Pakko synnyttää sektiolla, olen saanut niin hirveän pelon lukemalla kauhukokemuksia.
En halua mennä synnytykseen kokeilemaan, sattuuko minulla olemaan hyvä tuuri vai tuleeko synnytykseni olemaan helvetillinen kiukkuisine kätilöineen, kiireisine anestesialääkäreineen ja sektiohaavaan verrattavaan epparihaavaan... ei kiitos minulle.
Sektio on vauvalle turvallinen (ja äidillekin, vai kuinka monen tiedätte siihen kuolleen?) enkä aio alistua olemaan avuttomana muiden armoilla sietämättömissä tuntikausia pahenevissa tuskissa.
En tavoittele sankaruutta. Tärkeintä on tulla äidiksi ja ilman traumoja.
Kommentit (23)
Vierailija:
Esikoista odottaessa piti pelätä, että joudun sektioon, kun istukka oli liian alhaalla. Onneksi raskauden edetessä istukka kasvoi ylöspäin. Kolme kertaa olen synnyttänyt normaalisti ja aina ajatellut kauhulla sitä, jos joutuisi leikkaukseen. Toisen lapsen syntymän jälkeen olin samassa huoneessa äidin kanssa, jolle oli tehty sektio. Hän oli todella kipeä ja suihkussa kävi 3. päivänä leikkauksen jälkeen, kun oli niin kipeä.Ottakaan ihmeessä raskausaikana yhteys pelkopoliin. Turha pelätä etukäteen sillä kaikki voi mennä hienosti. Kipuun ei kuole ja lääkitystä on olemassa.
Itselleni on tehty kaksi sektiota (hätä ja kiireellinen), enkä kummallakaan kerralla omasta mielestäni ollut sen kipeämpi kuin alatiesynnyttäneet äiditkään. Ensimmäisenä yönä sektion jälkeen kävin avustettuna vessassa, ja aamulla olin jo itse suihkussa ilman apua. Hieman kätilö ja opiskelija olivat yllättyneet, kun olisivat aamulla tulleet auttamaan minua, eivätkä löytäneetkään sängystä...
Ny ilmeisestikin edessä kolmas sektio, jota en kyllä sinällään odota innolla, mutta toisaalta en halua kolmatta kertaa kokea sitä kauhuntunnetta, kun sikiön sydänäänet romahtavat...
Niitähän on maailma pullollaan. Siinä vaan voi käydä niin, ettet uskalla synnyttää lainkaan..
Molemmat olen kokenut ja sektio kyllä onnistui kohdallani. Ainahan niin ei käy. Siksi suosittelen, että tutustut myös sekiokokemuksiin.