Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

RKP:lle riittää pakkoruotsin aikaistus päiväkotiin, Vaasan päivystys sekä ruotsinkielisten alempien pisterajojen yliopistokiintiöiden säilyttäminen

Vierailija
04.05.2019 |

Muilta osin suostumme kaikkeen.

mvh,
SFP

Kommentit (70)

Vierailija
21/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä ei ole mitään etniseen ryhmään perustuvia kiintiöitä. Ruotsinkielisten linjojen pisterajat jäävät alhaisiksi, kun ruotsia pelkäävät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille. Se on kokonaan itse aiheutettua epäreiluutta.

No olisiko reilua laittaa paikkamäärät todellisten kieliryhmien kokojen mukaan. Sitten näin ei kävisi.

Vierailija
22/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä ei ole mitään etniseen ryhmään perustuvia kiintiöitä. Ruotsinkielisten linjojen pisterajat jäävät alhaisiksi, kun ruotsia pelkäävät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille. Se on kokonaan itse aiheutettua epäreiluutta.

Suomenkielisten opiskelijoiden määrä pidetään "sopivana" säätelemällä kielikokeen vaikeutta. Pieni määrä otetaan, jotta voidaan jeesustellen osoittaa, että "Katsokaa nyt, ei ne kiintiöt ole vain ruotsinkielisille. Kun lukee pakkoruotsinsa hyvin, voi suomenkielinenkin päästä!".

Ahaa, eli yliopistot eivät oikeasti tahdo lahjakkaita opiskelijoita, varsinkaan suomenkielisiä joiden äo:n on täällä palstalla väitetty olevan ruotsinkielisiä korkeampi? Oikein tahallaan kiusaavat ja tekevät vaikeita kokeita, joihin ei huippuälykkään yksilönkään kyvyt riitä? 

Niin, näinhän se juuri menee. Ruotsinkieliset yliopistot ovat nimenomaan ruotsinkielisten heikkolahjaisten kiintiöyliopistoja. Suomenkielisiä otetaan sisään hiukan, jotta välttyisivät syrjintäsyytteiltä.

Fiksuimmat ruotsinkieliset menevät oikeisiin yliopistoihin.

Mutta silti niiden "väärien" yliopistojen olemassaolo on suuri vääryys suomenkielisiä kohtaan?

Onhan se aika uskomatonta, että äidinkielen perusteella pääsee helpommin yliopistoon. Vai väitätkö, että suomenruotsalaisilla ei ole etua näihin yliopistoihin hakiessaan verrattuna suomenkielisiin?

Heillä ei ole mitään äidinkieleen tai suomenruotsalaisuuteen sidottua kiintiötä. Sinulla on yhtäläinen oikeus hakea niihin oppilaitoksiin, jos vain osoitat osaavasi kieltä riittävän hyvin. Ja se ei älykkäälle suomalaiselle ole mikään mahdottomuus, varsinkaan kun koulussa on saatu jo hyvä pohja.

Älä viitsi lässyttää, kun tiedät aivan hyvin, miten se menee. Koulunsa suomen kielellä käyneen pitää läpäistä kielikoe, jolle ei ole mitään vakiotua läpäisykriteeriä. Kielikokeen vaikeuden säätely on mekanismi, jolla suomenkielisten määrä pidetään riittävän pienenä.

Ulkomaisten opiskelijoiden ei luonnollisestikaan tarvitse läpäistä ruotsin kielen koetta.

Hah! Jos kielikoe on sinulle niin korkea kynnys, että siitä pitää kehittää tuollainen mörkö ja naurettava salaliittoteoria, eipä taida olla "heikkolahjaistenkaan" yliopisto sinua varten.

Tyyppiesimerkki RKP:läisestä "keskustelijasta". Kun jää väittelyssä häviölle, siirtyy hän haukkumaan toista keskustelijaa henkilökohtaisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä ei ole mitään etniseen ryhmään perustuvia kiintiöitä. Ruotsinkielisten linjojen pisterajat jäävät alhaisiksi, kun ruotsia pelkäävät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille. Se on kokonaan itse aiheutettua epäreiluutta.

Suomenkielisten opiskelijoiden määrä pidetään "sopivana" säätelemällä kielikokeen vaikeutta. Pieni määrä otetaan, jotta voidaan jeesustellen osoittaa, että "Katsokaa nyt, ei ne kiintiöt ole vain ruotsinkielisille. Kun lukee pakkoruotsinsa hyvin, voi suomenkielinenkin päästä!".

Ahaa, eli yliopistot eivät oikeasti tahdo lahjakkaita opiskelijoita, varsinkaan suomenkielisiä joiden äo:n on täällä palstalla väitetty olevan ruotsinkielisiä korkeampi? Oikein tahallaan kiusaavat ja tekevät vaikeita kokeita, joihin ei huippuälykkään yksilönkään kyvyt riitä? 

Niin, näinhän se juuri menee. Ruotsinkieliset yliopistot ovat nimenomaan ruotsinkielisten heikkolahjaisten kiintiöyliopistoja. Suomenkielisiä otetaan sisään hiukan, jotta välttyisivät syrjintäsyytteiltä.

Fiksuimmat ruotsinkieliset menevät oikeisiin yliopistoihin.

Mutta silti niiden "väärien" yliopistojen olemassaolo on suuri vääryys suomenkielisiä kohtaan?

Onhan se aika uskomatonta, että äidinkielen perusteella pääsee helpommin yliopistoon. Vai väitätkö, että suomenruotsalaisilla ei ole etua näihin yliopistoihin hakiessaan verrattuna suomenkielisiin?

Heillä ei ole mitään äidinkieleen tai suomenruotsalaisuuteen sidottua kiintiötä. Sinulla on yhtäläinen oikeus hakea niihin oppilaitoksiin, jos vain osoitat osaavasi kieltä riittävän hyvin. Ja se ei älykkäälle suomalaiselle ole mikään mahdottomuus, varsinkaan kun koulussa on saatu jo hyvä pohja.

Älä viitsi lässyttää, kun tiedät aivan hyvin, miten se menee. Koulunsa suomen kielellä käyneen pitää läpäistä kielikoe, jolle ei ole mitään vakiotua läpäisykriteeriä. Kielikokeen vaikeuden säätely on mekanismi, jolla suomenkielisten määrä pidetään riittävän pienenä.

Ulkomaisten opiskelijoiden ei luonnollisestikaan tarvitse läpäistä ruotsin kielen koetta.

Hah! Jos kielikoe on sinulle niin korkea kynnys, että siitä pitää kehittää tuollainen mörkö ja naurettava salaliittoteoria, eipä taida olla "heikkolahjaistenkaan" yliopisto sinua varten.

Miksi suomalaisen pitää suorittaa ruotsin kielen kielikoe, mutta ulkomaalaisen ei?

http://www.kauppatieteet.fi/hakeminen/valintamenettely/kielitaidon-osoi…

Ensimmäiseen kysymykseen löydät vastauksen tuolta, mutta löydätkö perusteita toiseen väittämääsi?

"Jos hakijalla ei ole ruotsi koulusivistyskielenä, hänen tulee todentaa kielitaitonsa olevan vähintään tasolla B2 (eurooppalainen viitekehys)." Siinä ei ole mutta-alkuista sivulausetta perässä, tuo koskee kaikkia.

Vierailija
24/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Vierailija
25/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Vierailija
26/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Miksi tarvitaan erilliset byrokratiat? Hupaisinta oli se, että ennen Otaniemeen muuttoa suomen- ja ruotsinkieliset kauppakorkeakoulut olivat vastakkaisilla puolilla teitä, mutta niiden välillä oli kuin muuri. Täysin erilliset organisaatiot.

Miksi Hanken ei voi olla osa Aaltoa? Kun tälläkin hetkellä merkittävä osa opetuksesta on kummassakin englanniksi, joten varsinaista kieliongelmaa ei edes ole. Peruskursseja voisi järjestää sekä suomeksi että ruotsiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Niin niin, ymmärrän kyllä, että kaksikielisyys on perustuslaissa. Mutta perustuslakiakin voi muuttaa, näinhän toimittiin juuri äskettäin tiedustelulainkin kohdalla.

Vierailija
28/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Niin niin, ymmärrän kyllä, että kaksikielisyys on perustuslaissa. Mutta perustuslakiakin voi muuttaa, näinhän toimittiin juuri äskettäin tiedustelulainkin kohdalla.

Niin voi. Mutta et sinä sitä av-palstalle kirjoittamalla muuta. Ruotsia sen sijaan voit opetella, vaikka sitä perustuslain muutosta odotellessasi. Todennäköisesti saavutat riittävän hyvän taidon kauan ennen kuin eduskunnassa nuija kopsahtaa lakimuutoksen merkiksi.

Vierailija
30/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruotsinkielisten yliopistojen helpotetut sisäänpääsymahdollisuudet: ei mitään ongelmaa, kaikki voivat hakea ja päästä sisään. :)

Pelkkä ajatus siitä, että helpotukset poistettaisiin tai ne kohdistuisivatkin suomenkielisiin yliopistoihin hakeviin: TÄYSIN ERI ASIA! JUNTTI!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?

Niitä pisterajoja ei edelleenkään kukaan määrää etukäteen eikä arvo sattumalta. Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan aivan samalla tavalla kuin suomenkielisillä lääkis-oikis-kauppislinjoilla. Ei muuta kuin rohkeasti hakemaan.

Vierailija
32/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

RKP ei tarvitse enää salin oikeassa reunassa toimivaa tulkkauspalvelua eduskunnassa eli pakkoruotsi voidaankin samantien poistaa, koska suomenkieliset palvelut riittävät kaikille!👍

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisten yliopistojen helpotetut sisäänpääsymahdollisuudet: ei mitään ongelmaa, kaikki voivat hakea ja päästä sisään. :)

Pelkkä ajatus siitä, että helpotukset poistettaisiin tai ne kohdistuisivatkin suomenkielisiin yliopistoihin hakeviin: TÄYSIN ERI ASIA! JUNTTI!

Ei ole helpotuksia. Valintamenettely on tasan sama.

Vierailija
34/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?

Niitä pisterajoja ei edelleenkään kukaan määrää etukäteen eikä arvo sattumalta. Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan aivan samalla tavalla kuin suomenkielisillä lääkis-oikis-kauppislinjoilla. Ei muuta kuin rohkeasti hakemaan.

Pisterajat ovat alhaiset kolmesta syystä:

- ruotsinkieliset kiintiöt ovat liian suuret suhteessa heidän väestöosuuteensa

- ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä vähä-älyisempiä (todettu ihan tutkimuksin)

- ruotsinkieliset eivät jaksa panostaa yliopistoa edeltävään koulunkäyntiin tai pääsykokeisiin, koska kiintiöpaikat odottavat joka tapauksessa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Niin niin, ymmärrän kyllä, että kaksikielisyys on perustuslaissa. Mutta perustuslakiakin voi muuttaa, näinhän toimittiin juuri äskettäin tiedustelulainkin kohdalla.

Niin voi. Mutta et sinä sitä av-palstalle kirjoittamalla muuta. Ruotsia sen sijaan voit opetella, vaikka sitä perustuslain muutosta odotellessasi. Todennäköisesti saavutat riittävän hyvän taidon kauan ennen kuin eduskunnassa nuija kopsahtaa lakimuutoksen merkiksi.

En ole tainnut missään viestissäni sanoakaan, että aihe vapaalle kirjoittamisella saisin aikaan minkäänlaista yhteiskunnallista muutosta aikaan. Esitin vain kysymyksen, johon sinä vastasit ohi aiheen perustuslain pykälällä.

Olen käynyt ruotsin kurssini, kiitos vain. Samaten olen myös opiskeluni opiskellut. Surullista, ettet sinä kykene minkäänlaiseen asialliseen argumentointiin.

Vierailija
36/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pakkoruotsia pitäisi aikaistaa niin, että odottavan äidin on pakko kuunnella päivittäin tietty tuntimäärä Ylen ruotsinkielistä radio-ohjelmaa.

#pohjoismainenyhteistyö #emmevoikäpertyä

Vierailija
37/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?

Niitä pisterajoja ei edelleenkään kukaan määrää etukäteen eikä arvo sattumalta. Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan aivan samalla tavalla kuin suomenkielisillä lääkis-oikis-kauppislinjoilla. Ei muuta kuin rohkeasti hakemaan.

Pisterajat ovat alhaiset kolmesta syystä:

- ruotsinkieliset kiintiöt ovat liian suuret suhteessa heidän väestöosuuteensa

- ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä vähä-älyisempiä (todettu ihan tutkimuksin)

- ruotsinkieliset eivät jaksa panostaa yliopistoa edeltävään koulunkäyntiin tai pääsykokeisiin, koska kiintiöpaikat odottavat joka tapauksessa

- korkeaälyisemmät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille helpolle ruotsinkielisille opintolinjoille, toisin kuin vähä-älyisemmät ruotsinkieliset vaativille suomenkielisille. Tälle on sitten keksitty selitykseksi "keinotekoisesti vaikeutettu" kielikoe.

Vierailija
38/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Niin niin, ymmärrän kyllä, että kaksikielisyys on perustuslaissa. Mutta perustuslakiakin voi muuttaa, näinhän toimittiin juuri äskettäin tiedustelulainkin kohdalla.

Niin voi. Mutta et sinä sitä av-palstalle kirjoittamalla muuta. Ruotsia sen sijaan voit opetella, vaikka sitä perustuslain muutosta odotellessasi. Todennäköisesti saavutat riittävän hyvän taidon kauan ennen kuin eduskunnassa nuija kopsahtaa lakimuutoksen merkiksi.

En ole tainnut missään viestissäni sanoakaan, että aihe vapaalle kirjoittamisella saisin aikaan minkäänlaista yhteiskunnallista muutosta aikaan. Esitin vain kysymyksen, johon sinä vastasit ohi aiheen perustuslain pykälällä.

Kysyit miksi. Vastasin siihen kysymykseen ja painotin erityisesti relevanttia osaa tuossa perustuslain pykälässä.

Vierailija
39/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?

Niitä pisterajoja ei edelleenkään kukaan määrää etukäteen eikä arvo sattumalta. Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan aivan samalla tavalla kuin suomenkielisillä lääkis-oikis-kauppislinjoilla. Ei muuta kuin rohkeasti hakemaan.

Pisterajat ovat alhaiset kolmesta syystä:

- ruotsinkieliset kiintiöt ovat liian suuret suhteessa heidän väestöosuuteensa

- ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä vähä-älyisempiä (todettu ihan tutkimuksin)

- ruotsinkieliset eivät jaksa panostaa yliopistoa edeltävään koulunkäyntiin tai pääsykokeisiin, koska kiintiöpaikat odottavat joka tapauksessa

- korkeaälyisemmät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille helpolle ruotsinkielisille opintolinjoille, toisin kuin vähä-älyisemmät ruotsinkieliset vaativille suomenkielisille. Tälle on sitten keksitty selitykseksi "keinotekoisesti vaikeutettu" kielikoe.

Miksi pelkäät kiintiöiden poistoa? Ilman kiintiöitähän ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea määrä sisään ja voisitte helposti kumota höpinät alemmasta älykkyysosamäärästänne.

Vierailija
40/70 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?

Niitä pisterajoja ei edelleenkään kukaan määrää etukäteen eikä arvo sattumalta. Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan aivan samalla tavalla kuin suomenkielisillä lääkis-oikis-kauppislinjoilla. Ei muuta kuin rohkeasti hakemaan.

Pisterajat ovat alhaiset kolmesta syystä:

- ruotsinkieliset kiintiöt ovat liian suuret suhteessa heidän väestöosuuteensa

- ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä vähä-älyisempiä (todettu ihan tutkimuksin)

- ruotsinkieliset eivät jaksa panostaa yliopistoa edeltävään koulunkäyntiin tai pääsykokeisiin, koska kiintiöpaikat odottavat joka tapauksessa

- korkeaälyisemmät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille helpolle ruotsinkielisille opintolinjoille, toisin kuin vähä-älyisemmät ruotsinkieliset vaativille suomenkielisille. Tälle on sitten keksitty selitykseksi "keinotekoisesti vaikeutettu" kielikoe.

Miksi pelkäät kiintiöiden poistoa? Ilman kiintiöitähän ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea määrä sisään ja voisitte helposti kumota höpinät alemmasta älykkyysosamäärästänne.

EI.

OLE.

KIINTIÖITÄ.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yhdeksän yhdeksän