Lue keskustelun säännöt.
RKP:lle riittää pakkoruotsin aikaistus päiväkotiin, Vaasan päivystys sekä ruotsinkielisten alempien pisterajojen yliopistokiintiöiden säilyttäminen
Kommentit (70)
Älkää huoliko. Ei järkevät firmat palkkaa ketään näistä ruotsalaisista höpöhöpö yliopistoista.
Ruotsalaiset voivat sitten mennä näille omille ruotsinkielisille lääkäreilleen. Jos uskaltavat:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluaa palvelua ruotsiksi voi muuttaa Ruotsiin.
Ruotsinkielisten kiintiölääkäreiden pitäisi mainita taustansa tittelissään, esim "LL - ruotsinkielinen kiintiölääkäri". Tällöin potilas voisi valita, haluaako pätevän vai ruotsinkielisen lääkärin.
Åbo akademiin pääsy oli muutama vuosi sitten leikkiä eximian ylioppilaalle, kun b-ruotsista riitti vielä eximia farmasiaan ja luonnontieteisiin. Yo-todistuksesta saatujen pisteiden päälle riitti pelkkä pääsykokeen läpäisy hyväksytysti, ja opiskelupaikka oli sillä taattu. Nyt vaativat jo kielikoetta niihin ohjelmiin, joihin ennen riitti eximia.
Suomenkielisiin yliopistoihin ei pääse sisään harjoittelematta. ÅA:han sen sijaan voi kuka tahansa kävellä sisään, jollei aivan idiootti ole, kunhan osaa ruotsia. Oppilaiden taso on uskomattoman huono, että yliopiston voisi yksityistää, eikä kukaan menettäisi mitään. Miksi verovaroista pitää erikseen tukea ruotsinkielistä yliopistoa, jonne kuka tahansa ruotsia osaava pääsee ilman mitään aitoa karsintaa opiskelemaan? Ruotsinkieliset eivät viitsi opiskella, koska paikka korkeakoulussa on heille taattu joka tapauksessa.
Paikkojen määrää pitäisi rajoittaa vastaamaan a) korkeakoulututkinnon suorittaisiin suomalaisten ts. 1/5 ruotsinkielisistä ylioppilaista pitäisi löytyä paikka korkeakoulusta, b) ruotsinkielisen väestön määrään, 5% kielivähemmistö ei voi odottaa saavansa jatkossa etuoikeuksia (korkeakoulupaikkoja tai omia yliopistojaan) sen enempää kuin saamelaiset, arabiaa tai venäjää äidinkielenään puhuvatkaan. Historiallisista syistä ruotsinkielisiä on hyysätty, vaikka nämä kaikkensa 100 vuotta sitten tekivät, jotta suomenkieliset eivät saisi opiskella omalla äidinkielellään. Kohtuutonta olettaa saavansa muilta parempaa kohtelua kuin mitä itse on valmis suomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.
Perustuslaki 2. luku, 17§:
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?
Niitä pisterajoja ei edelleenkään kukaan määrää etukäteen eikä arvo sattumalta. Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan aivan samalla tavalla kuin suomenkielisillä lääkis-oikis-kauppislinjoilla. Ei muuta kuin rohkeasti hakemaan.
Pisterajat ovat alhaiset kolmesta syystä:
- ruotsinkieliset kiintiöt ovat liian suuret suhteessa heidän väestöosuuteensa
- ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä vähä-älyisempiä (todettu ihan tutkimuksin)
- ruotsinkieliset eivät jaksa panostaa yliopistoa edeltävään koulunkäyntiin tai pääsykokeisiin, koska kiintiöpaikat odottavat joka tapauksessa
- korkeaälyisemmät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille helpolle ruotsinkielisille opintolinjoille, toisin kuin vähä-älyisemmät ruotsinkieliset vaativille suomenkielisille. Tälle on sitten keksitty selitykseksi "keinotekoisesti vaikeutettu" kielikoe.
Miksi pelkäät kiintiöiden poistoa? Ilman kiintiöitähän ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea määrä sisään ja voisitte helposti kumota höpinät alemmasta älykkyysosamäärästänne.
EI.
OLE.
KIINTIÖITÄ.
On kiintiöt. Esim. Helsingin lääkikseen se on nimenomaan ihan oikea kiintiö, jolla on ihan oikeasti alemmat pisterajat.
Ja kauppakorkeakoulun tapauksessa se on eri koulu, mutta käytännössä toimii kiintiön tavoin, eli ruotsinkielisille omat pääsyrajat.
Ruotsinkielisille linjoille, ei ruotsinkielisille hakijoille. Taas se kysyntä ja tarjonta. Rohkeasti vain hakemaan, niin ne pisterajatkin normalisoituvat.
Niin, se tarjonta nimenomaan. Miksi ruotsinkielisillä linjoilla on enemmän paikkoja kuin väestöosuuden mukaan kuuluisi olla?
Koska niitäkään ei ole tarkoitettu erikseen millekään etniselle väestöosuudelle, vaan koko Suomen kansalle, aivan samalla tavalla kuin suomenkieliset linjat. Koeta nyt jo vihdoin tajuta tämä.
Tuolla perusteella mitään ruotsinkielisiä linjoja ei tarvita ollenkaan, koska suomenkieliset linjat on tarkoitettu kaikille.
Eli vastaisatko nyt, miksi ruotsinkieliset linjat ovat isompia kuin väestömäärän mukaan pitäisi olla? Nämä linjat TOSIASIALLISESTI suosivat ruotsinkielisiä, vaikka kuinka yrität väittää mustaa valkoiseksi.
Suosivat niin kauan kuin suomenkieliset eivät uskalla hakea niille. Ja keksivät selitykseksi vaikeita kielikokeita.
Hae vain sinäkin rohkeasti.
Miksi lääkikseen ei voisi olla yhteisiä pääsyrajoja? Ruotsinkielisen ryhmän koko olisi sitten mikä olisi ja sille järjestettäisin ruotsinkielistä opetusta, kuten nytkin, mutta niin, että pääsykriteerit olisivat samat. Mitä sinulla on tätä vastaan?
Voi hyvä lapsi sinua. Eli valintojen jälkeenkö pitäisi parissa kuukaudessa mitoittaa opetusryhmien koko sen mukaan, minkä kielisiä opiskelijoita pääsee läpi? Onko sinulla mitään hajua, millaista logistista kaaosta ajat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.
Perustuslaki 2. luku, 17§:
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?
Niitä pisterajoja ei edelleenkään kukaan määrää etukäteen eikä arvo sattumalta. Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan aivan samalla tavalla kuin suomenkielisillä lääkis-oikis-kauppislinjoilla. Ei muuta kuin rohkeasti hakemaan.
Pisterajat ovat alhaiset kolmesta syystä:
- ruotsinkieliset kiintiöt ovat liian suuret suhteessa heidän väestöosuuteensa
- ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä vähä-älyisempiä (todettu ihan tutkimuksin)
- ruotsinkieliset eivät jaksa panostaa yliopistoa edeltävään koulunkäyntiin tai pääsykokeisiin, koska kiintiöpaikat odottavat joka tapauksessa
- korkeaälyisemmät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille helpolle ruotsinkielisille opintolinjoille, toisin kuin vähä-älyisemmät ruotsinkieliset vaativille suomenkielisille. Tälle on sitten keksitty selitykseksi "keinotekoisesti vaikeutettu" kielikoe.
Miksi pelkäät kiintiöiden poistoa? Ilman kiintiöitähän ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea määrä sisään ja voisitte helposti kumota höpinät alemmasta älykkyysosamäärästänne.
EI.
OLE.
KIINTIÖITÄ.
On kiintiöt. Esim. Helsingin lääkikseen se on nimenomaan ihan oikea kiintiö, jolla on ihan oikeasti alemmat pisterajat.
Ja kauppakorkeakoulun tapauksessa se on eri koulu, mutta käytännössä toimii kiintiön tavoin, eli ruotsinkielisille omat pääsyrajat.
Ruotsinkielisille linjoille, ei ruotsinkielisille hakijoille. Taas se kysyntä ja tarjonta. Rohkeasti vain hakemaan, niin ne pisterajatkin normalisoituvat.
Niin, se tarjonta nimenomaan. Miksi ruotsinkielisillä linjoilla on enemmän paikkoja kuin väestöosuuden mukaan kuuluisi olla?
Koska niitäkään ei ole tarkoitettu erikseen millekään etniselle väestöosuudelle, vaan koko Suomen kansalle, aivan samalla tavalla kuin suomenkieliset linjat. Koeta nyt jo vihdoin tajuta tämä.
Tuolla perusteella mitään ruotsinkielisiä linjoja ei tarvita ollenkaan, koska suomenkieliset linjat on tarkoitettu kaikille.
Eli vastaisatko nyt, miksi ruotsinkieliset linjat ovat isompia kuin väestömäärän mukaan pitäisi olla? Nämä linjat TOSIASIALLISESTI suosivat ruotsinkielisiä, vaikka kuinka yrität väittää mustaa valkoiseksi.
Suosivat niin kauan kuin suomenkieliset eivät uskalla hakea niille. Ja keksivät selitykseksi vaikeita kielikokeita.
Hae vain sinäkin rohkeasti.
Miksi lääkikseen ei voisi olla yhteisiä pääsyrajoja? Ruotsinkielisen ryhmän koko olisi sitten mikä olisi ja sille järjestettäisin ruotsinkielistä opetusta, kuten nytkin, mutta niin, että pääsykriteerit olisivat samat. Mitä sinulla on tätä vastaan?
Voi hyvä lapsi sinua. Eli valintojen jälkeenkö pitäisi parissa kuukaudessa mitoittaa opetusryhmien koko sen mukaan, minkä kielisiä opiskelijoita pääsee läpi? Onko sinulla mitään hajua, millaista logistista kaaosta ajat?
Vaihteleeko ruotsinkielisten tyhmyys suhteessa suomenkielisiin vuosittain? Eiköhän tuo määrä olisi aika hyvin ennustettavissa tarkastelemalla aiempien vuosien pääsykoetuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielisillä ei ole mitään etniseen ryhmään perustuvia kiintiöitä. Ruotsinkielisten linjojen pisterajat jäävät alhaisiksi, kun ruotsia pelkäävät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille. Se on kokonaan itse aiheutettua epäreiluutta.
Suomenkielisten opiskelijoiden määrä pidetään "sopivana" säätelemällä kielikokeen vaikeutta. Pieni määrä otetaan, jotta voidaan jeesustellen osoittaa, että "Katsokaa nyt, ei ne kiintiöt ole vain ruotsinkielisille. Kun lukee pakkoruotsinsa hyvin, voi suomenkielinenkin päästä!".
Ahaa, eli yliopistot eivät oikeasti tahdo lahjakkaita opiskelijoita, varsinkaan suomenkielisiä joiden äo:n on täällä palstalla väitetty olevan ruotsinkielisiä korkeampi? Oikein tahallaan kiusaavat ja tekevät vaikeita kokeita, joihin ei huippuälykkään yksilönkään kyvyt riitä?
Niin, näinhän se juuri menee. Ruotsinkieliset yliopistot ovat nimenomaan ruotsinkielisten heikkolahjaisten kiintiöyliopistoja. Suomenkielisiä otetaan sisään hiukan, jotta välttyisivät syrjintäsyytteiltä.
Fiksuimmat ruotsinkieliset menevät oikeisiin yliopistoihin.
ja Lapin yliopisto on tyhmien suomalaisten oma temmellyskenttä. Sieltä oli Haluatko miljonääriksi -luokanope joka ei tiennyt että Oxford on engalnnissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin edelleenkin kuulla syyn siihen, että miksi meillä tulee olla omat linjat sekä suomeksi ja ruotsiksi, jos kerran kielellä ei ole mitään väliä eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Tällaisessa tilanteessa olisi selvästi parasta siirtyä yksikieliseen opintojärjestelmään, joka Suomessa olisi luonnollisesti suomi. Jokainen mannersuomalainenhan opiskelee suomea ja käy läpi suomalaisen koulujärjestelmän.
Perustuslaki 2. luku, 17§:
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Onko se "samanlaisten perusteiden mukaan" toimimista, että ruotsinkielisille on ihan sattumalta alemmat pisterajat juuri niillä rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla: lääkis, oikis, kauppis ?
Niitä pisterajoja ei edelleenkään kukaan määrää etukäteen eikä arvo sattumalta. Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan aivan samalla tavalla kuin suomenkielisillä lääkis-oikis-kauppislinjoilla. Ei muuta kuin rohkeasti hakemaan.
Pisterajat ovat alhaiset kolmesta syystä:
- ruotsinkieliset kiintiöt ovat liian suuret suhteessa heidän väestöosuuteensa
- ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä vähä-älyisempiä (todettu ihan tutkimuksin)
- ruotsinkieliset eivät jaksa panostaa yliopistoa edeltävään koulunkäyntiin tai pääsykokeisiin, koska kiintiöpaikat odottavat joka tapauksessa
- korkeaälyisemmät suomenkieliset eivät uskalla hakeutua niille helpolle ruotsinkielisille opintolinjoille, toisin kuin vähä-älyisemmät ruotsinkieliset vaativille suomenkielisille. Tälle on sitten keksitty selitykseksi "keinotekoisesti vaikeutettu" kielikoe.
Miksi pelkäät kiintiöiden poistoa? Ilman kiintiöitähän ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea määrä sisään ja voisitte helposti kumota höpinät alemmasta älykkyysosamäärästänne.
EI.
OLE.
KIINTIÖITÄ.
On kiintiöt. Esim. Helsingin lääkikseen se on nimenomaan ihan oikea kiintiö, jolla on ihan oikeasti alemmat pisterajat.
Ja kauppakorkeakoulun tapauksessa se on eri koulu, mutta käytännössä toimii kiintiön tavoin, eli ruotsinkielisille omat pääsyrajat.
Ruotsinkielisille linjoille, ei ruotsinkielisille hakijoille. Taas se kysyntä ja tarjonta. Rohkeasti vain hakemaan, niin ne pisterajatkin normalisoituvat.
Niin, se tarjonta nimenomaan. Miksi ruotsinkielisillä linjoilla on enemmän paikkoja kuin väestöosuuden mukaan kuuluisi olla?
Koska niitäkään ei ole tarkoitettu erikseen millekään etniselle väestöosuudelle, vaan koko Suomen kansalle, aivan samalla tavalla kuin suomenkieliset linjat. Koeta nyt jo vihdoin tajuta tämä.
Tuolla perusteella mitään ruotsinkielisiä linjoja ei tarvita ollenkaan, koska suomenkieliset linjat on tarkoitettu kaikille.
Eli vastaisatko nyt, miksi ruotsinkieliset linjat ovat isompia kuin väestömäärän mukaan pitäisi olla? Nämä linjat TOSIASIALLISESTI suosivat ruotsinkielisiä, vaikka kuinka yrität väittää mustaa valkoiseksi.
Suosivat niin kauan kuin suomenkieliset eivät uskalla hakea niille. Ja keksivät selitykseksi vaikeita kielikokeita.
Hae vain sinäkin rohkeasti.
Miksi lääkikseen ei voisi olla yhteisiä pääsyrajoja? Ruotsinkielisen ryhmän koko olisi sitten mikä olisi ja sille järjestettäisin ruotsinkielistä opetusta, kuten nytkin, mutta niin, että pääsykriteerit olisivat samat. Mitä sinulla on tätä vastaan?
Voi hyvä lapsi sinua. Eli valintojen jälkeenkö pitäisi parissa kuukaudessa mitoittaa opetusryhmien koko sen mukaan, minkä kielisiä opiskelijoita pääsee läpi? Onko sinulla mitään hajua, millaista logistista kaaosta ajat?
Vaihteleeko ruotsinkielisten tyhmyys suhteessa suomenkielisiin vuosittain? Eiköhän tuo määrä olisi aika hyvin ennustettavissa tarkastelemalla aiempien vuosien pääsykoetuloksia.
Kummasti tämän kommentin jälkeen keskustelu hiljeni :) Ei tainnut löytyä vastausta.
Vaihtakaa maistraatissa perheenne äidinkieleksi ruotsi. Tämä on ilmoitusasia, kielitaitoa ei tarvitse todistaa.
Hakekaa ja antakaa lastenne hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin ja koulutusaloille. Älyllisesti ylivertaisina suomenkielisinä teillä ei pitäisi olla mitään ongelmaa päästä sisään. Sitä pelottavaa kielikoetta ei vaadita, koska olette virallisesti ruotsinkielisiä.
Samalla jäävät vähempilahjaiset freudenthalisti-suomenruotsalaiset ilman koulutuspaikkaa, mikä on heille ihan oikein.
Ja kas, ne pisterajat nousevat!
Sittenhän sulla ei ole mitään ongelmaa, että vaihdetaan kieli saameksi. Haet vaan rohkeasti saamella. Saamenkieli on ollut täällä ennen ruotsinkieltä, joten perusteltua.