En henkisesti kestä enää yksinäisyyttä
Kommentit (36)
Tuttu tunne. Opiskelet tai käytkö töissä?
Ikä ja elämäntilanne? Mitä tahtoisit tehdä seuraavia vuosina? Minä muutin uuteen ympäristöön, jossa väistämättä tulee eteen sosiaalisia tilanteita.
Ymmärrän ja tiedän hyvin miltä se tuntuu :( Elämästä katoaa kaikki värit, jos ei ole ketään kenen kanssa niitä jakaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu tunne. Opiskelet tai käytkö töissä?
En.
Vierailija kirjoitti:
Mitä voisit tehdä asian eteen?
Pitäis ainakin sitä sosiaalista elämää saada jotenkin.
Oletko aina ollut yksinäisyyteen taipuvainen vai onko tämä uusi tilanne?
Olet vaan neuroottinen. Man up, will you.
Meitä on monia tämän saman ongelman kanssa, et ole ainoa.
Kestettävä vaan on jotenkin, välillä on parempia päiviäkin.
Samat fiilikset. Ja tällä hetkellä tunne, että en jaksa edes tuunata itseäni uusia ihmissuhteita varten. Ne jäävät kuitenkin pinnallisiksi, tulen petetyksi tai hylätyksi tai kuolema korjaa.
Vierailija kirjoitti:
Oletko aina ollut yksinäisyyteen taipuvainen vai onko tämä uusi tilanne?
Niinkin voi sanos. Teininä kuljin aina yksin.
Oli vaihe jolloin oli kavereita mutta ei samalla lailla enää.
Lähimpiin sukulaisiin on yhteys.
Vierailija kirjoitti:
Samat fiilikset. Ja tällä hetkellä tunne, että en jaksa edes tuunata itseäni uusia ihmissuhteita varten. Ne jäävät kuitenkin pinnallisiksi, tulen petetyksi tai hylätyksi tai kuolema korjaa.
Mut on hylätty ja osittain petettykin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Oletko mies vai nainen?
Nainen.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ja tiedän hyvin miltä se tuntuu :( Elämästä katoaa kaikki värit, jos ei ole ketään kenen kanssa niitä jakaa.
Saako niitä jotenkin ikinä takaisin? Minä en ole maailman sosiaalisin ihminen, vaikka tykkään puhua jos minulle puhutaan. Koulukiusatun itsetunto ei kait anna apuja hankkiutua sosiaalisiin tilanteisiin ja olen ollut elämäni yksin.
Tsemppiä. Mitenhän somea voisi hyödyntää? Joku sullekin on jossakin kaveriksi tai kumppaniksi, ihan varmasti.
Mene jonnekkin harrastukseen. Mä käyn täällä meidän kylällä kaikissa mahdollisissa tapahtumissa, ne kun on yleensä ilmaisiakin, on köyhälläkin varaa käydä. Käyn kyläyhdistyksen peli-illoissa (lautapelejä, petankkia, mölkkyä yms.), talkoissa ja kirpparipäivissä. Samoin täällä on esim. taidenäyttelyitä, kahvikonsertteja (liput yleensä 5 e), runoiltoja ja koululla kauneimmat joululaulut ja joulujuhla. Suunnistamaan yksi naapuri houkutteli myös ja sehän onkin kivaa, vaikka en minä mitään suunnistaa osaa. Menen läpi sellaisen helpon radan, joka sopii lapsillekin.
Näin oon tutustunut ihmisiin ja saanut jopa yhden ystävän. Ja kävelyllä käyn joka päivä, aina sitä jonkun naapurin tai kyläläisen näkee ja voi hetken jutella niitä näitä. Sekin piristää.
Ala tekemään asian eteen jotain. Ei kukaan tule sinua kotoa hakemaan.