jne. Tuollainen viattomista viesteistä ahdistuminen ei kuulosta tasapainoiselta eikä terveeltä. Pidä sinä mielipiteesi ja minä omani.
Turvallinen kiintymyssuhde merkittävän läheisen ihmisen kanssa johtaa ahdistuksen helpottumiseen, myönteisiin tunteisiin yhdessäoloa kohtaan, pyrkimykseen intiimiyteen ja läheisyyteen ja sitoutumiseen pitkäaikaisiin parisuhteisiin. Turvallinen kiintymyssuhde helpottaa muiden psykologisten perustarpeiden tyydyttämistä (esim. liittyminen, tutkiminen, huolenpito), mikä puolestaan auttaa tyydyttävän parisuhteen ylläpitämistä.
En puhunut ahdistuksesta vaan ärsytyksestä. En puhunut ”viattomista viesteistä” vaan ”jatkuvasta pommittamisesta” (jonka asiayhteys oli ketjun sisältö sekä esittämäni tutkimustulos).
Olen puhunut tutkimuksesta, en mielipiteestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joita ahdistaa ajatus päivittäisestä yhteydenpidosta,
- oletteko omasta tahdosta etäsuhteessa vai onko aikeena muuttaa yhteen?
- Oletteko asuneet yhdessä jo aiemmin ja nyt jostain syystä väliaikaisesti etäsuhteessa?
- Kuinka pitkä suhde on takana?
- Hullannuitteko toisiinne missään vaiheessa vai alkoiko suhde niin että löysitte ihmisen jolla on samat arvot ja päätitte yrittää sen kanssa parisuhdetta? Eli kasvoitteko hiljalleen yhteen vai oliko teillä aluksi ihastuminen joka myöhemmin syveni rakkaudeksi?Tämän lisäksi itseäni kiinnostaisi tietää, mikä noiden ihmisten kiintymyssuhdemalli on.
Ehkä teen hätäisiä johtopäätöksiä kommenteista, mutta veikkaan, että on välttelevä.Ei tulisi sinusta psykologia, kun asia on tutkitusti just toisinpäin.
”Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, millaisia tekstaajia erilaisiin kiintymyssuhdemalleihin kuuluvat ihmiset ovat.
Tutkimuksessa selvisi, että pariskuntien välinen viestittely vaihteli hyvin paljon: toisilla ei ollut ollenkaan tapana lähettää toisilleen viestejä – toiset taas lähettivät jopa satoja viestejä päivässä.
Tulosten perusteella turvallinen kiintymyssuhde tarkoitti sitä, että tekstareita lähetettiin kaikkein vähiten.
Vastaavasti kahteen jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat ihmiset lähettivät enemmän viestejä parisuhteessa. Syyt paljastavat hurjan paljon ihmisen luonteesta.”
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuinka-paljon-tekstailet-puolisosi-…Että näin.
Tuohan ei liity etäsuhteeseen. Siinä on pakko viestiä jotenkin, jos haluaa elää suhteessa.
Se on viesteilykäytöksestä yleisesti. Eihän tavallisessakaan suhteessa välttämättä nähdä tai kuulla joka päivä koko ajan.
Etäsuhde mielestäni vaatii joissain asioissa vähän enemmän "vaivannäköä", jotta siinä haluaa pysyä. Toisaalta se sama vaivannäkö ei olisi yhtään pahitteeksi monelle lähisuhteellekaan.
Sinun mielestäsi. Mutta kun kysyttiin kiintymyssuhdetyyleistä ja asia on tutkittu näin.
Kyllä, mutta voiko tuota tutkimusta siirtää suoraan etäsuhteeseen, koska suhteen dynamiikka on erilainen etäsuhteessa. Voisi ajatella myös, että turvallisesti kiintynyt sekä antaa jotain elonmerkkiä itsestää tasaisesti ja haluaa myös kuulla toisesta ja antaa aikaansa - jakaa elämäänsä eikä keskity suhteessa ollessaan pysyttelemään etäällä toisesta. Tuossa tutkimuksessa on kuitenkin oletus, että parit elävät yhdessä = näkevät päivittäin.
Missä luki, että tutkimuksen oletus on tuo? Miksi ylipäätään oletus on, että suhde on joko etäsuhde tai avoliitto? En esimerkiksi itse koskaan tule asumaan kenenkään kanssa.
Oma seurustelukumppani asuu viereisellä kadulla, mutta näemme kerran tai pari viikossa ja viesteilemme vain näkemisen yksityiskohdista. Koska meillä on molemmilla turvallinen kiintymyssuhdetyyli, pystymme luottamaan siihen, että toisen kiintymys on ja pysyy ilman jatkuvaa tarkistelua. Mielestäni jatkuva viestipommitus kuulostaa takertumiselta, alkaisi tosi nopeasti ärsyttää.
Kuulostat kyllä välttelevästi kiintyneeltä, jos on noin vahva negatiivinen tunnereaktio tiuhempaan yhteyteen.
Samaa mieltä. Vastapuolena tuntisin itseni epätoivotuksi ja kiinostamattomaksi. Jäisi hyvin lyhyeksi suhteeksi, mitä tuollaisella edes tekee. Viestini ”ärsyttävät” ja olen ”takertuva”? Hieno kumppani minulla - kiitos ja hei!
Niin, eli olet kiintymyssuhdetyyliltäsi takertuva, kerran tarvitset sitä jatkuvaa varmistelua toisen tunteista. Tietenkin sinä loukkaannut, mutta ymmärrä, että toisenlaisen kiintymyssuhteen ihminen ei loukkaannu. Siitähän tässä juuri oli kyse.
En tarvitse varmistelua toisen _tunteista_. Haluan jakaa ajatuksia ja asioita elämäni tärkeimmän ihmisen kanssa aktiivisesti. Siksihän hän on tärkein.
Mua ärsyttäisi suunnattomasti jos "pitäisi" joka yö toivottaa hyvät yöt ja joka aamu hyvät huomenet.
Mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttäisi suunnattomasti jos "pitäisi" joka yö toivottaa hyvät yöt ja joka aamu hyvät huomenet.
Mies
Vain Suomessa... miten tämä maa voi olla pullollaan näin epäsosiaalisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttäisi suunnattomasti jos "pitäisi" joka yö toivottaa hyvät yöt ja joka aamu hyvät huomenet.
Mies
Etkö kotonakaan sano illalla ”hyvää yötä” tai ”huomenta”? Duunissa? Mutta elämäsi tärkeimmälle ihmiselle nämä toivotukset ”ärsyttäisivät suunnattomasti”? Ja se olisi ”pitäisi”?
Niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttäisi suunnattomasti jos "pitäisi" joka yö toivottaa hyvät yöt ja joka aamu hyvät huomenet.
Mies
Vain Suomessa... miten tämä maa voi olla pullollaan näin epäsosiaalisia ihmisiä.
Älä jumalauta muuta sano 🧐
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joita ahdistaa ajatus päivittäisestä yhteydenpidosta,
- oletteko omasta tahdosta etäsuhteessa vai onko aikeena muuttaa yhteen?
- Oletteko asuneet yhdessä jo aiemmin ja nyt jostain syystä väliaikaisesti etäsuhteessa?
- Kuinka pitkä suhde on takana?
- Hullannuitteko toisiinne missään vaiheessa vai alkoiko suhde niin että löysitte ihmisen jolla on samat arvot ja päätitte yrittää sen kanssa parisuhdetta? Eli kasvoitteko hiljalleen yhteen vai oliko teillä aluksi ihastuminen joka myöhemmin syveni rakkaudeksi?Tämän lisäksi itseäni kiinnostaisi tietää, mikä noiden ihmisten kiintymyssuhdemalli on.
Ehkä teen hätäisiä johtopäätöksiä kommenteista, mutta veikkaan, että on välttelevä.Ei tulisi sinusta psykologia, kun asia on tutkitusti just toisinpäin.
”Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, millaisia tekstaajia erilaisiin kiintymyssuhdemalleihin kuuluvat ihmiset ovat.
Tutkimuksessa selvisi, että pariskuntien välinen viestittely vaihteli hyvin paljon: toisilla ei ollut ollenkaan tapana lähettää toisilleen viestejä – toiset taas lähettivät jopa satoja viestejä päivässä.
Tulosten perusteella turvallinen kiintymyssuhde tarkoitti sitä, että tekstareita lähetettiin kaikkein vähiten.
Vastaavasti kahteen jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat ihmiset lähettivät enemmän viestejä parisuhteessa. Syyt paljastavat hurjan paljon ihmisen luonteesta.”
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuinka-paljon-tekstailet-puolisosi-…Että näin.
Mun oma kännykkäaddiktio ja tarve viestiä perustuu juuri turvattomaan kiintymyssuhteeseen. Sen takia olen sanonut miehelle, että antaa mun tietyissä tilanteissa vaan tykittää niitä viestejä, mutta ei vaivaa päätänsä. Mulle tulee maailmatuskahetkiä, kun olen ihan yksinäinen ja onneton, sitten laitan hälle jotain rakkaushöpötystä, ja mies laittaa sydämen tms. Olen antanut paljon omaa aikaa miehelle, koska mun kanssa on välillä raskasta. Kun pidän kerran viikossa ainakin totaalisen viestitauon, enkä VAADI miestä reagoimaan mun viesteihin, niin ei meillä ole ongelmaa.
Työstän vielä tätä kiintymsysuhdettani, että jossain vaiheessa itsenäistyisin, enkä tarvitsis koko ajan varmistusta. Lähisuhteessa olen normaali, etäsuhde on kamala. Onneksi se loppuu tänä vuonna, mutta miehelle tämä sopii. Hän ei koe tarvetta koko ajan viestiä, mutta hänellä onkin ollut turvallinen kiintymyssuhdemalli kotoa ja ei ole ollut sellaisia läheisen menettämisiä kuin mulla.
Onneksi tiedostan tän ja tiedän, että ongelma on minussa, ei miehessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttäisi suunnattomasti jos "pitäisi" joka yö toivottaa hyvät yöt ja joka aamu hyvät huomenet.
Mies
Etkö kotonakaan sano illalla ”hyvää yötä” tai ”huomenta”? Duunissa? Mutta elämäsi tärkeimmälle ihmiselle nämä toivotukset ”ärsyttäisivät suunnattomasti”? Ja se olisi ”pitäisi”?
Niin.
Täysin eri asia jos/kun ollaan muiden kanssa fyysisesti samassa tilassa. Jos nuo pitää viestillä lähettää joka helvetin yö ja aamu tai muuten toinen menee rikki, niin onnea vaan suhteelle. Ahdistaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttäisi suunnattomasti jos "pitäisi" joka yö toivottaa hyvät yöt ja joka aamu hyvät huomenet.
Mies
Etkö kotonakaan sano illalla ”hyvää yötä” tai ”huomenta”? Duunissa? Mutta elämäsi tärkeimmälle ihmiselle nämä toivotukset ”ärsyttäisivät suunnattomasti”? Ja se olisi ”pitäisi”?
Niin.
Täysin eri asia jos/kun ollaan muiden kanssa fyysisesti samassa tilassa. Jos nuo pitää viestillä lähettää joka helvetin yö ja aamu tai muuten toinen menee rikki, niin onnea vaan suhteelle. Ahdistaisi.
Mulle kyllä mies haluaa ihan itse laittaa ne, enkä pane yhtään pahakseni. Mehän elettäisiin fyysisesti samassa tilassa, jos voitaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttäisi suunnattomasti jos "pitäisi" joka yö toivottaa hyvät yöt ja joka aamu hyvät huomenet.
Mies
Etkö kotonakaan sano illalla ”hyvää yötä” tai ”huomenta”? Duunissa? Mutta elämäsi tärkeimmälle ihmiselle nämä toivotukset ”ärsyttäisivät suunnattomasti”? Ja se olisi ”pitäisi”?
Niin.
Täysin eri asia jos/kun ollaan muiden kanssa fyysisesti samassa tilassa. Jos nuo pitää viestillä lähettää joka helvetin yö ja aamu tai muuten toinen menee rikki, niin onnea vaan suhteelle. Ahdistaisi.
Samaa mieltä! -nainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttäisi suunnattomasti jos "pitäisi" joka yö toivottaa hyvät yöt ja joka aamu hyvät huomenet.
Mies
Etkö kotonakaan sano illalla ”hyvää yötä” tai ”huomenta”? Duunissa? Mutta elämäsi tärkeimmälle ihmiselle nämä toivotukset ”ärsyttäisivät suunnattomasti”? Ja se olisi ”pitäisi”?
Niin.
Täysin eri asia jos/kun ollaan muiden kanssa fyysisesti samassa tilassa. Jos nuo pitää viestillä lähettää joka helvetin yö ja aamu tai muuten toinen menee rikki, niin onnea vaan suhteelle. Ahdistaisi.
Höpöhöpö. Hän ei vaan ole sinulle tärkeä. Käytät kynnymattona johon voit purkaa viitsimättömyytesi muka-ahdistuksena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sopimusta , mutta kymmmeniä viestejä joka päivä .
Olemme nelikymppisiä, kolme vuotta yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joita ahdistaa ajatus päivittäisestä yhteydenpidosta,
- oletteko omasta tahdosta etäsuhteessa vai onko aikeena muuttaa yhteen?
- Oletteko asuneet yhdessä jo aiemmin ja nyt jostain syystä väliaikaisesti etäsuhteessa?
- Kuinka pitkä suhde on takana?
- Hullannuitteko toisiinne missään vaiheessa vai alkoiko suhde niin että löysitte ihmisen jolla on samat arvot ja päätitte yrittää sen kanssa parisuhdetta? Eli kasvoitteko hiljalleen yhteen vai oliko teillä aluksi ihastuminen joka myöhemmin syveni rakkaudeksi?Tämän lisäksi itseäni kiinnostaisi tietää, mikä noiden ihmisten kiintymyssuhdemalli on.
Ehkä teen hätäisiä johtopäätöksiä kommenteista, mutta veikkaan, että on välttelevä.Ei tulisi sinusta psykologia, kun asia on tutkitusti just toisinpäin.
”Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, millaisia tekstaajia erilaisiin kiintymyssuhdemalleihin kuuluvat ihmiset ovat.
Tutkimuksessa selvisi, että pariskuntien välinen viestittely vaihteli hyvin paljon: toisilla ei ollut ollenkaan tapana lähettää toisilleen viestejä – toiset taas lähettivät jopa satoja viestejä päivässä.
Tulosten perusteella turvallinen kiintymyssuhde tarkoitti sitä, että tekstareita lähetettiin kaikkein vähiten.
Vastaavasti kahteen jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat ihmiset lähettivät enemmän viestejä parisuhteessa. Syyt paljastavat hurjan paljon ihmisen luonteesta.”
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuinka-paljon-tekstailet-puolisosi-…Että näin.
Tuohan ei liity etäsuhteeseen. Siinä on pakko viestiä jotenkin, jos haluaa elää suhteessa.
Se on viesteilykäytöksestä yleisesti. Eihän tavallisessakaan suhteessa välttämättä nähdä tai kuulla joka päivä koko ajan.
Etäsuhde mielestäni vaatii joissain asioissa vähän enemmän "vaivannäköä", jotta siinä haluaa pysyä. Toisaalta se sama vaivannäkö ei olisi yhtään pahitteeksi monelle lähisuhteellekaan.
Sinun mielestäsi. Mutta kun kysyttiin kiintymyssuhdetyyleistä ja asia on tutkittu näin.
Kyllä, mutta voiko tuota tutkimusta siirtää suoraan etäsuhteeseen, koska suhteen dynamiikka on erilainen etäsuhteessa. Voisi ajatella myös, että turvallisesti kiintynyt sekä antaa jotain elonmerkkiä itsestää tasaisesti ja haluaa myös kuulla toisesta ja antaa aikaansa - jakaa elämäänsä eikä keskity suhteessa ollessaan pysyttelemään etäällä toisesta. Tuossa tutkimuksessa on kuitenkin oletus, että parit elävät yhdessä = näkevät päivittäin.
Missä luki, että tutkimuksen oletus on tuo? Miksi ylipäätään oletus on, että suhde on joko etäsuhde tai avoliitto? En esimerkiksi itse koskaan tule asumaan kenenkään kanssa.
Oma seurustelukumppani asuu viereisellä kadulla, mutta näemme kerran tai pari viikossa ja viesteilemme vain näkemisen yksityiskohdista. Koska meillä on molemmilla turvallinen kiintymyssuhdetyyli, pystymme luottamaan siihen, että toisen kiintymys on ja pysyy ilman jatkuvaa tarkistelua. Mielestäni jatkuva viestipommitus kuulostaa takertumiselta, alkaisi tosi nopeasti ärsyttää.
Kuulostat kyllä välttelevästi kiintyneeltä, jos on noin vahva negatiivinen tunnereaktio tiuhempaan yhteyteen.
Samaa mieltä. Vastapuolena tuntisin itseni epätoivotuksi ja kiinostamattomaksi. Jäisi hyvin lyhyeksi suhteeksi, mitä tuollaisella edes tekee. Viestini ”ärsyttävät” ja olen ”takertuva”? Hieno kumppani minulla - kiitos ja hei!
Kommenttisi kertoo kaiken siitä, kuinka tärkeä ja rakas se toinen ihminen sinulle todellisuudessa on. Olisit valmis jättämään hänet heti. Et todellisuudessa rakasta juuri tuota kyseistä ihmistä vaan huomiota ja rakastumisen tunnetta. Todellinen rakkaus kestää paljon, paljon enemmän kuin erilaisen viestintätyylin.
Olet ilmeisesti kovin nuori, luultavasti lähempänä potentiaalisen lapsenlapseni kuin edes lapseni ikää (32). Toivottavasti joskus saat kokea rakkauden, jossa on vapaus käydä töissä, harrastaa, tavata ystäviä, tehdä kotitöitä, tehdä työmatkoja, tehdä lomamatkoja ja tietää koko ajan, että se toinen on olemassa ja rakastaa, vaikka sen kanssa ehtisi puhua vain kerran illassa puhelimessa eikä aina silloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei sopimusta , mutta kymmmeniä viestejä joka päivä .
Olemme nelikymppisiä, kolme vuotta yhdessä.
❤️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joita ahdistaa ajatus päivittäisestä yhteydenpidosta,
- oletteko omasta tahdosta etäsuhteessa vai onko aikeena muuttaa yhteen?
- Oletteko asuneet yhdessä jo aiemmin ja nyt jostain syystä väliaikaisesti etäsuhteessa?
- Kuinka pitkä suhde on takana?
- Hullannuitteko toisiinne missään vaiheessa vai alkoiko suhde niin että löysitte ihmisen jolla on samat arvot ja päätitte yrittää sen kanssa parisuhdetta? Eli kasvoitteko hiljalleen yhteen vai oliko teillä aluksi ihastuminen joka myöhemmin syveni rakkaudeksi?Tämän lisäksi itseäni kiinnostaisi tietää, mikä noiden ihmisten kiintymyssuhdemalli on.
Ehkä teen hätäisiä johtopäätöksiä kommenteista, mutta veikkaan, että on välttelevä.Ei tulisi sinusta psykologia, kun asia on tutkitusti just toisinpäin.
”Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, millaisia tekstaajia erilaisiin kiintymyssuhdemalleihin kuuluvat ihmiset ovat.
Tutkimuksessa selvisi, että pariskuntien välinen viestittely vaihteli hyvin paljon: toisilla ei ollut ollenkaan tapana lähettää toisilleen viestejä – toiset taas lähettivät jopa satoja viestejä päivässä.
Tulosten perusteella turvallinen kiintymyssuhde tarkoitti sitä, että tekstareita lähetettiin kaikkein vähiten.
Vastaavasti kahteen jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat ihmiset lähettivät enemmän viestejä parisuhteessa. Syyt paljastavat hurjan paljon ihmisen luonteesta.”
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuinka-paljon-tekstailet-puolisosi-…Että näin.
Tuohan ei liity etäsuhteeseen. Siinä on pakko viestiä jotenkin, jos haluaa elää suhteessa.
Se on viesteilykäytöksestä yleisesti. Eihän tavallisessakaan suhteessa välttämättä nähdä tai kuulla joka päivä koko ajan.
Etäsuhde mielestäni vaatii joissain asioissa vähän enemmän "vaivannäköä", jotta siinä haluaa pysyä. Toisaalta se sama vaivannäkö ei olisi yhtään pahitteeksi monelle lähisuhteellekaan.
Sinun mielestäsi. Mutta kun kysyttiin kiintymyssuhdetyyleistä ja asia on tutkittu näin.
Kyllä, mutta voiko tuota tutkimusta siirtää suoraan etäsuhteeseen, koska suhteen dynamiikka on erilainen etäsuhteessa. Voisi ajatella myös, että turvallisesti kiintynyt sekä antaa jotain elonmerkkiä itsestää tasaisesti ja haluaa myös kuulla toisesta ja antaa aikaansa - jakaa elämäänsä eikä keskity suhteessa ollessaan pysyttelemään etäällä toisesta. Tuossa tutkimuksessa on kuitenkin oletus, että parit elävät yhdessä = näkevät päivittäin.
Missä luki, että tutkimuksen oletus on tuo? Miksi ylipäätään oletus on, että suhde on joko etäsuhde tai avoliitto? En esimerkiksi itse koskaan tule asumaan kenenkään kanssa.
Oma seurustelukumppani asuu viereisellä kadulla, mutta näemme kerran tai pari viikossa ja viesteilemme vain näkemisen yksityiskohdista. Koska meillä on molemmilla turvallinen kiintymyssuhdetyyli, pystymme luottamaan siihen, että toisen kiintymys on ja pysyy ilman jatkuvaa tarkistelua. Mielestäni jatkuva viestipommitus kuulostaa takertumiselta, alkaisi tosi nopeasti ärsyttää.
Kuulostat kyllä välttelevästi kiintyneeltä, jos on noin vahva negatiivinen tunnereaktio tiuhempaan yhteyteen.
Samaa mieltä. Vastapuolena tuntisin itseni epätoivotuksi ja kiinostamattomaksi. Jäisi hyvin lyhyeksi suhteeksi, mitä tuollaisella edes tekee. Viestini ”ärsyttävät” ja olen ”takertuva”? Hieno kumppani minulla - kiitos ja hei!
Kommenttisi kertoo kaiken siitä, kuinka tärkeä ja rakas se toinen ihminen sinulle todellisuudessa on. Olisit valmis jättämään hänet heti. Et todellisuudessa rakasta juuri tuota kyseistä ihmistä vaan huomiota ja rakastumisen tunnetta. Todellinen rakkaus kestää paljon, paljon enemmän kuin erilaisen viestintätyylin.
Olet ilmeisesti kovin nuori, luultavasti lähempänä potentiaalisen lapsenlapseni kuin edes lapseni ikää (32). Toivottavasti joskus saat kokea rakkauden, jossa on vapaus käydä töissä, harrastaa, tavata ystäviä, tehdä kotitöitä, tehdä työmatkoja, tehdä lomamatkoja ja tietää koko ajan, että se toinen on olemassa ja rakastaa, vaikka sen kanssa ehtisi puhua vain kerran illassa puhelimessa eikä aina silloinkaan.
Olen 47, ollut yli 20 vuotta naimisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joita ahdistaa ajatus päivittäisestä yhteydenpidosta,
- oletteko omasta tahdosta etäsuhteessa vai onko aikeena muuttaa yhteen?
- Oletteko asuneet yhdessä jo aiemmin ja nyt jostain syystä väliaikaisesti etäsuhteessa?
- Kuinka pitkä suhde on takana?
- Hullannuitteko toisiinne missään vaiheessa vai alkoiko suhde niin että löysitte ihmisen jolla on samat arvot ja päätitte yrittää sen kanssa parisuhdetta? Eli kasvoitteko hiljalleen yhteen vai oliko teillä aluksi ihastuminen joka myöhemmin syveni rakkaudeksi?Tämän lisäksi itseäni kiinnostaisi tietää, mikä noiden ihmisten kiintymyssuhdemalli on.
Ehkä teen hätäisiä johtopäätöksiä kommenteista, mutta veikkaan, että on välttelevä.Ei tulisi sinusta psykologia, kun asia on tutkitusti just toisinpäin.
”Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, millaisia tekstaajia erilaisiin kiintymyssuhdemalleihin kuuluvat ihmiset ovat.
Tutkimuksessa selvisi, että pariskuntien välinen viestittely vaihteli hyvin paljon: toisilla ei ollut ollenkaan tapana lähettää toisilleen viestejä – toiset taas lähettivät jopa satoja viestejä päivässä.
Tulosten perusteella turvallinen kiintymyssuhde tarkoitti sitä, että tekstareita lähetettiin kaikkein vähiten.
Vastaavasti kahteen jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat ihmiset lähettivät enemmän viestejä parisuhteessa. Syyt paljastavat hurjan paljon ihmisen luonteesta.”
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuinka-paljon-tekstailet-puolisosi-…Että näin.
Tuohan ei liity etäsuhteeseen. Siinä on pakko viestiä jotenkin, jos haluaa elää suhteessa.
Se on viesteilykäytöksestä yleisesti. Eihän tavallisessakaan suhteessa välttämättä nähdä tai kuulla joka päivä koko ajan.
Etäsuhde mielestäni vaatii joissain asioissa vähän enemmän "vaivannäköä", jotta siinä haluaa pysyä. Toisaalta se sama vaivannäkö ei olisi yhtään pahitteeksi monelle lähisuhteellekaan.
Sinun mielestäsi. Mutta kun kysyttiin kiintymyssuhdetyyleistä ja asia on tutkittu näin.
Kyllä, mutta voiko tuota tutkimusta siirtää suoraan etäsuhteeseen, koska suhteen dynamiikka on erilainen etäsuhteessa. Voisi ajatella myös, että turvallisesti kiintynyt sekä antaa jotain elonmerkkiä itsestää tasaisesti ja haluaa myös kuulla toisesta ja antaa aikaansa - jakaa elämäänsä eikä keskity suhteessa ollessaan pysyttelemään etäällä toisesta. Tuossa tutkimuksessa on kuitenkin oletus, että parit elävät yhdessä = näkevät päivittäin.
Missä luki, että tutkimuksen oletus on tuo? Miksi ylipäätään oletus on, että suhde on joko etäsuhde tai avoliitto? En esimerkiksi itse koskaan tule asumaan kenenkään kanssa.
Oma seurustelukumppani asuu viereisellä kadulla, mutta näemme kerran tai pari viikossa ja viesteilemme vain näkemisen yksityiskohdista. Koska meillä on molemmilla turvallinen kiintymyssuhdetyyli, pystymme luottamaan siihen, että toisen kiintymys on ja pysyy ilman jatkuvaa tarkistelua. Mielestäni jatkuva viestipommitus kuulostaa takertumiselta, alkaisi tosi nopeasti ärsyttää.
Kuulostat kyllä välttelevästi kiintyneeltä, jos on noin vahva negatiivinen tunnereaktio tiuhempaan yhteyteen.
Samaa mieltä. Vastapuolena tuntisin itseni epätoivotuksi ja kiinostamattomaksi. Jäisi hyvin lyhyeksi suhteeksi, mitä tuollaisella edes tekee. Viestini ”ärsyttävät” ja olen ”takertuva”? Hieno kumppani minulla - kiitos ja hei!
Kommenttisi kertoo kaiken siitä, kuinka tärkeä ja rakas se toinen ihminen sinulle todellisuudessa on. Olisit valmis jättämään hänet heti. Et todellisuudessa rakasta juuri tuota kyseistä ihmistä vaan huomiota ja rakastumisen tunnetta. Todellinen rakkaus kestää paljon, paljon enemmän kuin erilaisen viestintätyylin.
Olet ilmeisesti kovin nuori, luultavasti lähempänä potentiaalisen lapsenlapseni kuin edes lapseni ikää (32). Toivottavasti joskus saat kokea rakkauden, jossa on vapaus käydä töissä, harrastaa, tavata ystäviä, tehdä kotitöitä, tehdä työmatkoja, tehdä lomamatkoja ja tietää koko ajan, että se toinen on olemassa ja rakastaa, vaikka sen kanssa ehtisi puhua vain kerran illassa puhelimessa eikä aina silloinkaan.
Ehkä sinä et ole kokenut etäsuhdetta nykyaikaisten viestintävälineiden aikana. Onneksi ne on keksitty, ei tarvitse tyytyä kirjeeseen viikossa.
Ihan oikeesti, onko viestittely joku mittari??? Mä en jaksais koko ajan vastailla jos tunnin välein tulis viestiä, olen nainen.
Ihan hirveää. Miksi helvetissä edes olla yhdessä.