Lue keskustelun säännöt.
Mies päätti lapsen nimen - nyt kaduttaa, että annoin periksi
28.04.2019 |
Ei meinattu millään päästä yksimielisyyteen lapsen nimestä. Miehelle tuli päähänpinttymä yhdestä perinteisestä ja tavallisesta suomalaisesta nimestä eikä mikään muu ehdotus kelvannut. Annoin periksi, vaikka tiesin, että asia jää kalvaamaan ja tuon nimen lapsi sai. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että minä päätän nimen ja sitten mies inhoaa sitä. Uskokaa tai älkää, kompromissia ei kalenterista löytynyt.
Ihan hyvä nimi se on, mutta silti harmittaa nyt ihan hulluna. Ei kauheasti kehujakaan ole tullut nimestä. Ehkä se on niin tavallinen ja mitäänsanomaton ja joissakin herättää ehkä negatiivisiakin tunteita. Harmittaa kertoa pojan nimi, kun ei sitä kuitenkaan ihastella. Tyhmää käyttää energiaa tällaisen asian murehtimiseen. Miten päästä yli? Kellään ollut vastaavaa?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kenenkään etunimen aiheuttavan mitään ihastelua.
Mulla on tämmöinen nimi. En sano tätä kehuskellakseni, mutta siis kyllä tätäkin tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihan menny sillon jouluna Käpyell läpi
Anteeksi, mutta jotenkin pinnallista kalastella lapsen nimellä kehuja. Harmittaa pojan puolesta. Hän varmasti kasvaa nimeensä, plus varmasti tärkeää kun saa tietää, että isä on nimen valinnut ja haluamalla halunnut. Sinä voit käyttää vaikka lempinimeä. Meillä suvussa myös paljon ihmisiä, joita puhutellaan syystä tai toisesta toisella etunimellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kenenkään etunimen aiheuttavan mitään ihastelua.
Mulla on tämmöinen nimi. En sano tätä kehuskellakseni, mutta siis kyllä tätäkin tapahtuu.
Mikä nimi?
Petteri on vähän tylsä nimi, olet oikeassa. Mutta aina voit kutsua poikaa Peteksi tai Pepeksi.
Ja mitkä olikaan ne muut nimet, voihan niitäkin käyttää.
Minusta suurin ongelma on enemmänkin se, että miten pystytte miehen kanssa kasvattamaan Petterin, kun nimestäkään ette päässeet kumpaakin osapuolta tyydyttävään kompromissiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Petteri on vähän tylsä nimi, olet oikeassa. Mutta aina voit kutsua poikaa Peteksi tai Pepeksi.
Ja mitkä olikaan ne muut nimet, voihan niitäkin käyttää.
Minusta suurin ongelma on enemmänkin se, että miten pystytte miehen kanssa kasvattamaan Petterin, kun nimestäkään ette päässeet kumpaakin osapuolta tyydyttävään kompromissiin.
Nimi ei siis ole Petteri! Joku muu sen tänne heitti. Oikeaa nimeä en kerro.
Ap
Voi ap minkä teit, nyt en pääse yli siitä mikä voi olla tavallinen, ei tällähetkellä yleinen pojan nimi joka ei saa kehuja :)
Voisko olla Jyri? Tai Marko? Toisaalta noillekin löytyisi paljon tykkääjiä🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos teille hyvistä kommenteista! Onneksi tein tänne tämän aloituksen. Tuli paljon parempi mieli. Eiköhän nimeen totu. Ja itse tykkään kovasti pojan toisesta nimestä. Mies ei niinkään, vaikka nimi on hänen suvustaan.
Ja toivottavasti nämä hormoonipöllyt helpottavat hiljalleen!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Voi ap minkä teit, nyt en pääse yli siitä mikä voi olla tavallinen, ei tällähetkellä yleinen pojan nimi joka ei saa kehuja :)
Voisko olla Jyri? Tai Marko? Toisaalta noillekin löytyisi paljon tykkääjiä🤔
En kerro, mutta on vanhempi nimi. Nuo ovat mielestäni uudempia, toki eivät tämän ajan suosikkeja.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielummin joku Paula tai Petteri, kuin Lumi-Aura tai Uppo-Nalle. Kahta viimeistä en voisi kuvitella mihinkäön vakavastiotettavaan työhön aikuisena.
Vielä ehtii vaihtaa nimen. Aika itsekäs sika kun saa sukunimen koko perheelle ja vielä kehtaa vängätä etunimestä. Huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olisi ikinä suostunut laittamaan pojalle mitään ns.pirkkanimeä, kuten Matti tai Pekka vaikka mies niin halusikin. Enkä perintönimiä, yhtä säännön vahvistavaa poikkeusta lukuunottamatta. Mies taas ei suostunut mihinkään väännöksiin tai moderniin saati etnisvaikutteiseen vaikka omat juureni ovatkin vahvasti Venäjältä. Näistä lähtökohdista meillä mietittiin nimiä ja yhden tyttären kohdalla erittäin tarkkaan, mutta kaikille neljälle löytyi lopulta molempien mielestä sopiva kolmen nimen rimpsu. Kolmen ketjusta en tinkinyt yhtään, koska sointuvuus on minulle tärkeää. Monet ovatkin sanoneet, että lastemme nimet ovat kuin kauniita runoja, ja siis ihan tavallisista, tarkoin harkituista nimistä muodostuvat. Ei ole mitään Yannicoita :D
Toivottavasti voit ap vielä olla tyytyväinen lapsesi nimivalintaan. Ja hän itse tietysti myös.
Luulin ensin, että aloitus koskisi jälleen nimeä Käpyell😂
Tottakai se harmittaa jos nimi ei tunnu ollenkaan hyvältä. Mekin ollaan nimistä väännetty kun mies halusi ehdottomasti kansainväliset nimet joita mummi ei osaa edes lausuakaan. Ollaan päästy aina onneksi kompromissiin, tosin mies ei ikinä tule tykkäämään esikoisen ihanasta ja kehutusta nimestä.
Nimi on tärkeä asia ja vaikuttaa mielikuvaan ihmisestä joten olet vain välittävä, huolehtiva äiti kun mietit asiaa. Haluathan lapselle parasta.
Älä kuitenkaan huoli, lapsi tulee ottamaan nimensä haltuun!