Lapsi joka puhuttelee vanhempiaan etunimillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi sanoa äidiksi tai isäksi?

Koska kyseessä äiti tai isä.

Pitäisikö sitten äidin kutsua tytärtään tyttäreksi ja siskon veljeään veljeksi? Vaikeaksi menee.

Oletko, ja muutkin samasta asiasta vääntäjät, jotenkin tyhmiä kun ette muka tajua eroa? No tämä on AV joten kai kuuluu asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Erityiset nimet ja nimitykset kertovat erityisestä suhteesta. Etunimellä puhuttelu on neutraali, sen takia se tuntuu oudolta.

Miten sen nyt ottaa. Mun 8-vuotiaani kiljuu

kyllä julkisilla paikoilla äitiä, mutta nukkumaan mennessään sanoo ”rakastan sinua aina Tiina”.

Sama lapsi kertoi usein pienempänä kavereilleen ylpeänä että ”mun äiti on Tiina”. Eli äiti on yleisnimitys kaikille äideille, etunimi tarkoittaa nimenomaan tätä erityistä, omaa äitiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ovat kaikki lapset jossain vaiheessa kutsuneet meitä etunimillä. En oikein näe, mikä siinä on ongelmana.

No mulle se kertoo tietynlaisesta kunnioituksen puutteesta, jos lapsi kutsuu etunimellä.

Tietysti jos puolisot kutsuvat toisiaan etunimillä, niin saattaa myös tarttua lapseen.

Ai, mies kutsuu vaimoaan äidiksi ja vastaavasti toisinpäin? Hehheh. Halusisin tänään rakastella äitini kanssa?

Kutsun vain kotona vanhempiani äidiksi ja isäksi ja usein myös etunimellä, muualla ja työssä on luotevaa puhutella vanhempiani etunimeltä työkavereille ja asiakkaille. Näin on tehty pienestä pitäen.

Ja ihan normaali perhe ollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ovat kaikki lapset jossain vaiheessa kutsuneet meitä etunimillä. En oikein näe, mikä siinä on ongelmana.

No mulle se kertoo tietynlaisesta kunnioituksen puutteesta, jos lapsi kutsuu etunimellä.

Tietysti jos puolisot kutsuvat toisiaan etunimillä, niin saattaa myös tarttua lapseen.

No millä ihmeellä puolisot toisiaan kutsuisivat jos eivät etunimillä?

Näsäviisastelet, mutta vastaan silti. Usein lapselle puhutaan isästä tai äidistä, vaikka kyse olisikin puolisosta.

Esim. Lähdetään isän kanssa kauppaan, kysy äidiltä jne.. Jos noissa puhutaan etunimellä, niin helposti myös lapsi alkaa käyttämään etunimeä.

On myös vanha sanonta, että silloin on elämästä romantiikka lopussa, kun miehesi kutsuu sinua äidiksi.

No, meillä ilmeisesti on romantiikkaa, kun lapsetkin käyttävät välillä etunimeäni.

Vanhemmat on opettajia ja kotona puhutaan kirjakueltä...siinä syy.

Vierailija kirjoitti:

no miten te sitten puhuttelette lapsiane. sanotteko heitä lapsiksi vai käytättekö nimeä. esimerkiksi, hei sinä lapsi menehän siivoamaan huoneesi.

Mua sanottiin lapsena ”tytöksi” ja voi että inhosin sitä. Kutsuin sitten kostoksi äitiäni etunimen rumalla väännöksellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ovat kaikki lapset jossain vaiheessa kutsuneet meitä etunimillä. En oikein näe, mikä siinä on ongelmana.

No mulle se kertoo tietynlaisesta kunnioituksen puutteesta, jos lapsi kutsuu etunimellä.

Tietysti jos puolisot kutsuvat toisiaan etunimillä, niin saattaa myös tarttua lapseen.

No millä ihmeellä puolisot toisiaan kutsuisivat jos eivät etunimillä?

Näsäviisastelet, mutta vastaan silti. Usein lapselle puhutaan isästä tai äidistä, vaikka kyse olisikin puolisosta.

Esim. Lähdetään isän kanssa kauppaan, kysy äidiltä jne.. Jos noissa puhutaan etunimellä, niin helposti myös lapsi alkaa käyttämään etunimeä.

Mutta kun puhutaan suoraan puolisolle niin asia on eri. Ainakin meillä. En sano miehelleni puhuessani että isä autatko mua nostamaan tän jutun tms. Lapselle kun puhutaan puolisosta niin sitten tietysti sanotaan kysy isältä yms.

Yhden serkkuni lapset kutsuvat äitiään useimmiten etunimeltä. Näkisin syyksi sen, että heidän isänsä ei puhu lapsille vaimostaan äitinä vaan kutsuu vaimoaan aina etunimeltä. Tyyliin "menkää kysymään Jenniltä" sen sijaan, että sanoisi "kysykää äidiltä".

Lasten suhde äitiinsä on kuitenkin lämmin.

Meinasin myös kirjoittaa tuosta, että romaneille on tyypillistä puhua etunimillä. Ja kunnioittavaa myös

Opiskelukaverin perheessä molemmat veljekset kutsuvat vanhempiaan heidän etunimillään, tai no äitiä nimestä johdetulla lempinimellä. Ei siihen mitään selitystä ollut. Ihan akateemisesti koulutettuja kaikki ja elämässään pärjänneitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erityiset nimet ja nimitykset kertovat erityisestä suhteesta. Etunimellä puhuttelu on neutraali, sen takia se tuntuu oudolta.

Miten sen nyt ottaa. Mun 8-vuotiaani kiljuu

kyllä julkisilla paikoilla äitiä, mutta nukkumaan mennessään sanoo ”rakastan sinua aina Tiina”.

Sama lapsi kertoi usein pienempänä kavereilleen ylpeänä että ”mun äiti on Tiina”. Eli äiti on yleisnimitys kaikille äideille, etunimi tarkoittaa nimenomaan tätä erityistä, omaa äitiä.

Näin on meilläkin. "mun äiti on Tiina" tai mun mummi on Sanna".

Enkä näe siinä mitään ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ovat kaikki lapset jossain vaiheessa kutsuneet meitä etunimillä. En oikein näe, mikä siinä on ongelmana.

No mulle se kertoo tietynlaisesta kunnioituksen puutteesta, jos lapsi kutsuu etunimellä.

Tietysti jos puolisot kutsuvat toisiaan etunimillä, niin saattaa myös tarttua lapseen.

No millä ihmeellä puolisot toisiaan kutsuisivat jos eivät etunimillä?

Näsäviisastelet, mutta vastaan silti. Usein lapselle puhutaan isästä tai äidistä, vaikka kyse olisikin puolisosta.

Esim. Lähdetään isän kanssa kauppaan, kysy äidiltä jne.. Jos noissa puhutaan etunimellä, niin helposti myös lapsi alkaa käyttämään etunimeä.

Mutta kun puhutaan suoraan puolisolle niin asia on eri. Ainakin meillä. En sano miehelleni puhuessani että isä autatko mua nostamaan tän jutun tms. Lapselle kun puhutaan puolisosta niin sitten tietysti sanotaan kysy isältä yms.

Samalla tavalla aikuiset puhuvat meilläkin - ja lapset käyttävät vanhemmistaan etunimiä.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän yhden pikkulapsen, joka ei koskaan sano äitiään äidiksi vaan kutsuu tätä etunimellä. Kai kyseinen äiti on niin halunnut, mutta en tiedä miksi.

Meillä minä, lapsi, olin se joka sitä halusi. Vanhemmat olisivat halunneet tulla kutsutuiksi isäksi ja äidiksi. Itsestäni tuntui luontevammalta käyttää nimiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi sanoa äidiksi tai isäksi?

Koska kyseessä äiti tai isä.

Jos sinulla on Mikko-serkku, kutsutko häntä Mikoksi vai Serkuksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi sanoa äidiksi tai isäksi?

Koska kyseessä äiti tai isä.

Jos sinulla on Mikko-serkku, kutsutko häntä Mikoksi vai Serkuksi. 

Tässä ketjussa esitetyn logiikan mukaan häntä kutsutaan Serkuksi, jos välit ovat lämpimät ja läheiset, Mikoksi jos rakkaus ja kunnioitus puuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Yhden serkkuni lapset kutsuvat äitiään useimmiten etunimeltä. Näkisin syyksi sen, että heidän isänsä ei puhu lapsille vaimostaan äitinä vaan kutsuu vaimoaan aina etunimeltä. Tyyliin "menkää kysymään Jenniltä" sen sijaan, että sanoisi "kysykää äidiltä".

Lasten suhde äitiinsä on kuitenkin lämmin.

Juuri noin se menee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi sanoa äidiksi tai isäksi?

Koska kyseessä äiti tai isä.

Jos sinulla on Mikko-serkku, kutsutko häntä Mikoksi vai Serkuksi. 

Äiti ja isä on myös tietynlainen auktoriteettinen nimitys. Samoin kun esim. opettaja. Puhuttelitteko Pentti nimistä opettajaa koulussa Penaksi vai opettajaksi? 

Me puhuteltiin erästä opettajaa etunimellä, mutta se kertoo arvostuksen puutteesta. 

Serkku ei samalla tavalla ole, mutta ei kukaan kiellä kutsumasta serkuksi.

Eräs lähisukulainen kutsuu vanhempiaan etunimillä ja kyllähän se aika pahasti korvaan sattui varsinkin silloin kun oli vielä lapsi. 

Ongelmia oli ainakin kiintymyssuhteen luomisessa heillä. 

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa todella etäiseltä suhteelta, jos vanhempia kutsuu etunimellä.

Tai auktoriteetin puutteelta, kaverivanhemmuudelta, halulta korostaa "nuorekkuuttaan" (jos vanhemman aloitteesta kutsutaan).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ovat kaikki lapset jossain vaiheessa kutsuneet meitä etunimillä. En oikein näe, mikä siinä on ongelmana.

No mulle se kertoo tietynlaisesta kunnioituksen puutteesta, jos lapsi kutsuu etunimellä.

Tietysti jos puolisot kutsuvat toisiaan etunimillä, niin saattaa myös tarttua lapseen.

No millä ihmeellä puolisot toisiaan kutsuisivat jos eivät etunimillä?

Minäkin pidän outona perheitä, joissa vanhemmat puhuttelevat toisiaan isäksi ja äidiksi. Tulee jonkinlainen lässytys-fiilis siitä, sitä paitsi eiväthän he toistensa vanhempia ole.