Lue keskustelun säännöt.
Ketään, joka on ihan tyytyväisenä ns "paskaduunissa"?
utelias
23.04.2019 |
Hirveästi tulee tämänkaltaisilta palstoilta luettua kaupan kassoista, siivoojista yms yms yms jotka vihaavat työtään (enkä halua heitä yhtään nyt vähätellä), mutta onko täällä niitä jotka ovat onnellisia, tai jos ei onnellisia, niin edes jotenkin tyytyväisiä tai vähintään yleisesti ei-vittuuntuneita näissä niin kutsutuissa paskaduuneissa? mitä teette ja miksi?
Kommentit (136)
Olen tyytyväinen osa-aikaisena issillä,asumistuella rahat riittää kevyesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Porukka ei näköjään osaa vetää eroa "paskaduuniin" ja akateemiseen. Opettajan työ, saati pankkivirkailijan homma eivät ole paskaduuneja. Paskaduuniksi voidaan sanoa;
-siivoojan työtä
-random tehdastyötä
-kaupan kassan työtä
-avustajan töitä
Paskaduunissa tienaa paskasti ja on yleensä fyysisesti raskasta. Palkka arviolta n. 10 euroa tunti.
Tiedän porukkaa, jotka ovat olleet vakiduunossa teollisuudessa jne.
Viisissäkymmenissä rakennemuutos on vienyt työt alta, sinnittelevät nyt pätkätöillä n. 9€/h, töitä 4-7kk/vuosi.
Työssäkäyntiä varten täytyy pitää autoa.
Loput ajasta työttömänä tai jotkut onnistuvat saamaan jotain silpputyötä
Hieman paikkaamaan välejä.
Tuota voisi sanoa paskaksi.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tienaan 40000 vuodessa paskaduunilla, mikä on mielestäni tarpeeksi kestämään urpojen asenteet ammattiani kohtaan. Enempikin varmaan saisi muuta tekemällä, mutta eipä toisaalta tarvitse sietää myöskään typeriä työkavereita itsenäisessä duunissa ja palkanmaksajakaan ei hengitä niskaan, kun palvelutaso on tarpeeksi korkea ihan oma-aloitteisesti.
Paskaduuneissa ei tienata 40k€ vuodessa
Yksi "paskaduunin" kriteereistä on matala palkka.
15-28 000€/ vuosi kokopäivätyöstä.
Usein työt ovat myös kausiluonteisia, työsuhteet ovat välillä katkolla,, joten monien etujen kertyminen nollautuu.
Jos kertoisin ammattini, 95% pitäisi sitä paskaduunina. Jos taas kerron vuosipalkkani, tilanne ilmeisesti muuttuu. Aika jännä, ehkä se kertoo asenteista. Eipä ole tarvetta todistella asiaa suuntaan tai toiseen.
Suuri salaisuus on tosiaan siinä, että tekee tarpeeksi töitä, vaikka kyllä mulla ihan vapaatakin on riittävästi. Se on totta, että en saa identtistä kuukausipalkkaa joka kuukausi, vaan tili määräytyy tuntien perusteella. En näe asiassa ongelmaa, koska kaiken duunin jatkuvuuteen liittyy aina epävarmuutta, se ei vain aina näy palkkakuitista eli sen palkan saaja ei ehkä sitä tajua.
Ei paskakaan duuni ole paskaa jos on hyvä työporukka tai sitten saa tehdä sitä yksin. Jos taas joutuu päivät pitkät stressaamaan pöljien työkavereiden tai pomojen takia, aivan huipputyöstäkin tulee nopeasti paskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurperheen äitinä viihdyn kaupan kassalla. Voin miettiä, mitä ruokaa laitan illalla perheelle, kotitöitä, lasten harrastuksia ja suunnitella syntymäpäiviä. Tämä samalla, kun klikkailen viivakoodit ja hymyilen asiakkaille.
Mieheni tienaa minua paremmin, joten meillä on ok elintaso.
Olen hyvä työssäni, laittaudun ja meikkaan aina ennen työpäivää. Asiakkaat tykkäävät, kun olen hyväntuulinen.
Tein yhden kesän toimistosiivoojan hommia. Pidin kovasti, enkä kohdannut mitään AV-palstan siivoojien kauhukertomuksia (tiukat aikataulut, "ansat", yms). Jos joudun työttömäksi niin todennäköisesti menen taas siivoamaan ennen kuin löydän alan töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tyytyväinen työhöni niin kauan, kuin saan tehdä lyhyitä päiviä ja muutamana päivänä viikossa hommia. Sitten lakkaan olemasta tyytyväinen, kun päivät ovat kokoaikaisia tai jopa pidempiä ja sen näkee vielä naamastakin parin päivän ajan. Näin halvan työn tulee olla jaksamista tukevaa. T siivooja.
En kyllä kutsuisi sairaanhoitajan työtä psskaduuniksi vaikka sen itsensä kanssa saadaankin olla välillä tekemisissä ja on monessa paikassa fyysisesti raskasta työtä. Kuitenkin korkeakoulututkinto, vastuullista ja vaativaa työtä kohtuullisella palkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut siivooja (tai no laitoshuoltaja) jo yli 10 vuotta ja voin hyvillä mielin jatkaa tätä loppuelämäni. Mun työpaikka on kiva ja töitä on sopivasti. Tulen toimeen ihan hyvin, varsinainen rikastuminen ei ole mun haave. En kaipaa työltä haasteita ja kehittymistä (vaikka on niitä vähän jopa tässä työssä) vaan niitä koen sitten harrastusten parissa. On päivän päätteeksi ihanaa lähteä työpaikalta ja työ ei tule kotiin mukaan vapaa-ajalle...
Elämän hukkaaminen ja tuhlaaminen on ihanaa, sanoi idi.ootti paskaduunari.
Vierailija kirjoitti:
Paskaduuneista puhuu ainoastaan työtävieroksuvat pummit.
Ei vaan niihin menevät ainoastaa elämänsä hukanneet luuserit, joita ei haittaa että elämä tuhlaantuu jossain, missä ei edes kehity.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SiivoOja kirjoitti:
Teen siivoustyötä opiskelun ohella ja ihan tyytyväinen olen. En nyt tästä ainakaan mihinkään kaupan kassalle lähtisi enää vaihtamaan ennen kuin oman alan töitä saan. Mielestäni han turhaan pelätään siivoamista. Paljon enemmän siinä tunnen tekeväni merkityksellistä työtä kuin myydessäni edellisessä työpaikassani halpatuotantorättejä väkisin ihmisille jotka eivät niitä edes tarvitse.
Elämän tuhlaamista tuo silti keille tahansa aivot omaaville olisi.
Jos paskatyön määritelmä on pieni palkka ja paljon vastuuta, niin joo, rakastan mun paskatyötä!! 💖
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskaduuneista puhuu ainoastaan työtävieroksuvat pummit.
Ei vaan niihin menevät ainoastaa elämänsä hukanneet luuserit, joita ei haittaa että elämä tuhlaantuu jossain, missä ei edes kehity.
Reilun viikon päästä tulee kelasta ja sossusta lisää rahaa itsensä kehittämiseen, kehitysvaraa selvästikin on.
Työkaverit ovat olennainen osa viihtyvyyttä.
Vaimon opiskellessa ja lun ei ollut lapsia, olin ihan tyytyväinen tehdastyöhön.
Työkaverit olivat OK, palkka riitti tarpeisiimme.
Nyt olen yrittäjä, vaimo käy osan vuotta "paskaduunissa".
Alkaa olla kyllästynyt raskaaseen, yksitoikkeiseen työhön, outoihin työkavereihin ja huonoon palkkaukseen.
Joku tuossa sanoi paikkaavansa huonoa palkkaa ylitöillä.
Monessa "paskaduunissa" yhdistyy huono tuntipalkka jonkinlaiseen osa-aikaisuuteen, ylitöitä ei voi tehdä tai ainakaan niistä ei makseta.
Jos pitäisi jatkaa päivää, annetaan hiljaisemmaksi päiväksi vastaavasti vapaata. Jos jää ylitunteja sisään, maksetaan ne työsuhteen loppuessa ulos tunti tunnista.
Siivoojana ja tykkään, vaikka kiirettä liikaa. Ihan eri alan ihminen olen alun perin.
Jätin yliopisto-opinnot kesken, kun keikkatyö tapahtuma-avustajana ja erilaisten tapahtumien asiakaspalvelutehtävissä vei mukanaan. Palkka on 10-11 €/h ja keikkaa riittää niin että pari tonnia kuussa saa täyteen jos vaan jaksaa ja tahtoo. Työni on vaihtelevaa ja enimmäkseen mukavan rentoa, tapaan paljon ihmisiä kaikenlaisista taustoista ja elämäntilantilanteista, pääsen käymään toinen toistaan mielenkiintoisempia keskusteluja jne.
Miinusta pienen palkan lisäksi siitä, että työajat on epäsäännöllisiä, töitä on eniten silloin kun muut on vapaalla ja työvuoroja jaetaan usein vasta päivää tai paria aiemmin, joten elämää on vaikea suunnitella ja kavereiden tapaaminen jää vähiin. Toisaalta harrastuksia ja menoja ei niin kaipaakaan, kun töiden puolesta pääsee näkemään ja kokemaan vaikka mitä.
Ehkä joskus palaan takaisin yliopistoon älyllisten haateiden, paremman palkan ja normaalin vakituisen työpaikan toivossa, mutta tuskin ainakaan muutamaan vuoteen. Viihdyn liian hyvin työssäni.
Olen puhelinmyyjänä. Kaikkien kauhisteluista huolimatta viihdyn työssä.
Paskaduunissa on se hyvä puoli, että työasioita ei tarvitse miettiä vapaa-ajalla.
Olen nyt siivooja ja voin tehdä työni nopeasti urakkana tai hitaasti ja rauhassa.
Ja kohteessa ei ole ketään työntekijää paikalla eli ihan hiljaista myös.
Siis 15-20k€, näppisvirhe