Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei sitten halunnutkaan lasta
05.05.2019 |
Tavattiin, seurusteltiin, mentiin naimisiin ja yhteinen haave oli saada lapsi. Ihan yksi olisi riittänyt.
Pari vuotta sitten mies ilmoitti, että ei kyllä juuri minun kanssani lasta haluakaan.
Halusi lapsen, muttei minun kanssani, siis. Pikaistuksissaan vielä sanoi, että jonkun vahvan parikymppisenä kanssa haluaisi, ei minun.
Sitten se tavallinen tarina: Odotin, että miehen mieli muuttuisi, olihan hän ollut alunperin nimenomaan se, joka oli heti ekoilla treffeillä kertonut, että toiveissaan on lapsi.
No ei muuttunut. Ei kuulemma vaan minun kanssani. Juuri se tässä tuntuu niin pahalta myös. Että jonkun muun, "paremman" kanssa kyllä, muttei minun kanssa.
Nyt olen sitten 42-vuotias. Mitäs minä nyt teen???
Kommentit (66)
Pillereiden poisjättäminen vain mun omalla päätöksellä kun johtaisi sitten siihen, että miehestä tulisi elatusvelvollinen, jos saisin lapsen.
Toki tarvitsisin sitä elatusapua juu, eron tullessa, mutta en ole päässyt oman logiikkani kanssa vielä siihen pisteeseen, että kokisin sen oikeutettuna.
Tai edes sen, että miehestä tulisi isä vasten tahtoaan. Piisaisi siinä nimittäin sitten varmasti miettimistä hänelläkin jonkun verran, että mitäs nyt sitten tekee.
Mutta niin: Minähän olen jo nyt sen mietinnän edessä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jollei mies ole valmis eroamaan niin voit ihan selkeästi sanoa, että lopetat pillereiden syönnin. On miehen omalla vastuulla ostaa kumit tai ottaa riski että jotain tapahtuu.
Reilu peli, sinä kerrot että hormoneiden syönti loppuu ja mies joko ymmärtää tai leikkii ettei ymmärrä mitä se voi tarkoittaa.
Kiitos todella paljon vielä myös teille, tähän aloittamaani ketjuun vastanneet miehet!
En jotenkin edes tyhmästi ajatellut, että miehiäkin on samassa tilanteessa, kun aina niin voimakkaasti yleensä vain puhutaan naisten halusta saada lapsia.
Teillähän on itse asiassa vielä vaikeampi tilanne, kun ette voi edes miettiä mitään pillereiden poisjättämistä itseksenne.
Mutta jos teitä oikeasti on huijattu noin pahasti kuin miltä todellakin kuulostaa, vuosikausia, niin voisiko ne vaimonne/naisenne pillerit korvata vaikka jollain lumelääkkeillä uskottavasti?
Tietysti se lapsen kantaminen kohdussa +synnytys lienevät selvästi astetta isompia juttuja, kuin vain elatusvelvollisuus. Ja ainahan naiselle jää myös adoption mahdollisuus. Mutta ei silti ole millään tavoin oikein, että joudutte kokemaan tuon!
Ap
Elämä ei ole oikeudenmukaista, eikä ihmisiin tai lupauksiin voi luottaa.
Huoh, mikä päätelmä tästä tuli. Vaan niin se sitten on.
Tiedän olleeni itse aina varsin sinisilmäinen ja turhankin luottavainen, miksen siis tässäkin asiassa.
Onnellisia olette te, jotka ette tällaisia ole joutuneet pohtimaan :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Monet miehet ovat ns. voimaantuneet kuvittelemaan, että he voivat ukki-iässä vielä tehdä vauvoja nuorten kaunotarten kanssa, koska "kyllähän presidentti Niinistökin"... jne jne. ;D
Niinpä. Niinistö on alfa. Ja miehet kuvittelevat että vanheneminen ei koske heitä. Luulevst olevansa Niinistöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oikeasti haluat saada lapsen, niin sulla on hitonmoinen kiire. Tee se kenen tahansa vastaantulijan kanssa. Tuollaisen ukon kanssa en edes suostuisi lisääntymään. Ei varmasti auttaisi yhtään lastenhoidossakaan.
Sitten-hullu on taas vironnut.
Sinulla sitten noita tarinoita riittää, voisit sitten vaikka kirjoittaa kirjan sitten ihan fiktiopohjalta. Jospa se sitten helpottaisi oloasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootko ap oikeasti niin typerä että jättäisit pillerit salaa pois? Ymmärrän vitutuksen mutta tuo teko olisi ihan absurdi.
En arvosta, niin vmäisesti kuin mies sulle sanoikin ja teki.
Huh! Olen IHAN samassa tilanteessa itse. Ja iätkin täsmää. Todella vaikea kuvio. Vähän aikaa sitten olin ihan sitä mieltä että meen yksin hoitoihin. Sitten aina välillä iskee järki, että en tule millään jaksamaan ja katkeroidunko siitäkin , että olisin yksin raskausajan ja lapsen kanssa. Toisaalta tuo ( myös viiskymppinen) oma ukkoni on menettänyt kyllä viehätyksensä täysin ja viimeistään tämän " en olekaan valmis(!!)" päätöksensä takia. En millään haluais ryhtyä yksin lapsentekoon. Mutta fakta on se, että uutta miestä ei ehdi löytää enää. Ero ap: hen on se, että minä en käytä ehkäisyä. Mies ei vaan halua seksiä tiettyyn aikaan kuusta. En enää edes oikeastaan haluaisi häntä lapseni isäksi. Tein niin tai näin, aina väärinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ootko ap oikeasti niin typerä että jättäisit pillerit salaa pois? Ymmärrän vitutuksen mutta tuo teko olisi ihan absurdi.
En arvosta, niin vmäisesti kuin mies sulle sanoikin ja teki.
No en kai SITTEN ole, kun en ole sitä tähänkään mennessä tehnyt.
Sitä nyt vaan tässä ketjussa yhtenä keinona ehdotettiin, ja kun lähes kaikkea tässä tilanteessa jo pohdin, niin ajattelin olevani vain entistäkin typerämpi jos en tuotakin. Mutta ei minusta taida siihen (SITTENKÄÄN) olla.
JA: En tiedä yhtään mikä tämä "Sitten-hullu" ja sen herääminen on, mutta kiitos päivän ainoista kunnon nauruista sinulle, joka tuon kirjoitit!
Kuten huomaat, ajattelin kirjoittaa tämän tekstini SITTEN nyt siten, että saat vähän vielä uutta pontta tuohon :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos todella paljon vielä myös teille, tähän aloittamaani ketjuun vastanneet miehet!
En jotenkin edes tyhmästi ajatellut, että miehiäkin on samassa tilanteessa, kun aina niin voimakkaasti yleensä vain puhutaan naisten halusta saada lapsia.
Teillähän on itse asiassa vielä vaikeampi tilanne, kun ette voi edes miettiä mitään pillereiden poisjättämistä itseksenne.
Mutta jos teitä oikeasti on huijattu noin pahasti kuin miltä todellakin kuulostaa, vuosikausia, niin voisiko ne vaimonne/naisenne pillerit korvata vaikka jollain lumelääkkeillä uskottavasti?
Tietysti se lapsen kantaminen kohdussa +synnytys lienevät selvästi astetta isompia juttuja, kuin vain elatusvelvollisuus. Ja ainahan naiselle jää myös adoption mahdollisuus. Mutta ei silti ole millään tavoin oikein, että joudutte kokemaan tuon!
Ap
Aborttihan tuosta seurais.
Ap, ei missään nimessä pillereitä pois miehelle kertomatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku tehtailee samanlaisia trollialoituksia, terveisiä vaan Porvooseen. Äärettömän harva 20v haluaa 50v kumppanin. Pitäisi olla todella varakas, että kelpaisi.
Vierailija kirjoitti:
Huh! Olen IHAN samassa tilanteessa itse. Ja iätkin täsmää. Todella vaikea kuvio. Vähän aikaa sitten olin ihan sitä mieltä että meen yksin hoitoihin. Sitten aina välillä iskee järki, että en tule millään jaksamaan ja katkeroidunko siitäkin , että olisin yksin raskausajan ja lapsen kanssa. Toisaalta tuo ( myös viiskymppinen) oma ukkoni on menettänyt kyllä viehätyksensä täysin ja viimeistään tämän " en olekaan valmis(!!)" päätöksensä takia. En millään haluais ryhtyä yksin lapsentekoon. Mutta fakta on se, että uutta miestä ei ehdi löytää enää. Ero ap: hen on se, että minä en käytä ehkäisyä. Mies ei vaan halua seksiä tiettyyn aikaan kuusta. En enää edes oikeastaan haluaisi häntä lapseni isäksi. Tein niin tai näin, aina väärinpäin.
Olen todella pahoillani puolestasi!
Vaikkakin jollain ihmeen hullulla tavalla silti edes pienen piirun verran helpottaa kuulla, etten ole ainut, ja vielä tässä iässä.
Juuri tuo sama tunne on minullakin: Tunnen etten tosiaan enää edes haluaisi miestäni lapseni isäksi. Ei hän ole enää silmissäni millään tavoin se sama ihminen, jonka tapasin ja jonka kanssa suunnittelin lasta & perhettä.
Kaikki mahdollinen tukeni sinulle, minkä ikinä päätöksen teetkään, ja iso halaus!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos todella paljon vielä myös teille, tähän aloittamaani ketjuun vastanneet miehet!
En jotenkin edes tyhmästi ajatellut, että miehiäkin on samassa tilanteessa, kun aina niin voimakkaasti yleensä vain puhutaan naisten halusta saada lapsia.
Teillähän on itse asiassa vielä vaikeampi tilanne, kun ette voi edes miettiä mitään pillereiden poisjättämistä itseksenne.
Mutta jos teitä oikeasti on huijattu noin pahasti kuin miltä todellakin kuulostaa, vuosikausia, niin voisiko ne vaimonne/naisenne pillerit korvata vaikka jollain lumelääkkeillä uskottavasti?
Tietysti se lapsen kantaminen kohdussa +synnytys lienevät selvästi astetta isompia juttuja, kuin vain elatusvelvollisuus. Ja ainahan naiselle jää myös adoption mahdollisuus. Mutta ei silti ole millään tavoin oikein, että joudutte kokemaan tuon!
Ap
Aborttihan tuosta seurais.
Ap, ei missään nimessä pillereitä pois miehelle kertomatta.
Ap:n ei tarvitse keskustella miehen kanssa mistään - saati sekstailla tämän kanssa (ukon huviksi), koska haluaa lapsen ja lähtee sitä hankkimaan nyt muilla keinoin kuin tuon äijänsä kanssa - siis toivottavasti.
Jos mies on päästänyt suustaan tuon "parikymppisen kanssa vois" -jutun, se mielestäni riittää eropäätöksen tekoon ja välittömään toteuttamiseen. On sitä luokkaa loukkaus maximus.
Vierailija kirjoitti:
Joku tehtailee samanlaisia trollialoituksia, terveisiä vaan Porvooseen. Äärettömän harva 20v haluaa 50v kumppanin. Pitäisi olla todella varakas, että kelpaisi.
Vai voisiko sittenkin olla niin, että moni on ihan oikeasti samassa tilanteessa?
Olet varmasti oikeassa siinä, että tasan tismalleen on niin, että äärettömän harva 20-vuotias tyttö haluaa itselleen 50-vuotiaan miehenkäppänän.
Mutta yhtä tismalleen taitaa olla niin, että moni 50-vuotias mies haaveilee siitä parikymppisestä naisenalusta kumppaninaan vähintäänkin fantasian tasolla.
Mietin joskus itseäni parikymppisenä, ja ei todellakaan olisi kiinnostanut, ei vaikka olisi ollut mikä tahansa presidentti Niinistö (en oikeasti pidä koko tyyppiä yhtään puoleensavetävänä, muistuttaa ihan mun omaa isääni).
Itse nyt vaan olen ihan oikeasti tässä tilanteessa. Tuli vaan ihan pyytämättä omalle kohdalle.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse odotin monta vuotta että miehen varovainen "katsotaan ehkä joskus" muuttuisi "kylläksi." Kun biologinen kello mielestäni ei antanut enää odottaa (olin 33), pakotin miehen selkä seinää vasten että joko yrittäminen aloitetaan nyt tai eroamme. Erohan siitä tuli, toisaalta suretti lopettaa muuten täyisin toimiva parisuhde, mutta lapsensaanti nousi minulle suhdetta tärkeämmäksi.
Tein lapsen tietoisesti yksin, kun kahden vuoden sisällä en ollut löytänyt turvallista ja tasapainoista parisuhdetta.
Oletko pärjännyt miten lapsen kanssa itse? Olen 33-v eikä ole sopivaa miestä löytynyt, olen kyllä monta vuotta yrittänyt treffeillä käydä. Huolestuttaa lähinnä miten selviän kaiksta vauvavuoden yöheräilyistä yms yksin tai ilman toisen aikuisen tuloja.
Sain lapsen 39-vuotiaana hoitojen jälkeen, nyt poika on 4v. Ensimmäinen vuosi oli kaikkein rankin totta kai, mutta meillä kävi tuuri kun lapsi on perusterve ja nukkui alusta lähtien varsin hyvin. Totta kai joinain yön tunteina silloin (ja kyllä, edelleen) miettii miten erilaista elämä olisi jos olisi käsipari apuna ja joku kenelle purkaa hyvät ja huonot lapseen liittyvät asiat. Silti koen päätöksen olleen oikea ja elämäni paras.
Kiitos vastauksesta! Menikö paljon aikaa ja rahaa, tärppäsikö hoidoilla kuinka nopeasti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet miehet ovat ns. voimaantuneet kuvittelemaan, että he voivat ukki-iässä vielä tehdä vauvoja nuorten kaunotarten kanssa, koska "kyllähän presidentti Niinistökin"... jne jne. ;D
Niinpä. Niinistö on alfa. Ja miehet kuvittelevat että vanheneminen ei koske heitä. Luulevst olevansa Niinistöjä.
Ja jenni ja saulihan joutuivat turvautumaan hedelmöityshoitoihin. Ei todellakaan ole itsestäänselvää lapsensaanti kenellekään vaikka nainen sattuisikin olemaan nuorempi.
Mieheni mahdollisia kuvitelmia ei ainakaan yhtään vaimenna se, että hänen hyvä ystävänsä, vielä itseään muutaman vuoden vanhempi, löysi juuri itselleen viisikymppisen naisystävänsä tilalle kolmekymppisen naisen, joka tuntuu olevan aivan hulluna tähän ystävään.
Suunnittelevat jo naimisiinmenoa, vaikka tämä ystävämies oli koko edellisen suhteen ajan hokenut viisikymppiselle naiselleen, että hän ei enää toista kertaa naimisiin elämässään mene (on siis kertaalleen eronnut) ja sillä siisti. Kummasti vain tämä kolmekymppinen uusi naikkonen sai saman tien tämänkin asian muuttumaan täysin, ja nyt on miehellä jo yhtäkkiä kiire naimisiin.
Olen myös tavannut tämän uuden naisen, eikä todellakaan ole kyse mistään hölmöstä rahan perässä olevasta hempukasta. Kouluttautunut jo uran luonut fiksu nainen, joka on omien sanojensa mukaan ollut aina enemmän ihastunut vanhempiin miehiin. Hieman sisäänpäin kääntynyt luonteeltaan, eikä ulkonäöltään mikään sellainen, johon suurin osa miehistä kiinnittäisi huomiota, koska on hieman harmaa hiirulainen kun ei laita itseään sen kummemmin. Oikeasti mielestäni kaunis ihminen sisältä (ja varmasti laittautuessaan myös ulkoa).
Joten ei nämä tällaiset tositarinat mitenkään mahdottomia ole.
Muistan myös edelleen oikein hyvin, että ensimmäinen asia, jonka mieheni minulle tästä ystävänsä uudesta naisesta kertoi oli ikä. Se lienee siis ollut ystävänkin ensiksi kertoma seikka.
Nuori nainen ei siis pelkästään ole miesten haaveissa, vaan myös jotenkin ilmeisesti kohottaa miehen statusta kaveripiirissä. Onhan täällä jo Niinistöstäkin alfana puhuttu.
Ehkä me naiset sitten myös osallistumme tähän statuksen kohottamiseen tahtomattammekin. Voisimme laikki yhdessä lopettaa ensiksi vaikka sen vastaavia miehiä alfoiksi tituleeraamisen.
Ap
Sameliina kirjoitti:
Älä jää odottelemaan tai etsimään uutta suhdetta, sillä aikaa ei ole hukattavaksi. Yksityiselle lapsettomuushoitoihin, ellei joku tuttu suostu luovuttamaan siittiöitä ja olemaan se isä ilman velvoitteita tai niiden kanssa. Ehdit saada suhteen vielä monet kerrat, vaikka hän ei lapsesi isä olekaan - mutta ikää sulla on jo sen verran, että kannattaa yrittää raskautta heti.
Tää onkin av:lla hyvin yleinen neuvo. Entä osaako joku sanoa onko näihin joku tuloraja, saako vain rikkaat ja hyvätuloiset mennä hedelmöityshoitoihin?
Alue: Aihe vapaa
Täysin minun vastuullani, pillerit siis.
Eikä mies edes suostu kumiin, sitä kun keksin ehdottaa tämän kaiken tultua ilmi, että kantaisi vastuunsa edes sitä kautta asiasta. "Ei tunnu samalta" ja "söithän sä pillereitä jo ennen kuin tavattiinkin" on vastaukset.
Sen olen sentään tehnyt, että olen pistänyt miehen ihan itse maksamaan ne pillerit päätöksensä jälkeen.
Silti pillereiden poisjättäminen ihan vain itsekseni tuntuu hurjalta vaihtoehdolta.
Ap