Lue keskustelun säännöt.
En henkisesti kestä enää yksinäisyyttä
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Missä päin asut? Minä voisin ryhtyä sulle ystäväksi, jos asutaan samoilla seuduilla.
Pk-seutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löysin hyvän ystävän urheilun parista (ei tarvii olla kallis laji). Lautapelit ja sukankutomisen tms. koen itse enemmänkin passivoivaksi.
Parhaat kaverit on miehiä ja poikamaisia naisia. Heidän seurassa en olekaan enää epäsosiaalinen tai ujo.
Miltä paikkakunnalta olet?
Itse olen työskennellyt pkseudulla mielenterveysyhdístysten kohtaamispaikoissa. Nimeä ei kannata pelästyä, tervetulleita ovat kaikki, jotka ovesta tulee. Näitä on pitkin pkseutua useita ja varmasti pitkin Suomen niemeä.
Joissain paikoissa saa ostaa lounaan ja kahvitella. On kursseja ja tehdään retkiä. Tai muuten vaan jutella muiden kanssa tai sitten saa olla hiljaakin ryhmässä.
Matalan kynnyksen paikkoja, eikä henkilökohtaisuuksiin mennä, ellet itse halua kertoa.
http://www.tukiyhdistyskarvinen.fi/#/
https://mielenterveyshelmi.fi/yhteystiedot/
https://www.hyvattuulet.fi/
https://emy.fi/apua-ja-tukea/
Vierailija kirjoitti:
Miltä paikkakunnalta olet?
Itse olen työskennellyt pkseudulla mielenterveysyhdístysten kohtaamispaikoissa. Nimeä ei kannata pelästyä, tervetulleita ovat kaikki, jotka ovesta tulee. Näitä on pitkin pkseutua useita ja varmasti pitkin Suomen niemeä.
Joissain paikoissa saa ostaa lounaan ja kahvitella. On kursseja ja tehdään retkiä. Tai muuten vaan jutella muiden kanssa tai sitten saa olla hiljaakin ryhmässä.
Matalan kynnyksen paikkoja, eikä henkilökohtaisuuksiin mennä, ellet itse halua kertoa.
http://www.tukiyhdistyskarvinen.fi/#/
https://mielenterveyshelmi.fi/yhteystiedot/
https://www.hyvattuulet.fi/
https://emy.fi/apua-ja-tukea/
Kiitos tästä.
Vierailija kirjoitti:
Meitä on monia tämän saman ongelman kanssa, et ole ainoa.
Kestettävä vaan on jotenkin, välillä on parempia päiviäkin.
Ihan ilman sarvia ja hampaita kysyn, että miksi yksinäiset eivät voi tutustua toisiinsa? Täälläkin on tasaisen säännöllisesti ketjuja, joissa asuinpaikaksi moni ilmoittaa esim. pk-seutu. Miksi ette voi järjestää jotain kautta ( keinoja kyllä nykyajan teknologia tarjoaa) tapaamisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä on monia tämän saman ongelman kanssa, et ole ainoa.
Kestettävä vaan on jotenkin, välillä on parempia päiviäkin.
Ihan ilman sarvia ja hampaita kysyn, että miksi yksinäiset eivät voi tutustua toisiinsa? Täälläkin on tasaisen säännöllisesti ketjuja, joissa asuinpaikaksi moni ilmoittaa esim. pk-seutu. Miksi ette voi järjestää jotain kautta ( keinoja kyllä nykyajan teknologia tarjoaa) tapaamisia?
Mä en enää uskalla. Keräsin jo kerran rohkeuteni ja menin kun oli tällainen ketju jossa tsempattiin hurjasti yksinäisiä ja kehotettiin tutustumaan toisiinsa ja se tapaamispaikkakin oli silloin tuossa suurinpiirtein kulman takana.
Ketään muuta ei tullut vaikka ketjussa innokkaita oli muitakin.
Tutustuin aikoinaan yhteen ihmiseen yhdellä kurssilla, viime aikoina ei olla juuri tavattu.
Välillä tämä saa kohtauksia jolloin tekstailee koko ajan.
Hänellä on tuttuja paljon, mukava ihminen mutta joskus outoja oikkuiluja.
En häntä enää laske mukaan jotta olisi todellinen kaveri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama juttu, nyt ihan muutaman viime viikon aikana yksinäisyys on muuttunut jotenkin sietämättömäksi ja tehnyt minusta todella tunteellisen ja itkuherkän.
N42
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä on monia tämän saman ongelman kanssa, et ole ainoa.
Kestettävä vaan on jotenkin, välillä on parempia päiviäkin.
Ihan ilman sarvia ja hampaita kysyn, että miksi yksinäiset eivät voi tutustua toisiinsa? Täälläkin on tasaisen säännöllisesti ketjuja, joissa asuinpaikaksi moni ilmoittaa esim. pk-seutu. Miksi ette voi järjestää jotain kautta ( keinoja kyllä nykyajan teknologia tarjoaa) tapaamisia?
Jäin miettimään tuota, mutta ainakaan itse en identifioi itseäni "yksinäiseksi", enkä kokisi sellaista vertaistukea omakseni. Minulla on ollut läheisiä ja ystäviä. Nyt elämän myötä olen jäänyt yksin ja ystävät elävät ruuhkavuosia, he ovat kyllä olemassa.
Olen käynyt läpi surua ja identiteetinhakua ja koen tällä hetkellä raskaaksi uusien ihmissuhteiden luomisen. Sehän ottaa hirveästi aikaa ja panostusta ja se joko onnistuu tai ei onnistu. Just nyt haluaisin vaan takaisin ne ihmiset, joita elämässäni on ollut. Vahvempana jaksaisi ehkä sitten solmia uusiakin suhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä on monia tämän saman ongelman kanssa, et ole ainoa.
Kestettävä vaan on jotenkin, välillä on parempia päiviäkin.
Ihan ilman sarvia ja hampaita kysyn, että miksi yksinäiset eivät voi tutustua toisiinsa? Täälläkin on tasaisen säännöllisesti ketjuja, joissa asuinpaikaksi moni ilmoittaa esim. pk-seutu. Miksi ette voi järjestää jotain kautta ( keinoja kyllä nykyajan teknologia tarjoaa) tapaamisia?
Mä en enää uskalla. Keräsin jo kerran rohkeuteni ja menin kun oli tällainen ketju jossa tsempattiin hurjasti yksinäisiä ja kehotettiin tutustumaan toisiinsa ja se tapaamispaikkakin oli silloin tuossa suurinpiirtein kulman takana.
Ketään muuta ei tullut vaikka ketjussa innokkaita oli muitakin.
No niin. Tässähän ne syyt yksinäisyyteen tulivatkin.
31, ei sen tarvitse olla raskasta kun luo ihmissuhdetta. Päinvastoin, se menee eteenpäin itsestään ja luontevasti jos kemiat kohtaa.
Väkisin ei voi luoda ystävyyssuhdetta.
Tietysti yrittää voi parhaansa.
Toisista tulee tuttavia tai kavereita.
Ja joistakin ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä luulin olevani tyytyväinen ja sinutkin elämäntilanteeni kanssa, koska olen kokoajan ajatellut tämän olevan vain väliaikaista. Nyt kevään aikana olen havahtunut tajuamaan, että eihän tämä tästä mihinkään tule koskaan muuttumaan ja olen ollut vain todella hölmö kuvitellessani muuta.
Tämän tajuamisen jälkeen yksinäisyys onkin tuntunut ihan uskomattoman raskaalta ja kaikki muukin jotenkin tosi mustalta.
Vierailija kirjoitti:
31, ei sen tarvitse olla raskasta kun luo ihmissuhdetta. Päinvastoin, se menee eteenpäin itsestään ja luontevasti jos kemiat kohtaa.
Väkisin ei voi luoda ystävyyssuhdetta.
Tietysti yrittää voi parhaansa.
Toisista tulee tuttavia tai kavereita.
Ja joistakin ystäviä.
Et nyt taida ihan ymmärtää, että yksinäisyyteen vajonnut ihminen ei ole niissä samoissa voimavaroissa kuin normaalissa tilassa oleva ihminen, jopa hän itse eri elämäntilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa alat lukemaan stoalaista kirjallisuutta? Kokeile ensimmäiseksi Rooman keisarin Marcus Aureliuksen "Itselleni" -teosta, löytyy kirjastoista.
Auttaa, 100%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
31, ei sen tarvitse olla raskasta kun luo ihmissuhdetta. Päinvastoin, se menee eteenpäin itsestään ja luontevasti jos kemiat kohtaa.
Väkisin ei voi luoda ystävyyssuhdetta.
Tietysti yrittää voi parhaansa.
Toisista tulee tuttavia tai kavereita.
Ja joistakin ystäviä.Et nyt taida ihan ymmärtää, että yksinäisyyteen vajonnut ihminen ei ole niissä samoissa voimavaroissa kuin normaalissa tilassa oleva ihminen, jopa hän itse eri elämäntilanteessa.
Minähän olen ap. Kyllä mulla silti on se puoli joka pystyy keskustelemaan ihmisten kanssa jos on sopiva tilanne.
Uskoisin että kaikki pystyvät silti vaikka yksinäisyys painaisi.
Missä päin asut? Minä voisin ryhtyä sulle ystäväksi, jos asutaan samoilla seuduilla.