RKP:lle riittää pakkoruotsin aikaistus päiväkotiin, Vaasan päivystys sekä ruotsinkielisten alempien pisterajojen yliopistokiintiöiden säilyttäminen

Onko oikeasti totta, että RKP aikaistaisi pakkoruotsin päivkotiin? Lähdettä? Uskomattoman älytön ehdotus...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?

Niitä pisterajoja ei edelleenkään kukaan määrää etukäteen eikä arvo sattumalta. Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan aivan samalla tavalla kuin suomenkielisillä lääkis-oikis-kauppislinjoilla. Ei muuta kuin rohkeasti hakemaan.

Pisterajat ovat alhaiset kolmesta syystä:

- ruotsinkieliset kiintiöt ovat liian suuret suhteessa heidän väestöosuuteensa

- ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä vähä-älyisempiä (todettu ihan tutkimuksin)

- ruotsinkieliset eivät jaksa panostaa yliopistoa edeltävään koulunkäyntiin tai pääsykokeisiin, koska kiintiöpaikat odottavat joka tapauksessa

- korkeaälyisemmät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille helpolle ruotsinkielisille opintolinjoille, toisin kuin vähä-älyisemmät ruotsinkieliset vaativille suomenkielisille. Tälle on sitten keksitty selitykseksi "keinotekoisesti vaikeutettu" kielikoe.

Miksi pelkäät kiintiöiden poistoa? Ilman kiintiöitähän ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea määrä sisään ja voisitte helposti kumota höpinät alemmasta älykkyysosamäärästänne.

EI.

OLE.

KIINTIÖITÄ.

On kiintiöt. Esim. Helsingin lääkikseen se on nimenomaan ihan oikea kiintiö, jolla on ihan oikeasti alemmat pisterajat.

Ja kauppakorkeakoulun tapauksessa se on eri koulu, mutta käytännössä toimii kiintiön tavoin, eli ruotsinkielisille omat pääsyrajat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?

Niitä pisterajoja ei edelleenkään kukaan määrää etukäteen eikä arvo sattumalta. Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan aivan samalla tavalla kuin suomenkielisillä lääkis-oikis-kauppislinjoilla. Ei muuta kuin rohkeasti hakemaan.

Pisterajat ovat alhaiset kolmesta syystä:

- ruotsinkieliset kiintiöt ovat liian suuret suhteessa heidän väestöosuuteensa

- ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä vähä-älyisempiä (todettu ihan tutkimuksin)

- ruotsinkieliset eivät jaksa panostaa yliopistoa edeltävään koulunkäyntiin tai pääsykokeisiin, koska kiintiöpaikat odottavat joka tapauksessa

- korkeaälyisemmät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille helpolle ruotsinkielisille opintolinjoille, toisin kuin vähä-älyisemmät ruotsinkieliset vaativille suomenkielisille. Tälle on sitten keksitty selitykseksi "keinotekoisesti vaikeutettu" kielikoe.

Miksi pelkäät kiintiöiden poistoa? Ilman kiintiöitähän ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea määrä sisään ja voisitte helposti kumota höpinät alemmasta älykkyysosamäärästänne.

EI.

OLE.

KIINTIÖITÄ.

Vielä kerran rautalankaa: Suomessa annetaan koulutusta sekä suomeksi että ruotsiksi. Niille koulutuspaikoille ei ole olemassa mitään etnisiä, äidinkieleen perustuvia kiintiöitä, vaan jokaisella on oikeus hakea kummalla tahansa kielellä annettuun opetukseen. Kunhan todistaa kielitaitonsa, mikä ei ole vaikeaa kun koulussa annetaan pohja. Totta kai sujuva kielitaito vaatii hieman omaakin viitseliäisyyttä. Mutta jos sitä pohjaa ei saataisi koulussa, silloin olisi perusteet valittaa, kuinka yhteiskunta ei tue tasapuolista kouluttautumista.

Kummasti tästä asiasta valittavat eivät sitten pidäkään vääryytenä sitä, että yhä enemmän yliopisto-opinnoista luennoidaan ja tentitään englanniksi, joka ei ole suomalainen kansalliskieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?

Niitä pisterajoja ei edelleenkään kukaan määrää etukäteen eikä arvo sattumalta. Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan aivan samalla tavalla kuin suomenkielisillä lääkis-oikis-kauppislinjoilla. Ei muuta kuin rohkeasti hakemaan.

Pisterajat ovat alhaiset kolmesta syystä:

- ruotsinkieliset kiintiöt ovat liian suuret suhteessa heidän väestöosuuteensa

- ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä vähä-älyisempiä (todettu ihan tutkimuksin)

- ruotsinkieliset eivät jaksa panostaa yliopistoa edeltävään koulunkäyntiin tai pääsykokeisiin, koska kiintiöpaikat odottavat joka tapauksessa

- korkeaälyisemmät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille helpolle ruotsinkielisille opintolinjoille, toisin kuin vähä-älyisemmät ruotsinkieliset vaativille suomenkielisille. Tälle on sitten keksitty selitykseksi "keinotekoisesti vaikeutettu" kielikoe.

Miksi pelkäät kiintiöiden poistoa? Ilman kiintiöitähän ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea määrä sisään ja voisitte helposti kumota höpinät alemmasta älykkyysosamäärästänne.

EI.

OLE.

KIINTIÖITÄ.

On kiintiöt. Esim. Helsingin lääkikseen se on nimenomaan ihan oikea kiintiö, jolla on ihan oikeasti alemmat pisterajat.

Ja kauppakorkeakoulun tapauksessa se on eri koulu, mutta käytännössä toimii kiintiön tavoin, eli ruotsinkielisille omat pääsyrajat.

Ruotsinkielisille linjoille, ei ruotsinkielisille hakijoille. Taas se kysyntä ja tarjonta. Rohkeasti vain hakemaan, niin ne pisterajatkin normalisoituvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä ei ole mitään etniseen ryhmään perustuvia kiintiöitä. Ruotsinkielisten linjojen pisterajat jäävät alhaisiksi, kun ruotsia pelkäävät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille. Se on kokonaan itse aiheutettua epäreiluutta.

Suomenkielisten opiskelijoiden määrä pidetään "sopivana" säätelemällä kielikokeen vaikeutta. Pieni määrä otetaan, jotta voidaan jeesustellen osoittaa, että "Katsokaa nyt, ei ne kiintiöt ole vain ruotsinkielisille. Kun lukee pakkoruotsinsa hyvin, voi suomenkielinenkin päästä!".

Ahaa, eli yliopistot eivät oikeasti tahdo lahjakkaita opiskelijoita, varsinkaan suomenkielisiä joiden äo:n on täällä palstalla väitetty olevan ruotsinkielisiä korkeampi? Oikein tahallaan kiusaavat ja tekevät vaikeita kokeita, joihin ei huippuälykkään yksilönkään kyvyt riitä? 

Niin, näinhän se juuri menee. Ruotsinkieliset yliopistot ovat nimenomaan ruotsinkielisten heikkolahjaisten kiintiöyliopistoja. Suomenkielisiä otetaan sisään hiukan, jotta välttyisivät syrjintäsyytteiltä.

Fiksuimmat ruotsinkieliset menevät oikeisiin yliopistoihin.

Mutta silti niiden "väärien" yliopistojen olemassaolo on suuri vääryys suomenkielisiä kohtaan?

Onhan se aika uskomatonta, että äidinkielen perusteella pääsee helpommin yliopistoon. Vai väitätkö, että suomenruotsalaisilla ei ole etua näihin yliopistoihin hakiessaan verrattuna suomenkielisiin?

Heillä ei ole mitään äidinkieleen tai suomenruotsalaisuuteen sidottua kiintiötä. Sinulla on yhtäläinen oikeus hakea niihin oppilaitoksiin, jos vain osoitat osaavasi kieltä riittävän hyvin. Ja se ei älykkäälle suomalaiselle ole mikään mahdottomuus, varsinkaan kun koulussa on saatu jo hyvä pohja.

Älä viitsi lässyttää, kun tiedät aivan hyvin, miten se menee. Koulunsa suomen kielellä käyneen pitää läpäistä kielikoe, jolle ei ole mitään vakiotua läpäisykriteeriä. Kielikokeen vaikeuden säätely on mekanismi, jolla suomenkielisten määrä pidetään riittävän pienenä.

Ulkomaisten opiskelijoiden ei luonnollisestikaan tarvitse läpäistä ruotsin kielen koetta.

Hah! Jos kielikoe on sinulle niin korkea kynnys, että siitä pitää kehittää tuollainen mörkö ja naurettava salaliittoteoria, eipä taida olla "heikkolahjaistenkaan" yliopisto sinua varten.

Etpä sinäkään älyllä loista kun et tajua yksinkertaista asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä ei ole mitään etniseen ryhmään perustuvia kiintiöitä. Ruotsinkielisten linjojen pisterajat jäävät alhaisiksi, kun ruotsia pelkäävät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille. Se on kokonaan itse aiheutettua epäreiluutta.

No sittenhän ei ruotsinkielisiä linjoja tarvitakaan koska yhtä hyvin ruotsinkieliset voi hakeutua suomenkielisile linjoille, kun äidinkielellä ei ole väliä. Tulisi säästöäkin koska isot yksiköt on paljon halvempia.

No teepä se jos se sinulta onnistuu.

Helpompaa tosin voisi olla opetella sitä toista kotimaista, ei se niin vaikea kieli ole.

Tottakai helpointa on valittaa vuodesta toiseen av-palstalla kuinka epäreilu maailma on, mutta sopii miettiä onko se sitten järkevin ratkaisu.

Vanhan Etelä-Afrikan mustienkin olisi vain pitänyt sopeutua tilanteeseen eikä öyhöttää jostain tasa-arvosta valkoisten kanssa.

Jos Etelä-Afrikka olisi ollut täynnä mustille tarkoitettuja oppilaitoksia ja valkoisille olisi ollut vain muutama linja, niin mikäs siihen olisi ollut sopeutuessa. Varsinkin jos heillä olisi ollut myös yhtäläinen oikeus hakea niille linjoille.

No nimenomaan ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä ei ole mitään etniseen ryhmään perustuvia kiintiöitä. Ruotsinkielisten linjojen pisterajat jäävät alhaisiksi, kun ruotsia pelkäävät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille. Se on kokonaan itse aiheutettua epäreiluutta.

No sittenhän ei ruotsinkielisiä linjoja tarvitakaan koska yhtä hyvin ruotsinkieliset voi hakeutua suomenkielisile linjoille, kun äidinkielellä ei ole väliä. Tulisi säästöäkin koska isot yksiköt on paljon halvempia.

No teepä se jos se sinulta onnistuu.

Helpompaa tosin voisi olla opetella sitä toista kotimaista, ei se niin vaikea kieli ole.

Tottakai helpointa on valittaa vuodesta toiseen av-palstalla kuinka epäreilu maailma on, mutta sopii miettiä onko se sitten järkevin ratkaisu.

Vanhan Etelä-Afrikan mustienkin olisi vain pitänyt sopeutua tilanteeseen eikä öyhöttää jostain tasa-arvosta valkoisten kanssa.

Jos Etelä-Afrikka olisi ollut täynnä mustille tarkoitettuja oppilaitoksia ja valkoisille olisi ollut vain muutama linja, niin mikäs siihen olisi ollut sopeutuessa. Varsinkin jos heillä olisi ollut myös yhtäläinen oikeus hakea niille linjoille.

No nimenomaan ei ole.

Ei ollut ei. Eli tilanne ei ole verrattavissa Suomen yliopistotarjontaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisten yliopistojen helpotetut sisäänpääsymahdollisuudet: ei mitään ongelmaa, kaikki voivat hakea ja päästä sisään. :)

Pelkkä ajatus siitä, että helpotukset poistettaisiin tai ne kohdistuisivatkin suomenkielisiin yliopistoihin hakeviin: TÄYSIN ERI ASIA! JUNTTI!

Ei ole helpotuksia. Valintamenettely on tasan sama.

Jos ruotsinkielisten älykkyys olisi suomenkieleistentasolla ei kielikiintiöitä tarvittaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?

Niitä pisterajoja ei edelleenkään kukaan määrää etukäteen eikä arvo sattumalta. Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan aivan samalla tavalla kuin suomenkielisillä lääkis-oikis-kauppislinjoilla. Ei muuta kuin rohkeasti hakemaan.

Pisterajat ovat alhaiset kolmesta syystä:

- ruotsinkieliset kiintiöt ovat liian suuret suhteessa heidän väestöosuuteensa

- ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä vähä-älyisempiä (todettu ihan tutkimuksin)

- ruotsinkieliset eivät jaksa panostaa yliopistoa edeltävään koulunkäyntiin tai pääsykokeisiin, koska kiintiöpaikat odottavat joka tapauksessa

- korkeaälyisemmät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille helpolle ruotsinkielisille opintolinjoille, toisin kuin vähä-älyisemmät ruotsinkieliset vaativille suomenkielisille. Tälle on sitten keksitty selitykseksi "keinotekoisesti vaikeutettu" kielikoe.

Miksi pelkäät kiintiöiden poistoa? Ilman kiintiöitähän ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea määrä sisään ja voisitte helposti kumota höpinät alemmasta älykkyysosamäärästänne.

EI.

OLE.

KIINTIÖITÄ.

On kiintiöt. Esim. Helsingin lääkikseen se on nimenomaan ihan oikea kiintiö, jolla on ihan oikeasti alemmat pisterajat.

Ja kauppakorkeakoulun tapauksessa se on eri koulu, mutta käytännössä toimii kiintiön tavoin, eli ruotsinkielisille omat pääsyrajat.

Ruotsinkielisille linjoille, ei ruotsinkielisille hakijoille. Taas se kysyntä ja tarjonta. Rohkeasti vain hakemaan, niin ne pisterajatkin normalisoituvat.

Niin, se tarjonta nimenomaan. Miksi ruotsinkielisillä linjoilla on enemmän paikkoja kuin väestöosuuden mukaan kuuluisi olla?

Ja miksi nämä ylisuuret ruotsinkieliset linjat/kiintiöt sattuvat olemaan juuri rahakkaimmilla ja kysytyimmmillä aloilla: lääkis, oikis, kauppis? Miksi ei esim. lähihoitajakoulussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisten yliopistojen helpotetut sisäänpääsymahdollisuudet: ei mitään ongelmaa, kaikki voivat hakea ja päästä sisään. :)

Pelkkä ajatus siitä, että helpotukset poistettaisiin tai ne kohdistuisivatkin suomenkielisiin yliopistoihin hakeviin: TÄYSIN ERI ASIA! JUNTTI!

Ei ole helpotuksia. Valintamenettely on tasan sama.

Jos ruotsinkielisten älykkyys olisi suomenkieleistentasolla ei kielikiintiöitä tarvittaisi.

Jos suomenkieliset olisivat niin tavattoman älykkäitä, he olisivat priimuksia ruotsinkielisilläkin opintolinjoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?

Niitä pisterajoja ei edelleenkään kukaan määrää etukäteen eikä arvo sattumalta. Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan aivan samalla tavalla kuin suomenkielisillä lääkis-oikis-kauppislinjoilla. Ei muuta kuin rohkeasti hakemaan.

Pisterajat ovat alhaiset kolmesta syystä:

- ruotsinkieliset kiintiöt ovat liian suuret suhteessa heidän väestöosuuteensa

- ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä vähä-älyisempiä (todettu ihan tutkimuksin)

- ruotsinkieliset eivät jaksa panostaa yliopistoa edeltävään koulunkäyntiin tai pääsykokeisiin, koska kiintiöpaikat odottavat joka tapauksessa

- korkeaälyisemmät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille helpolle ruotsinkielisille opintolinjoille, toisin kuin vähä-älyisemmät ruotsinkieliset vaativille suomenkielisille. Tälle on sitten keksitty selitykseksi "keinotekoisesti vaikeutettu" kielikoe.

Miksi pelkäät kiintiöiden poistoa? Ilman kiintiöitähän ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea määrä sisään ja voisitte helposti kumota höpinät alemmasta älykkyysosamäärästänne.

EI.

OLE.

KIINTIÖITÄ.

On kiintiöt. Esim. Helsingin lääkikseen se on nimenomaan ihan oikea kiintiö, jolla on ihan oikeasti alemmat pisterajat.

Ja kauppakorkeakoulun tapauksessa se on eri koulu, mutta käytännössä toimii kiintiön tavoin, eli ruotsinkielisille omat pääsyrajat.

Ruotsinkielisille linjoille, ei ruotsinkielisille hakijoille. Taas se kysyntä ja tarjonta. Rohkeasti vain hakemaan, niin ne pisterajatkin normalisoituvat.

Niin, se tarjonta nimenomaan. Miksi ruotsinkielisillä linjoilla on enemmän paikkoja kuin väestöosuuden mukaan kuuluisi olla?

Koska niitäkään ei ole tarkoitettu erikseen millekään etniselle väestöosuudelle, vaan koko Suomen kansalle, aivan samalla tavalla kuin suomenkieliset linjat. Koeta nyt jo vihdoin tajuta tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä ei ole mitään etniseen ryhmään perustuvia kiintiöitä. Ruotsinkielisten linjojen pisterajat jäävät alhaisiksi, kun ruotsia pelkäävät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille. Se on kokonaan itse aiheutettua epäreiluutta.

No sittenhän ei ruotsinkielisiä linjoja tarvitakaan koska yhtä hyvin ruotsinkieliset voi hakeutua suomenkielisile linjoille, kun äidinkielellä ei ole väliä. Tulisi säästöäkin koska isot yksiköt on paljon halvempia.

No teepä se jos se sinulta onnistuu.

Helpompaa tosin voisi olla opetella sitä toista kotimaista, ei se niin vaikea kieli ole.

Tottakai helpointa on valittaa vuodesta toiseen av-palstalla kuinka epäreilu maailma on, mutta sopii miettiä onko se sitten järkevin ratkaisu.

Vanhan Etelä-Afrikan mustienkin olisi vain pitänyt sopeutua tilanteeseen eikä öyhöttää jostain tasa-arvosta valkoisten kanssa.

Nyt vähän historian tuntemusta. Suomihan on ollut Ruotsin alistama siirtomaa, kuten Etelä-Afrikka omansa alistama. Valkoiset, rikkaat ruotsalaisläskit pakottivat kulttuurinsa köyhempään Suomeen ja täällä heitä pitää vieläkin kumartaa. Vai pitääkö?

Voisi vaihtaa ruotsinkielen saamenkieleen tasavertaisuuden vuoksi. Ruotsinkieliset vois sitte kilpailla paikoista saamelaisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?

Niitä pisterajoja ei edelleenkään kukaan määrää etukäteen eikä arvo sattumalta. Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan aivan samalla tavalla kuin suomenkielisillä lääkis-oikis-kauppislinjoilla. Ei muuta kuin rohkeasti hakemaan.

Pisterajat ovat alhaiset kolmesta syystä:

- ruotsinkieliset kiintiöt ovat liian suuret suhteessa heidän väestöosuuteensa

- ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä vähä-älyisempiä (todettu ihan tutkimuksin)

- ruotsinkieliset eivät jaksa panostaa yliopistoa edeltävään koulunkäyntiin tai pääsykokeisiin, koska kiintiöpaikat odottavat joka tapauksessa

- korkeaälyisemmät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille helpolle ruotsinkielisille opintolinjoille, toisin kuin vähä-älyisemmät ruotsinkieliset vaativille suomenkielisille. Tälle on sitten keksitty selitykseksi "keinotekoisesti vaikeutettu" kielikoe.

Miksi pelkäät kiintiöiden poistoa? Ilman kiintiöitähän ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea määrä sisään ja voisitte helposti kumota höpinät alemmasta älykkyysosamäärästänne.

EI.

OLE.

KIINTIÖITÄ.

On kiintiöt. Esim. Helsingin lääkikseen se on nimenomaan ihan oikea kiintiö, jolla on ihan oikeasti alemmat pisterajat.

Ja kauppakorkeakoulun tapauksessa se on eri koulu, mutta käytännössä toimii kiintiön tavoin, eli ruotsinkielisille omat pääsyrajat.

Ruotsinkielisille linjoille, ei ruotsinkielisille hakijoille. Taas se kysyntä ja tarjonta. Rohkeasti vain hakemaan, niin ne pisterajatkin normalisoituvat.

Niin, se tarjonta nimenomaan. Miksi ruotsinkielisillä linjoilla on enemmän paikkoja kuin väestöosuuden mukaan kuuluisi olla?

Koska niitäkään ei ole tarkoitettu erikseen millekään etniselle väestöosuudelle, vaan koko Suomen kansalle, aivan samalla tavalla kuin suomenkieliset linjat. Koeta nyt jo vihdoin tajuta tämä.

Tuolla perusteella mitään ruotsinkielisiä linjoja ei tarvita ollenkaan, koska suomenkieliset linjat on tarkoitettu kaikille.

Eli vastaisatko nyt, miksi ruotsinkieliset linjat ovat isompia kuin väestömäärän mukaan pitäisi olla? Nämä linjat TOSIASIALLISESTI suosivat ruotsinkielisiä, vaikka kuinka yrität väittää mustaa valkoiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?

Niitä pisterajoja ei edelleenkään kukaan määrää etukäteen eikä arvo sattumalta. Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan aivan samalla tavalla kuin suomenkielisillä lääkis-oikis-kauppislinjoilla. Ei muuta kuin rohkeasti hakemaan.

Pisterajat ovat alhaiset kolmesta syystä:

- ruotsinkieliset kiintiöt ovat liian suuret suhteessa heidän väestöosuuteensa

- ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä vähä-älyisempiä (todettu ihan tutkimuksin)

- ruotsinkieliset eivät jaksa panostaa yliopistoa edeltävään koulunkäyntiin tai pääsykokeisiin, koska kiintiöpaikat odottavat joka tapauksessa

- korkeaälyisemmät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille helpolle ruotsinkielisille opintolinjoille, toisin kuin vähä-älyisemmät ruotsinkieliset vaativille suomenkielisille. Tälle on sitten keksitty selitykseksi "keinotekoisesti vaikeutettu" kielikoe.

Miksi pelkäät kiintiöiden poistoa? Ilman kiintiöitähän ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea määrä sisään ja voisitte helposti kumota höpinät alemmasta älykkyysosamäärästänne.

EI.

OLE.

KIINTIÖITÄ.

On kiintiöt. Esim. Helsingin lääkikseen se on nimenomaan ihan oikea kiintiö, jolla on ihan oikeasti alemmat pisterajat.

Ja kauppakorkeakoulun tapauksessa se on eri koulu, mutta käytännössä toimii kiintiön tavoin, eli ruotsinkielisille omat pääsyrajat.

Ruotsinkielisille linjoille, ei ruotsinkielisille hakijoille. Taas se kysyntä ja tarjonta. Rohkeasti vain hakemaan, niin ne pisterajatkin normalisoituvat.

Niin, se tarjonta nimenomaan. Miksi ruotsinkielisillä linjoilla on enemmän paikkoja kuin väestöosuuden mukaan kuuluisi olla?

Koska niitäkään ei ole tarkoitettu erikseen millekään etniselle väestöosuudelle, vaan koko Suomen kansalle, aivan samalla tavalla kuin suomenkieliset linjat. Koeta nyt jo vihdoin tajuta tämä.

Tuolla perusteella mitään ruotsinkielisiä linjoja ei tarvita ollenkaan, koska suomenkieliset linjat on tarkoitettu kaikille.

Eli vastaisatko nyt, miksi ruotsinkieliset linjat ovat isompia kuin väestömäärän mukaan pitäisi olla? Nämä linjat TOSIASIALLISESTI suosivat ruotsinkielisiä, vaikka kuinka yrität väittää mustaa valkoiseksi.

Suosivat niin kauan kuin suomenkieliset eivät uskalla hakea niille. Ja keksivät selitykseksi vaikeita kielikokeita. 

Hae vain sinäkin rohkeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?

Niitä pisterajoja ei edelleenkään kukaan määrää etukäteen eikä arvo sattumalta. Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan aivan samalla tavalla kuin suomenkielisillä lääkis-oikis-kauppislinjoilla. Ei muuta kuin rohkeasti hakemaan.

Pisterajat ovat alhaiset kolmesta syystä:

- ruotsinkieliset kiintiöt ovat liian suuret suhteessa heidän väestöosuuteensa

- ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä vähä-älyisempiä (todettu ihan tutkimuksin)

- ruotsinkieliset eivät jaksa panostaa yliopistoa edeltävään koulunkäyntiin tai pääsykokeisiin, koska kiintiöpaikat odottavat joka tapauksessa

- korkeaälyisemmät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille helpolle ruotsinkielisille opintolinjoille, toisin kuin vähä-älyisemmät ruotsinkieliset vaativille suomenkielisille. Tälle on sitten keksitty selitykseksi "keinotekoisesti vaikeutettu" kielikoe.

Miksi pelkäät kiintiöiden poistoa? Ilman kiintiöitähän ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea määrä sisään ja voisitte helposti kumota höpinät alemmasta älykkyysosamäärästänne.

EI.

OLE.

KIINTIÖITÄ.

On kiintiöt. Esim. Helsingin lääkikseen se on nimenomaan ihan oikea kiintiö, jolla on ihan oikeasti alemmat pisterajat.

Ja kauppakorkeakoulun tapauksessa se on eri koulu, mutta käytännössä toimii kiintiön tavoin, eli ruotsinkielisille omat pääsyrajat.

Ruotsinkielisille linjoille, ei ruotsinkielisille hakijoille. Taas se kysyntä ja tarjonta. Rohkeasti vain hakemaan, niin ne pisterajatkin normalisoituvat.

Niin, se tarjonta nimenomaan. Miksi ruotsinkielisillä linjoilla on enemmän paikkoja kuin väestöosuuden mukaan kuuluisi olla?

Koska niitäkään ei ole tarkoitettu erikseen millekään etniselle väestöosuudelle, vaan koko Suomen kansalle, aivan samalla tavalla kuin suomenkieliset linjat. Koeta nyt jo vihdoin tajuta tämä.

Tuolla perusteella mitään ruotsinkielisiä linjoja ei tarvita ollenkaan, koska suomenkieliset linjat on tarkoitettu kaikille.

Eli vastaisatko nyt, miksi ruotsinkieliset linjat ovat isompia kuin väestömäärän mukaan pitäisi olla? Nämä linjat TOSIASIALLISESTI suosivat ruotsinkielisiä, vaikka kuinka yrität väittää mustaa valkoiseksi.

Suosivat niin kauan kuin suomenkieliset eivät uskalla hakea niille. Ja keksivät selitykseksi vaikeita kielikokeita. 

Hae vain sinäkin rohkeasti.

Miksi ruotsinkielisellä pitäisi olla oikeus päästä alemmilla pistellä opiskelemaan äidinkielellään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?

Niitä pisterajoja ei edelleenkään kukaan määrää etukäteen eikä arvo sattumalta. Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan aivan samalla tavalla kuin suomenkielisillä lääkis-oikis-kauppislinjoilla. Ei muuta kuin rohkeasti hakemaan.

Pisterajat ovat alhaiset kolmesta syystä:

- ruotsinkieliset kiintiöt ovat liian suuret suhteessa heidän väestöosuuteensa

- ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä vähä-älyisempiä (todettu ihan tutkimuksin)

- ruotsinkieliset eivät jaksa panostaa yliopistoa edeltävään koulunkäyntiin tai pääsykokeisiin, koska kiintiöpaikat odottavat joka tapauksessa

- korkeaälyisemmät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille helpolle ruotsinkielisille opintolinjoille, toisin kuin vähä-älyisemmät ruotsinkieliset vaativille suomenkielisille. Tälle on sitten keksitty selitykseksi "keinotekoisesti vaikeutettu" kielikoe.

Miksi pelkäät kiintiöiden poistoa? Ilman kiintiöitähän ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea määrä sisään ja voisitte helposti kumota höpinät alemmasta älykkyysosamäärästänne.

EI.

OLE.

KIINTIÖITÄ.

On kiintiöt. Esim. Helsingin lääkikseen se on nimenomaan ihan oikea kiintiö, jolla on ihan oikeasti alemmat pisterajat.

Ja kauppakorkeakoulun tapauksessa se on eri koulu, mutta käytännössä toimii kiintiön tavoin, eli ruotsinkielisille omat pääsyrajat.

Ruotsinkielisille linjoille, ei ruotsinkielisille hakijoille. Taas se kysyntä ja tarjonta. Rohkeasti vain hakemaan, niin ne pisterajatkin normalisoituvat.

Niin, se tarjonta nimenomaan. Miksi ruotsinkielisillä linjoilla on enemmän paikkoja kuin väestöosuuden mukaan kuuluisi olla?

Koska niitäkään ei ole tarkoitettu erikseen millekään etniselle väestöosuudelle, vaan koko Suomen kansalle, aivan samalla tavalla kuin suomenkieliset linjat. Koeta nyt jo vihdoin tajuta tämä.

Tuolla perusteella mitään ruotsinkielisiä linjoja ei tarvita ollenkaan, koska suomenkieliset linjat on tarkoitettu kaikille.

Eli vastaisatko nyt, miksi ruotsinkieliset linjat ovat isompia kuin väestömäärän mukaan pitäisi olla? Nämä linjat TOSIASIALLISESTI suosivat ruotsinkielisiä, vaikka kuinka yrität väittää mustaa valkoiseksi.

Suosivat niin kauan kuin suomenkieliset eivät uskalla hakea niille. Ja keksivät selitykseksi vaikeita kielikokeita. 

Hae vain sinäkin rohkeasti.

Miksi lääkikseen ei voisi olla yhteisiä pääsyrajoja? Ruotsinkielisen ryhmän koko olisi sitten mikä olisi ja sille järjestettäisin ruotsinkielistä opetusta, kuten nytkin, mutta niin, että pääsykriteerit olisivat samat. Mitä sinulla on tätä vastaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.

Perustuslaki 2. luku, 17§: 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?

Niitä pisterajoja ei edelleenkään kukaan määrää etukäteen eikä arvo sattumalta. Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan aivan samalla tavalla kuin suomenkielisillä lääkis-oikis-kauppislinjoilla. Ei muuta kuin rohkeasti hakemaan.

Pisterajat ovat alhaiset kolmesta syystä:

- ruotsinkieliset kiintiöt ovat liian suuret suhteessa heidän väestöosuuteensa

- ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä vähä-älyisempiä (todettu ihan tutkimuksin)

- ruotsinkieliset eivät jaksa panostaa yliopistoa edeltävään koulunkäyntiin tai pääsykokeisiin, koska kiintiöpaikat odottavat joka tapauksessa

- korkeaälyisemmät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille helpolle ruotsinkielisille opintolinjoille, toisin kuin vähä-älyisemmät ruotsinkieliset vaativille suomenkielisille. Tälle on sitten keksitty selitykseksi "keinotekoisesti vaikeutettu" kielikoe.

Miksi pelkäät kiintiöiden poistoa? Ilman kiintiöitähän ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea määrä sisään ja voisitte helposti kumota höpinät alemmasta älykkyysosamäärästänne.

EI.

OLE.

KIINTIÖITÄ.

On kiintiöt. Esim. Helsingin lääkikseen se on nimenomaan ihan oikea kiintiö, jolla on ihan oikeasti alemmat pisterajat.

Ja kauppakorkeakoulun tapauksessa se on eri koulu, mutta käytännössä toimii kiintiön tavoin, eli ruotsinkielisille omat pääsyrajat.

Ruotsinkielisille linjoille, ei ruotsinkielisille hakijoille. Taas se kysyntä ja tarjonta. Rohkeasti vain hakemaan, niin ne pisterajatkin normalisoituvat.

Niin, se tarjonta nimenomaan. Miksi ruotsinkielisillä linjoilla on enemmän paikkoja kuin väestöosuuden mukaan kuuluisi olla?

Koska niitäkään ei ole tarkoitettu erikseen millekään etniselle väestöosuudelle, vaan koko Suomen kansalle, aivan samalla tavalla kuin suomenkieliset linjat. Koeta nyt jo vihdoin tajuta tämä.

Tuolla perusteella mitään ruotsinkielisiä linjoja ei tarvita ollenkaan, koska suomenkieliset linjat on tarkoitettu kaikille.

Eli vastaisatko nyt, miksi ruotsinkieliset linjat ovat isompia kuin väestömäärän mukaan pitäisi olla? Nämä linjat TOSIASIALLISESTI suosivat ruotsinkielisiä, vaikka kuinka yrität väittää mustaa valkoiseksi.

Suosivat niin kauan kuin suomenkieliset eivät uskalla hakea niille. Ja keksivät selitykseksi vaikeita kielikokeita. 

Hae vain sinäkin rohkeasti.

Miksi ruotsinkielisellä pitäisi olla oikeus päästä alemmilla pistellä opiskelemaan äidinkielellään?

Älä luovuta hänelle sitä oikeutta. Hae sinäkin ja nosta osaltasi sitä pisterajaa.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä ei ole mitään etniseen ryhmään perustuvia kiintiöitä. Ruotsinkielisten linjojen pisterajat jäävät alhaisiksi, kun ruotsia pelkäävät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille. Se on kokonaan itse aiheutettua epäreiluutta.

Sitten niissä on aloituspaikkoja liikaa väestöpohjaan nähden.

Tiedän yhden henkisiltä kyvyiltään suoraan sanottuna vajaan joka haki amikseen ruotsinkieliselle linjalle koska suomenkieliselle ei olisi päässyt. Osa suvusta ruotsinkielistä, joten oli tottunut puhumaan ruotsia vaikkei oma äidinkieli olekaan ruotsi. Mietin vaan että huhhuh millaisilla taidoilla varustettuja tyyppejä tuonne työelämään valmistuu, kun on nuo ruotsinkieliset ohituskaistat.