Kannattaako meidän hankkia lapsia?
Miehelläni on harvinainen sairaus joka periytyy 50% mahdollisuudella. Sairaus aiheuttaa mm.sydän ja munuaisvaivoja vaikka miehelläni ei näitä kaikkia oireita olekaan kuten sydänvaivoja ei ole ja jokaisella suvun jäsenellä oireet ovat hieman erilaiset. Tällä hetkellä kaikki sairaat suvun jäsenet elävät kaiketi kohtuullista elämää mutta pienenä osa on ollut sairaalassa jonkin verran mm.leikattavana. Silloin tällöin he joutuvat myös käymään lääkärissä.
Voisitteko edes harkita perheenlisäystä tässä tapauksessa, onko muita ehdotuksia vai menisikö mies vain leikkauttamaan piuhansa poikki? Ollaan alle 25v, mutta saattaisi saada poikkeusluvan. En haluaisi mihinkään lapsivesipunktioon sen takia koska toimenpide ikävä sekä riskialtis ja sairaan lapsen kohdalla pitäisi päätyä aborttiin. Jos sairaita tulee useampia raskauksia niin aborttien tehtailu ei kuulosta hyvältä. Vain terve lapsi pysäyttää sairauden etenemisen seuraavissa sukupolvissa. En haluaisi lapseni ja hänen mahdollisten lastensa kärsivän. Aihe on todella kimurantti... Haluaisin apua ja vertaistukea tilanteeseemme
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Käykää keskustelemassa asiasta lääkärillä ja tehkää sen jälkeen päätös
Ollaan käytykin perinnöllisyysasioista juttelemassa, mutta eihän se päätöksen tekoon juuri auttanut. Kertoi nuo edellä mainitut asiat...
Ap
En tekisi. Käyttäkää sperman luovuttajaa.
Miltä miehestä tuntuisi se, että käyttäisitte luovuttajan spermaa?
Vaikea asia on, enkä kyllä osaa antaa teille vastausta.
Jos tauti sinänsä ei vaikeuta elämää eikä lapsellekaan aiheuta välitöntä hengenvaaraa sairaalajaksoista huolimatta, saattaisin ottaa riskin. Onhan se lapsi 50% todennäköisyydellä terve.
Jos taudilla on pitkä ilmenemisaika, siis ettei sitä heti synnärillä voida todeta vaan vasta pidemmän ajan päästä, en ainakaan tekisi lapsia pienellä ikäerolla. Olisi hirveää stressata uudesta raskaudesta ja esikoisen terveydestä, hoitaa vauvaa ja rampata sairaalassa toisen lapsen kanssa.
On myös vanhempana aivan hurjan raskasta käydä vauvan/lapsen kanssa tutkimuksissa ja hoidoissa. En tiedä, vaikuttaako siihen henkiseen kuormitukseen ovatko vanhemmat terveitä vai onko kyseessä perinnöllinen sairaus. Ja onko sairaus helposti heti diagnosoitavissa vai vasta oireiden ilmaannuttua... Meillä on siis kuopuksella harvinainen mutaatio jota tutkittiin yksivuotiaana laajemmin aivosähkökäyrällä ja magneettikuvauksella. Mitään poikkeavaa aivoista ei vuosi sitten löytynyt mutta nyt ollaan taas saatu lähete neurologille oireiden perusteella.
En tiedä, olisinko mieluummin valinnut tuon lapsen syntyväksi vai päätynyt aborttiin jos mutaatiosta olisi jo raskausaikana tiennyt. Pahimmillaan mutaatio aiheuttaa täydellisen invalidisoitumisen ja parhaimmillaan on vain kosmeettinen haitta, ei siis sinänsä hengenvaarallinen kuitenkaan. Onhan lapsesta ollut valtavasti iloa mutta kyllä tämä on henkisesti melko raastavaa.
Hankkikaa lapsia jos haluatte, mutta niin ettei mies ole lapsen biologinen isä.
Käykää keskustelemassa asiasta lääkärillä ja tehkää sen jälkeen päätös