Kumpaa suosittelisit lapsellesi: amis vai lukio? Miksi?
Poika menossa 8lk ja kovasti miettii jo kumpaan haluaisi mieluummin ja mitä haluaisi tehdä aikuisena..
Kommentit (47)
On ihan mahdotonta ennustaa, miten koulutukselle tulee käymään. Luultavasti lukio on edelleen turvallisin väylä jatko-opintoihin.
Todella huolestuttavia viestejä ainakin tulee amispuolelta jatkuvasti. Opettajat ovat aivan lopussa - ne vähät joita enää on jäljellä. Tutkinnon suorittaneita sähkömiehiä ei enää uskalleta laittaa edes yksinkertaisiin asennushommiin eivätkä valmistuneet hoitajat osaa annostella lääkkeitä. Kaikki päästetään läpi, vaikka eivät osaisi mitään.
Itseopiskelu on päivän sana, mutta valitettavasti nuorilta puutuvat siihen tarvittavat taidot, perustiedot ja ennen kaikkea itsekuri.
Lukio taitaa olla ainoa paikka, jossa toistaiseksi saa vielä opetusta. Saa nähdä miten kauan.
Lukio, kaikille kolmelle. Syyt:
1. lapsi: ihan hukassa, mitä haluaa olla isona eikä omaa mitään sellaisia käytännön taitoja, joissa amis olisi vaihtoehto
2. lapsi: akateemikko jo nyt, vaikka vasta 7. luokalla. Tutkii ja opiskelee itsekseen itseään kiinnostavia mm. biologiaan ja maantietoon liittyviä asioita ja tekee niistä tutkielmia. Siis ITSEKSEEN, ei koulun vaatimana. Eli yliopisto on ainoa koulu hänelle, sinne on helpompi mennä lukiosta ja kiinnostaviin aineisiin saa syventävää opetusta lukiosta.
3. lapsi: sama kuin 1. lapsi, lisäksi selkeästi matemaattisesti "lahjakas", jota on helpompi tukea lukiossa kuin amiksessa.
Yhdistelmää, jossa voi suorittaa molemmat n. 3-4 vuodessa. Ensisijaisesti työllistävä amiskoulutus, josta pääsee työelämään heti. Lukio on yliarvostettu. Sen voikin halutessaan suorittaa myös iltaversiona.
236Amiksesta voi työn ohessa jatkaa AMK-aikuispuolelle (Jos ollut työelämässä kyseisellä alalla 3 vuotta).
Helppo. Amis on ajettu alas. Ei sinne kukaan lastaan halua.
Vierailija kirjoitti:
Lukio, kaikille kolmelle. Syyt:
1. lapsi: ihan hukassa, mitä haluaa olla isona eikä omaa mitään sellaisia käytännön taitoja, joissa amis olisi vaihtoehto
2. lapsi: akateemikko jo nyt, vaikka vasta 7. luokalla. Tutkii ja opiskelee itsekseen itseään kiinnostavia mm. biologiaan ja maantietoon liittyviä asioita ja tekee niistä tutkielmia. Siis ITSEKSEEN, ei koulun vaatimana. Eli yliopisto on ainoa koulu hänelle, sinne on helpompi mennä lukiosta ja kiinnostaviin aineisiin saa syventävää opetusta lukiosta.
3. lapsi: sama kuin 1. lapsi, lisäksi selkeästi matemaattisesti "lahjakas", jota on helpompi tukea lukiossa kuin amiksessa.
Nuorena saanut tämän lapsi akateemikon arvonimen...
Molemmat voi käydä samalla. Sitä suosittelen molemmat erikseen käyneenä.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu mikä poikaa itseään kiinnostaa. Lukio on hyvä siinä mielessä, että saa aikaa miettiä ja voi hakea helposti korkeakouluun tai ammattikouluun sen jälkeen, amiksesta on hankalampi jatkaa korkeakouluun.
Ei kannata hakea lukioon vain siksi, ettei tiedä mitä tekisi "isona". Lukio on todella raskasta ja vaatii hyvää lukupäätä sekä motivaatiota lukea, lukea ja lukea. Myös välivuoden voi pitää tai mennä kymppiluokalle, jos haluaa lisää aikaa miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Lukio, kaikille kolmelle. Syyt:
1. lapsi: ihan hukassa, mitä haluaa olla isona eikä omaa mitään sellaisia käytännön taitoja, joissa amis olisi vaihtoehto
2. lapsi: akateemikko jo nyt, vaikka vasta 7. luokalla. Tutkii ja opiskelee itsekseen itseään kiinnostavia mm. biologiaan ja maantietoon liittyviä asioita ja tekee niistä tutkielmia. Siis ITSEKSEEN, ei koulun vaatimana. Eli yliopisto on ainoa koulu hänelle, sinne on helpompi mennä lukiosta ja kiinnostaviin aineisiin saa syventävää opetusta lukiosta.
3. lapsi: sama kuin 1. lapsi, lisäksi selkeästi matemaattisesti "lahjakas", jota on helpompi tukea lukiossa kuin amiksessa.
Jos on hukassa jo nyt sekä enemmän teoria- kuin ihmissuhdepainotteinen, niin todennäköisesti sitä on entistä enemmän hukassa sitten lukiosta valmistuttua täysi-ikäisenä, kun istuu omassa asunnossa yksinään. Riski on todella iso, että lukion jälkeen alkaa syrjäytyminen.
Vierailija kirjoitti:
Lukio, kaikille kolmelle. Syyt:
1. lapsi: ihan hukassa, mitä haluaa olla isona eikä omaa mitään sellaisia käytännön taitoja, joissa amis olisi vaihtoehto
2. lapsi: akateemikko jo nyt, vaikka vasta 7. luokalla. Tutkii ja opiskelee itsekseen itseään kiinnostavia mm. biologiaan ja maantietoon liittyviä asioita ja tekee niistä tutkielmia. Siis ITSEKSEEN, ei koulun vaatimana. Eli yliopisto on ainoa koulu hänelle, sinne on helpompi mennä lukiosta ja kiinnostaviin aineisiin saa syventävää opetusta lukiosta.
3. lapsi: sama kuin 1. lapsi, lisäksi selkeästi matemaattisesti "lahjakas", jota on helpompi tukea lukiossa kuin amiksessa.
Eihän amiksessa kaikki alat ole sellaisia, että pitäisi olla hyvä käsistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni syrjäytyy lukion jälkeen, kun jatko-opinnot eli ammatin hankinta eivät onnistukaan. Amiskan käyneellä on paljon varmempi tulevaisuus.
Miksi te kirjoitatte täällä tällaista potaskaa? Työttömyysuhka pienenee koulutuksen myötä. Myös palkka-taso on korkeammin koulutetuilla parempi. Tätä tukevat kaikki asiasta saatavilla olevat tilastot.
Työttömyysuhka pienenee ennen kaikkea sen myötä, että ihmisellä on ammatti. Pelkän lukion käyneellä ei ole mitään ammattia, mikä tarkoittaa sitä, että työmarkkinoilla hän on vain hitusen verran pelkän peruskoulun käynyttä paremmassa asemassa.
Lukion arvo konkretisoituu työelämän kannalta lähinnä siinä, jos lukion suorittanut sen jälkeen suorittaa jonkun toisen tutkinnon joka antaa hänelle ammatin.
Juuri näin. En käsitä, mikä ihme villitys tämä on, että koko ajan pitäisi opiskella vain pidemmälle ja pidemmälle. Jos jossain hommassa saa hyvän ammattitaidon vaikka kolmessa vuodessa, niin sitten sen saa, ei siihen kannata mitään teoreettisia tutkielmia alkaa vääntää päälle. Ammattikoulutus on ihan oikeasti koulutus, eli amiksen käynyt eroaa suuresti pelkän peruskoulun käyneestä.
Olen itse käynyt lukion, koska silloin tuntui, että kaikki "kunnolliset nuoret" menivät sinne. Sen jälkeen olen opiskellut opistotason ja ylemmän korkeakoulututkinnon. Työelämä on ollut todella kivinen ura. Poikani on menossa, jos vaan pääsee, ammattikouluun, ja olen siitä todella tyytyväinen! Hän on erittäin kiinnostunut yhdestä alasta ja veikkaan, että hän tulee tällä uralla tienaamaankin paljon, paljon enemmän kuin minä akateeminen ikinä.
Mutta oleellisinta on kiinnostus. Toinen lapseni on nuorempi, eikä vielä tiedä, mihin hakisi. Tuen häntä mitä hän ikinä haluaakin. Mutta en käsitä tätä ajattelua, että mennään lukioon vähän pohdiskelemaan, mitä haluaisi. Mitä olen täältäkin juttuja lukenut, lukio on nykyisin aika kova koulu ja tulevaisuutta täytyy suunnitella jo ainevalintoja tehdessä. Eli kyllä sitä tulevaisuutta täytyy alkaa miettiä jo hyvissä ajoin yläkoulussa, eikä mennä lukioon hengailemaan ja odottamaan valaistumista. Ei sekään itsetunnolle ja sitä kautta tulevaisuudelle hyvää tee, että lukio sujuu kurjasti, jos ei ole oikein motivoitunut.
Jep amikset on tällä hetkellä sellaisessa kaaoksessa, ettei sinne kannata laittaa lastaan, jos yhtään on mahdollisuuksia selvitä lukiossa. Seuraavaksihan ollaan kyllä aloittamassa lukioidenkin alasajo. Opetuksen asiantuntijoita eli opetushenkilöstöä ja opiskelijahuoltoa ei kuuntele kukaan päättävä taho eikä varsinkaan opiskelijoita ja heidän tarpeitaan vaikka kovasti kailotetaan uudistusten olevan opiskelijakeskeisiä. Unohdetaan täysin, että 15-16-vuotiaina amikseen tulevat nuoret ovat oikeastaan vielä aika lapsia ja keskivertolukiolaista kypsymättömämpiä. Silti heidän pitäisi kyetä nykymallissa itseohjautuvaan opiskeluun ja tietämään jo tuossa iässä, mihin ammattiin haluavat. Olisipa kerrassaan hyvä, jos opetusvirastojen ja oph:n opetusneuvokset ja ministeri joskus laskeutuisivat vaikka viikoksi tekemään sijaisuuksia oppilaitoksiin, joihin he näitä uudistuksia ajavat. Voisi olla suunta vähän toinen sen jälkeen.
Nuorimmaisella matikka takkuaa, on pienryhmässä, ei osaa. Hänellä on nepsydiagnoosi. Jos ihmettä ei tapahdu, tuskin menee lukioon. Vanhempi loistaa matikassa, lukuaineet menevät hyvin, englanti hyvä. Luulen, että menee lukioon. Suosittelen lukiota kaikille normaalin oppimiskyvyn omaaville.
Vierailija kirjoitti:
Lukio, kaikille kolmelle. Syyt:
1. lapsi: ihan hukassa, mitä haluaa olla isona eikä omaa mitään sellaisia käytännön taitoja, joissa amis olisi vaihtoehto
2. lapsi: akateemikko jo nyt, vaikka vasta 7. luokalla. Tutkii ja opiskelee itsekseen itseään kiinnostavia mm. biologiaan ja maantietoon liittyviä asioita ja tekee niistä tutkielmia. Siis ITSEKSEEN, ei koulun vaatimana. Eli yliopisto on ainoa koulu hänelle, sinne on helpompi mennä lukiosta ja kiinnostaviin aineisiin saa syventävää opetusta lukiosta.
3. lapsi: sama kuin 1. lapsi, lisäksi selkeästi matemaattisesti "lahjakas", jota on helpompi tukea lukiossa kuin amiksessa.
Hetkinen, miten voi olla ettei mitään niistä käytännön taidoista omaa, mitä amiksessa opiskeltaviin töihin tarvitaan? Siellähän voi opiskella vaikka mitä; ravintola-alaa, kampaajaksi, lähihoitajaksi, kulttuuria ja lista vain jatkuu ja jatkuu. Miten on, ettei hänellä ole muka mihinkään mitään osaamista?
Lukio ehdottomasti!
Siksi, että vain heihin satsataan enää. Amikset on vedetty ihan alas. Lähiopetusta ei enää ole läheskään joka päivä.
Lapseni kavereilla eri amikskssa on 1 tai 2 tyhjää kotonaoolopäivää viikossa. Lisäksi koulusaaolopäivinä vaan istuvat tekemättä mitään, kun koululla ei oo resursseja. (Eli harjoitteluhallissa ei ole tilaa kuin muutamalle. Esim autopuolella vain muutama kohde)
Lisäksi lukiossa saa yleissivistystä.
Amiksia kasvatetaan nykyään halparhövoimaksi. Lukiossa lapsi pääsee sellaiseen seuraan, joka tekee tulevaisuudessa huipputyöt. Eli lapsi saa hyvän kontaktiverkoston,
Vierailija kirjoitti:
Yhdistelmää, jossa voi suorittaa molemmat n. 3-4 vuodessa. Ensisijaisesti työllistävä amiskoulutus, josta pääsee työelämään heti. Lukio on yliarvostettu. Sen voikin halutessaan suorittaa myös iltaversiona.
236Amiksesta voi työn ohessa jatkaa AMK-aikuispuolelle (Jos ollut työelämässä kyseisellä alalla 3 vuotta).
Tuo yhdistelmä voi olla aika raskas suorittaa, eikä sitä ole tarjolla kovinkaan monessa paikassa.
En suosittelisi suoraan kumpaakaan, vaan suosittelisin vain valitsemaan ihan itse sen mikä oikealta tuntuu. Toki auttaisin ja kertoisin eri vaihtoehdoista ja neuvoisin puhumaan opon kanssa valinnasta, mutta en puuttuisi itse valintaan mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni syrjäytyy lukion jälkeen, kun jatko-opinnot eli ammatin hankinta eivät onnistukaan. Amiskan käyneellä on paljon varmempi tulevaisuus.
Miksi te kirjoitatte täällä tällaista potaskaa? Työttömyysuhka pienenee koulutuksen myötä. Myös palkka-taso on korkeammin koulutetuilla parempi. Tätä tukevat kaikki asiasta saatavilla olevat tilastot.
Työttömyysuhka pienenee ennen kaikkea sen myötä, että ihmisellä on ammatti. Pelkän lukion käyneellä ei ole mitään ammattia, mikä tarkoittaa sitä, että työmarkkinoilla hän on vain hitusen verran pelkän peruskoulun käynyttä paremmassa asemassa.
Lukion arvo konkretisoituu työelämän kannalta lähinnä siinä, jos lukion suorittanut sen jälkeen suorittaa jonkun toisen tutkinnon joka antaa hänelle ammatin.
Juuri näin. En käsitä, mikä ihme villitys tämä on, että koko ajan pitäisi opiskella vain pidemmälle ja pidemmälle. Jos jossain hommassa saa hyvän ammattitaidon vaikka kolmessa vuodessa, niin sitten sen saa, ei siihen kannata mitään teoreettisia tutkielmia alkaa vääntää päälle. Ammattikoulutus on ihan oikeasti koulutus, eli amiksen käynyt eroaa suuresti pelkän peruskoulun käyneestä.
Olen itse käynyt lukion, koska silloin tuntui, että kaikki "kunnolliset nuoret" menivät sinne. Sen jälkeen olen opiskellut opistotason ja ylemmän korkeakoulututkinnon. Työelämä on ollut todella kivinen ura. Poikani on menossa, jos vaan pääsee, ammattikouluun, ja olen siitä todella tyytyväinen! Hän on erittäin kiinnostunut yhdestä alasta ja veikkaan, että hän tulee tällä uralla tienaamaankin paljon, paljon enemmän kuin minä akateeminen ikinä.
Mutta oleellisinta on kiinnostus. Toinen lapseni on nuorempi, eikä vielä tiedä, mihin hakisi. Tuen häntä mitä hän ikinä haluaakin. Mutta en käsitä tätä ajattelua, että mennään lukioon vähän pohdiskelemaan, mitä haluaisi. Mitä olen täältäkin juttuja lukenut, lukio on nykyisin aika kova koulu ja tulevaisuutta täytyy suunnitella jo ainevalintoja tehdessä. Eli kyllä sitä tulevaisuutta täytyy alkaa miettiä jo hyvissä ajoin yläkoulussa, eikä mennä lukioon hengailemaan ja odottamaan valaistumista. Ei sekään itsetunnolle ja sitä kautta tulevaisuudelle hyvää tee, että lukio sujuu kurjasti, jos ei ole oikein motivoitunut.
Jatkan vielä tähän omaan tekstiini, että mitä kävin poikani kanssa amikseen tutustumassa, niin siellä sanottiin, ettei tällä linjalla ole vähennetty lähiopetustunteja lainkaan. Erään tuttavani lapsi opiskelee jo sillä linjalla ja on kuulemma tosi hyvä paikka ja opetus laadukasta. En tietenkään väitä, että näin olisi ollenkaan kaikkialla, mutta eiköhän sen nyt sano maalaisjärkikin, että kouluja on monenlaisia. Onhan niissä lukioissakin ns. hyviä ja huonoja.
lunta katolla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu mikä poikaa itseään kiinnostaa. Lukio on hyvä siinä mielessä, että saa aikaa miettiä ja voi hakea helposti korkeakouluun tai ammattikouluun sen jälkeen, amiksesta on hankalampi jatkaa korkeakouluun.
Väärää tietoa.
Nimim. Ammattikoulun kautta korkeakouluun ja ihan ok papereilla.
Ihmettelen miksi alapeukutat kun et tunne mua ja mun tyaustoja. Vai epäiletkö etten muka voi amistaustalla pärjätä korkeakoulussa.
Lukio yleissivistää. Lukion käynyt pärjää siksi paremmin.
Voi lukion jälkeen sitten käydä amiksen, jos haluaa. Yleissivistys jää päähän tärkeäksi pääomaksi.
Unohdit listasta AMK:n, jotka ovat myös etäkursseja ja ryhmätöitä, olleet jo pitkään.