Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä tietää onko itse vai muut tyhmiä?
26.04.2019 |
Olen pitänyt itseäni fiksuna, muut eivät.
Tunnun olevan lähes kaikesta erimieltä ja nyt olen alkanut epäilemään, että olenkin itse se idiootti.
Myönnän, että vaikuttaa hieman keksityltä ongelmalta, mutta on aika raskasta olla kokoajan kaikkia vastahankaan ja joutua selittelemään ja perustelemaan itseään ja toisaalta taas tuntuu vaikealta antaa olla kun muut tuntuvat tietyissä asioissa niin typeriltä.
Tietääkö sen itse onko tyhmä?
Kommentit (67)
Mulla on ystävänä ihminen, joka on tavallaan älykäs, mutta ei sitten kuitenkaan. Hän on siis kiinnostunut asioista ja selvästi pohtii monia juttuja tosi tarkkaan, mutta häneltä puuttuu täysin lähdekritiikki. Tiedän, että työpaikalla häntä pidetään tyhmänä ja rasittavana, koska hän tuputtaa näistä huuhaalehdistä ja nettisivuilta saamaansa infoa faktana työkavereilleen. Minullekin hän tilasi yhden näistä lehdistä ja ensimmäisen lehden jälkeen totesin lehden tason niin huonoksi (ja lähteet niin epämääräisiksi), että en enää lukenut sitä.
Hän uskoo vain niihin tahoihin ja lähteisiin, jotka tukevat hänellä jo valmiiksi olevaa mielipidettä, eikä hän kykene kuuntelemaan mitään kritiikkiä. Hänen kanssaan keskusteleminen käy työstä.
Voisiko ap sinun tilanteesi olla samanlainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ajatellut asian niin, että jos muut näyttävät hyötyvän omasta käytöksestään siinä missä itse kärsin omastani haittaa, lienen itse se tyhmä. Minut on testattu älykkyyden osalta hyväksi ja suoriudun yksittäisistä tehtävistä ok, mutta kokonaisuutena olen kuitenkin tyhmä. Viisaus ja älykkyys eivät liity toisiinsa.
Juu, tavallaan jaan saman. Mm. Huonon koulumenestyksen vuoksi on testailtu paljon ja on ollut melkoista hajontaa testien osa-alueista riippuen. Mensan virallinen testi olisi riittänyt helposti jäsenyyteen, mutta en oikein ko. Tehtäviä pätevänä mittarina älykkyydelle. Tai siis ajattelen, että älykkyys on kykyä käyttää ja soveltaa lahjakkuttaan.
Olen ehkä sellainen ihminen, joka on vähän tahallaan kokoajan erimieltä kuin muut. Saa mukavia keskusteluja aikaiseksi. Ja usein on myös hauskaakin. Huumori-ihmisiä.
Ihan keskivertoälykäs. Jossain keskivertoa lahjakkaampi ja jossain vähän tyhmempi.
En pärjäisi mensantestissä, mutta miksi pitäisi?
Pärjään niin hyvin, kuin koen itselleni tarpeelliseksi pärjätä.
Elämä on vaakakuppi. Ei voi saada toista luopumatta toisesta. Koitan pitää tasapainoa yllä.
Ehkä tämä ”äärimmäinen” luopuminen menee fiksuuden piikkiin. Tiedä sitä sitten.
Onko kyse tyhmyydestä/älykkyydestä jos on eri mieltä? Älykäskin voi olla väärässä. Väärässä oleminen ei kerro mitään älykkyydestä. Ottamatta kantaa tilanteeseesi.
t.kristallikissa
Taidan olla ihminen, joka olisi ihan hyvä missä asiassa vain. Keksin aina jonkin keinon.
Survon vaikka pyöreän palikan neliskulmaisesta reiästä, jos on tarvis. Kai tätä voisi älykkyydeksi kutsua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitetaanko koulumestyksestä, olitko fiksu vai tyhmä?
Koulumenestys huono. Peruskoulun ka. 6 ja olisin varmasti jäänyt luokalleni, jos kunnalla olisi ollut siihen varaa. Sen jälkeen siihen ainoaan amikseen mihin pääsin ja valmistuttuani olen päässyt opiskelemaan joitakin aloja yliopistoon, mutta keskeyttänyt kaikki nykyisiä opintoja lukuunottamatta (opinnot kuitenkin roikkuvat) Yliopiston arvosanat alimillaan 4, mutta opintojen suorittaminen hidasta. Saamattmuus ongelmana, en ole ainakaan kokenut muuten vaikeutta, esim. Etten ymmärtäisi.
ADD
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse tyhmyydestä/älykkyydestä jos on eri mieltä? Älykäskin voi olla väärässä. Väärässä oleminen ei kerro mitään älykkyydestä. Ottamatta kantaa tilanteeseesi.
t.kristallikissa
Uskotko, että en yksi ainoa oikea ratkaisu?
Minä en. Mielestäni on sata oikeaa ratkaisua. Niistä valitaan optimaalisin. Tästäkin pitää olla salamana valmis joustamaan.
Me olemme osa kokonaisuutta. Äärettömästi pienestä yksiköstä isompaan kokonaisuuteen. Et pysty ikinä nivouttamaan kaikkea ja ymmärtämään kaikkea. Siksi on älykästä lopettaa yrittämästä ymmärtää kaikkea. Asiat vain on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä voi olla älykäs ja tyhmä samaan aikaan. Monet todella älykkäät tekevät jatkuvasti aivan idioottimaisia asioita. Luultavasti olet sellainewn keskimääräinen perus urpo, jotka seisoskelee liikennevaloiussa ja kyselee asioista vauva palstalla.
Yleensä tyhmät eivät edes epäile olevansa tyhmiä vaan ovat päinvastoin todella varmoja siitä ettei muiden mielipiteet ole järkeviä ja useimmiten tämä tyhmä ajattelee aina olevansa oikeassa. Itsekriittisyys ja epävarmuus omasta älykkyydestään voi olla merkki älykkyydestä. Itse pidän itseäni ihan fiksuna mutta vain tietyissä tilanteissa. Älykkyyttäkin on erilaista joten ota selvää millaista älykkyyttä sinulla on.
Mensan testien mukaan ÄÖni on 126 eli keskivertoa älykkäämpi mutta se on ihan hyvä suoritus minusta :'D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä töissä se näkyy ongelmanratkaisukyvyssä.
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi politiikka. En oikein ymmärrä tiettyjen (melko monien) poliitikkojen suosiota, enkä varsinkaan tiettyjä luonteeseen tms. väitteitä heistä. Esim. Suorana pidetyt poliitikot näyttävät usein täysin päin vastaisilta.
On myös vaikea ymmärtää yleisesti tärkeinä pidettyjä asioita tai sitä miksi itseään vaivaaville asioille ei tehdä mitään tai ajatellaan yleisesti ettei millekään voida mitään tai otetaan järkyttävää stressiä asioista ja päädytään jopa äärimmäisiin ratkaisuihin silloinkin kun väitetään/tiedostetaan, ettei ko. Asioilla ole oikesti väliä.
Mulle on usein sanottu, että vedän mutkia suoriksi ja asiat eivät ole niin yksinkertaisia jne.
Riippuu tietenkin tilanteesta, mutta oma kokemukseni on, että asioista tehdään usein mutkikkaampia mitä ne ovat. Yksin on tietenkään vaikea kaikkeen vaikuttaa, mutta on vaikea ymmärtää miksei esim. Pienemmässä mittakaavassa kuten työyhteisössä jossa on vakavia/merkittäviä puutteita ja tyytymättömyyttä edes yritetä vaikuttaa tilanteeseen tai vaikutusyritykset jäävät niihin keinoihin, joilla ei ole aiemminkaan saatu tulosta. Olen itse puuttunut asioihin ja saanut muutosta aikaan, mutta tukijoukot ovat olleet puuttumistilanteissa aina nolla ja halujani muuttaa tilanteita on kritisoitu tyhmiksi, hyödyttömiksi, turhiksi jne.
vaikka ollaankin myönnetty samat ongelmat. Tulosta ei ole kukaan koskaan arvostellut huonoksi.Yleisesti ottaen tuntuu siltä, että puheeni on muille hepreaa, enkä itse käsitä miksi muut eivät useimmiten näe samoja asioita ja/tai ratkaisuja kuin itse.
Olen nyt vain jotenkin loppu ja alkanut harkitsemaan sitä vaihtoehtoa, että olen itse se ongelma. Olen niin typerä, etten ole tajunnut jotain minkä muut tajuavat ja teenkin itse merkityksettömistä asioista vaikeita. Ei se varmaankaan ole kovin tavallista tai ainakaan älykkyyden merkki, jos huomaa kokoajan olevansa erimieltä lähes kaikkien kanssa lähes kaikesta.
Tuon perusteella mitä kerroit et ole älyllisesti tyhmä mutta sosiaalisten suhteiden käsityskykysi on ei ole ihan parasta luokkaa. On tärkeä ymmärtää että jokaisella yhteisöllä ja ryhmällä on tietyt aika vakiintuneet toimintatavat ja toimintamallit. Niiden rikkominen ei ole helppoa ja aiheuttaa aina kitkaa vaikka muutosehdotus olisi miten järkevä tahansa. Erilainen ja uusi toimintatapa siis pitää aina ujuttaa yhteisoon jollain hieman kiertotietä tehtävällä tavalla joka saa sen näyttämään vain muunnelmalta jostain vanhasta ja tutusta. Jos vain töksäytät että nyt tehdään kaikki ihan eri tavalla ja sitten ihmettelet kun saat vastustusta, et ole ihan tajunnut yleistä ryhmädynamiikkaa ja sen toimintaa. Et ehkä myöskään sitä että ihmiset ovat aina yhdistelmä rationaalista ja epärationaalista, järkeä ja tunnetta. Ne "tappelevat" koko ajan siitä kumpi määrää enemmän. Pelkästää rationaalisesti ajatteleva ihminen voi olla älykäs mutta menettää osan ihmisyydestä ja sen ristiriitaisuuden aiheuttamasta perimmäisestä hienoudesta.
Mitä isompi yhteisö, sitä joustamattomampi. Muutosten toteuttaminen on aina vaikeaa, koska kukapa nyt haluaisi tehdä asiat eri tavalla kuin minkä tuntee ja osaa. Lisäksi kaikki ihmiset eivät vaan kykene omaksumaan mitään uutta, vaikka toisille se on helppoa. Jos ihmiskunta pystyisi rationaaliseen toimintaan, maailma näyttäisi todellakin täysin erilaiselta kuin nyt. Silti emme voi olla varmoja, miltä se näyttäisi. Todennäköisesti rationaalisissa vaihtoehdoissa on vielä tulkinnanvaraisuuksia, joten sinun mielestäsi rationaalinen ei välttämättä olisi minun mielestäni rationaalinen. Siksi on pakko kestää kaikenlaisia outoja toimintatapoja ja ihmisiä, jotka näyttävät pitävän niitä aivan mahtavina.
t. yksinyrittäjä, arvaapa miksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on tasapainoilua optimaalisten parhaiden vaihtoehtojen välillä.
Tämä koskee kaikkea: rakkautta, työtä, onnea.
Sen ymmärtäminen, että huonot asiat tuovat hyviä asioita vastapainoksi.
Jostakin hyvin huonosta asiasta voi muokkautua jotain kaunista ja hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Jos joudut jatkuvasti muiden kanssa kinoihin ja epämiellyttäviin tilanteisiin, sinulla on luultavasti heikot sosiaaliset taidot. Ei ole normaalia päätyä jatkuvasti väittelemään ja riitelemään ja olemaan eri mieltä. Kuulostat erittäin raskaalta ihmiseltä. Saatat olla älykäs, mutta jossakin on vikaa kyllä. Viisas ihminen valitsee taistelunsa.
Minä ainakin harkitsen tarkkaan, mistä lähden tappelemaan ja perustelemaan omaa kantaani. Asian pitää olla tärkeä ja ratkaisun vaikuttaa omaan elämääni. Jos asialla ei ole merkitystä, annan ihmisten pälättää omiaan ja se menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Teen näin ihan oman mukavuuteni vuoksi. Jatkuvat rähinät ja väittelyt vain syövät energiaa.
Hmmm. Koen kyllä useinkin olevani raskas ihminen, mutta voisin vielä tarkentaa joitakin kohtia. Sinällään huonot sosiaaliset taidot voivat pitää ainakin osittain paikkansa, olen mm. Liiankin välitön, avoin ja kärkäs joissakin asioissa. Myös tilannetajuttomuutta esiintyy aika-ajoin Ja valittettavasti sorrun myös puhetulviin aika ajoin, vaikka nykyään kyllä hillitsen itseäni hieman paremmin.
Mutta olen yksityiselämässä enemmänkin sovitteleva ja konflikteja välttävä, en esim. Ota kantaa ihmisten valintoihin ja ajatuksiin omasta elämästään jne. Vaikka olisin erimieltä tai vaikka oma moraalintajuni olisi erilainen. Pyrin olemaan kohtelias jne.
Mutta en myöskään pelkää ottaa vastakaista kantaa silloin kun puhutaan maailman menosta yleisemmin. Tosin olen huomannut, että jotkut kokevat riitelynä erimieltä olemisen silloinkin kun puhutaan yleisesti vaikka politiikasta tai mistä tahansa uutisesta tms. Kun itse olen luullut vain keskustelevani tietystä aiheesta, enkä haastavani riitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki uskomukset ovat tavallaan harhaa. On ihan sama kuvittelemmeko olevamme tyhmiä vai viisaita, koska koko arvoasteikko on merkityksetön.
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi politiikka. En oikein ymmärrä tiettyjen (melko monien) poliitikkojen suosiota, enkä varsinkaan tiettyjä luonteeseen tms. väitteitä heistä. Esim. Suorana pidetyt poliitikot näyttävät usein täysin päin vastaisilta.
On myös vaikea ymmärtää yleisesti tärkeinä pidettyjä asioita tai sitä miksi itseään vaivaaville asioille ei tehdä mitään tai ajatellaan yleisesti ettei millekään voida mitään tai otetaan järkyttävää stressiä asioista ja päädytään jopa äärimmäisiin ratkaisuihin silloinkin kun väitetään/tiedostetaan, ettei ko. Asioilla ole oikesti väliä.
Mulle on usein sanottu, että vedän mutkia suoriksi ja asiat eivät ole niin yksinkertaisia jne.
Riippuu tietenkin tilanteesta, mutta oma kokemukseni on, että asioista tehdään usein mutkikkaampia mitä ne ovat. Yksin on tietenkään vaikea kaikkeen vaikuttaa, mutta on vaikea ymmärtää miksei esim. Pienemmässä mittakaavassa kuten työyhteisössä jossa on vakavia/merkittäviä puutteita ja tyytymättömyyttä edes yritetä vaikuttaa tilanteeseen tai vaikutusyritykset jäävät niihin keinoihin, joilla ei ole aiemminkaan saatu tulosta. Olen itse puuttunut asioihin ja saanut muutosta aikaan, mutta tukijoukot ovat olleet puuttumistilanteissa aina nolla ja halujani muuttaa tilanteita on kritisoitu tyhmiksi, hyödyttömiksi, turhiksi jne.
vaikka ollaankin myönnetty samat ongelmat. Tulosta ei ole kukaan koskaan arvostellut huonoksi.Yleisesti ottaen tuntuu siltä, että puheeni on muille hepreaa, enkä itse käsitä miksi muut eivät useimmiten näe samoja asioita ja/tai ratkaisuja kuin itse.
Olen nyt vain jotenkin loppu ja alkanut harkitsemaan sitä vaihtoehtoa, että olen itse se ongelma. Olen niin typerä, etten ole tajunnut jotain minkä muut tajuavat ja teenkin itse merkityksettömistä asioista vaikeita. Ei se varmaankaan ole kovin tavallista tai ainakaan älykkyyden merkki, jos huomaa kokoajan olevansa erimieltä lähes kaikkien kanssa lähes kaikesta.
Tuon perusteella mitä kerroit et ole älyllisesti tyhmä mutta sosiaalisten suhteiden käsityskykysi on ei ole ihan parasta luokkaa. On tärkeä ymmärtää että jokaisella yhteisöllä ja ryhmällä on tietyt aika vakiintuneet toimintatavat ja toimintamallit. Niiden rikkominen ei ole helppoa ja aiheuttaa aina kitkaa vaikka muutosehdotus olisi miten järkevä tahansa. Erilainen ja uusi toimintatapa siis pitää aina ujuttaa yhteisoon jollain hieman kiertotietä tehtävällä tavalla joka saa sen näyttämään vain muunnelmalta jostain vanhasta ja tutusta. Jos vain töksäytät että nyt tehdään kaikki ihan eri tavalla ja sitten ihmettelet kun saat vastustusta, et ole ihan tajunnut yleistä ryhmädynamiikkaa ja sen toimintaa. Et ehkä myöskään sitä että ihmiset ovat aina yhdistelmä rationaalista ja epärationaalista, järkeä ja tunnetta. Ne "tappelevat" koko ajan siitä kumpi määrää enemmän. Pelkästää rationaalisesti ajatteleva ihminen voi olla älykäs mutta menettää osan ihmisyydestä ja sen ristiriitaisuuden aiheuttamasta perimmäisestä hienoudesta.
Mitä isompi yhteisö, sitä joustamattomampi. Muutosten toteuttaminen on aina vaikeaa, koska kukapa nyt haluaisi tehdä asiat eri tavalla kuin minkä tuntee ja osaa. Lisäksi kaikki ihmiset eivät vaan kykene omaksumaan mitään uutta, vaikka toisille se on helppoa. Jos ihmiskunta pystyisi rationaaliseen toimintaan, maailma näyttäisi todellakin täysin erilaiselta kuin nyt. Silti emme voi olla varmoja, miltä se näyttäisi. Todennäköisesti rationaalisissa vaihtoehdoissa on vielä tulkinnanvaraisuuksia, joten sinun mielestäsi rationaalinen ei välttämättä olisi minun mielestäni rationaalinen. Siksi on pakko kestää kaikenlaisia outoja toimintatapoja ja ihmisiä, jotka näyttävät pitävän niitä aivan mahtavina.
t. yksinyrittäjä, arvaapa miksi
Me elämme yhteisössä, jossa jokainen ihminen on osa tätä isoa pyörää.
Sitä kutsutaan luovuudeksi, kuvailemiasi outoja toimintatapoja. Ilman luovuutta yhteiskunta pysähtyy.
Keksinnöt ja uudet ideat lähtevät usein outoudesta. Outous tarvitsee rajat, hallitsemattomana se on tuhoisaa.
Olet yrittäjä, koska haluat määrätä kaikesta. Toiminnallasi teet paljon hyvää yhteiskunnassa. Mutta et silti ole mikään tärkein askel, muista se.
Vierailija kirjoitti:
Totta kai olet ihan mielettömän älykäs, niin kuin suurin osa ihmisistä.
Tuli tuosta mieleen.
Olen kyllä välillä miettinyt, että mikäköhän vamma siinä on taustalla, että näen lähes kaikissa jotakin ylimaalista neroutta (siitä huolimatta, että monet tuntuvat noin yleisesti muuten tyhmiltä), erityisesti niissä, joita usein useimmat pitävät täysinä palikkoina :D
Vierailija kirjoitti:
Kaikki uskomukset ovat tavallaan harhaa. On ihan sama kuvittelemmeko olevamme tyhmiä vai viisaita, koska koko arvoasteikko on merkityksetön.
Olisihan se kiva, että olisi vatsantäytettä ja katto päänsä päällä kuitenkin. Eikö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai olet ihan mielettömän älykäs, niin kuin suurin osa ihmisistä.
Tuli tuosta mieleen.
Olen kyllä välillä miettinyt, että mikäköhän vamma siinä on taustalla, että näen lähes kaikissa jotakin ylimaalista neroutta (siitä huolimatta, että monet tuntuvat noin yleisesti muuten tyhmiltä), erityisesti niissä, joita usein useimmat pitävät täysinä palikkoina :D
Minäkin näen ihmisten voimavaroja helposti. Minusta tulisi hyvä johtaja, vaikka kaikki näyttäisi viittaavan siihen, että ei tulisi.
Mutta kyllä, pitäisin pyörät pyörimässä ja ihmiset tyytyväisinä.
Siis jos haluaisin, mutta en halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitetaanko koulumestyksestä, olitko fiksu vai tyhmä?
Kertoo enemmän panostuksesta, kun älykkyydestä. Itse olin fiksu, ja sain kymppejä aina kun vaivauduin, mutta oli myös paljon poissaoloja ja tekemättömiä tehtäviä. Arvosanoja siis nelosesta kymppiin, aasta ällään. Mensan jäsen.
Yksi tapa vertailla fiksuutta, on mten perustelet mielipiteesi. Millä tasolla ajatuksesi ovat. Tiedätkö enemmän faktoja aiheista, kuin ystäväsi. Onko statfinin tilastot takaraivossa, vai perustuuko mielipiteesi anekdootteihin, tuttaviisi ja oman elämän tapahtumiin?
Olen ap ja oikestaan nuo alimmat kysymykset ovat niitä, joiden vuoksi ehkä osa kokee itseni tyhmänä ja joiden vuoksi osittain olen alkanut uskomaan siihen itsekkin.
Minulla on huono muisti ja osittain siksikin kohtalaisen huono yleissivistys, sekoitan myös usein asioita keskenään, typotan kirjoittaessa ja jopa puhuessani jne.
Olen kuitenkin taipuvainen hakemaan myös fakatatietoa (vaikka toisaalta koen, että esim. monet kiinnostuksen aiheitani koskevat tutkimukset ovat heikkolaatuisia) ja perehtymään asioihin jotka kiinnostavat.
Alue: Aihe vapaa
Tuon perusteella mitä kerroit et ole älyllisesti tyhmä mutta sosiaalisten suhteiden käsityskykysi on ei ole ihan parasta luokkaa. On tärkeä ymmärtää että jokaisella yhteisöllä ja ryhmällä on tietyt aika vakiintuneet toimintatavat ja toimintamallit. Niiden rikkominen ei ole helppoa ja aiheuttaa aina kitkaa vaikka muutosehdotus olisi miten järkevä tahansa. Erilainen ja uusi toimintatapa siis pitää aina ujuttaa yhteisoon jollain hieman kiertotietä tehtävällä tavalla joka saa sen näyttämään vain muunnelmalta jostain vanhasta ja tutusta. Jos vain töksäytät että nyt tehdään kaikki ihan eri tavalla ja sitten ihmettelet kun saat vastustusta, et ole ihan tajunnut yleistä ryhmädynamiikkaa ja sen toimintaa. Et ehkä myöskään sitä että ihmiset ovat aina yhdistelmä rationaalista ja epärationaalista, järkeä ja tunnetta. Ne "tappelevat" koko ajan siitä kumpi määrää enemmän. Pelkästää rationaalisesti ajatteleva ihminen voi olla älykäs mutta menettää osan ihmisyydestä ja sen ristiriitaisuuden aiheuttamasta perimmäisestä hienoudesta.