Suomi kouluttaa ulkomaalaisia tohtoreita mutta...
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006080430.html
Kielikoulutusta ei oo mietitty tarpeeksi ja töitä ei ole
Kommentit (72)
Auttaisi asiaa, jos olisi luvat voimassa vielä esim. 2v valmistumisen jälkeen kuten esim. Kanadassa. Nyt tuhlaamme törkeästi aivotuontia.
Kuinka moni muuten on huippututkijoita ennen väitöskirjaa? Tämä pisti silmään eli tuotetaan tänne huippututkijoita ulkomailta tekemään väitöskirjaa, kysehän on juuri valmistuneista.
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tyypillistä suomalaista toimintaa. Mitään ei hoideta loppuun asti, ihmisistä ei välitä kukaan.
Höpö höpö - kuinka monta tohtorikoulutettavaa ja miltä alalta tunnet? Minäpä tunnen kymmeniä
Asiassa monta syytä:
- kielitaito, kaikki koulutettavat eivät halua opetella suomenkielen -> työnsaanti vaikeutuu
- ei sopeudu suomalaiseen kulttuuriin - > vaikeuksia tiedossa
- tulee oman maansa stipendillä opiskelemaan, maa vaatii palaamaan kotimaahansa
- osalla suomalaisissa työnantajilla ongelma: eivät halua/uskalla palkata ulkomaalaista
- muut maat vievät tohtorin: aasialainen opiskelija, hankki kielitaidon ja oman asunnon täältä, keski-euroopan maa teki todella hyvän tarjouksen ja nappasi juuri valmistuneen tohtorin
Tuossa muutamia syitä miksi meiltä valmistuneet tohtorit eivät hevin löydä Suomesta töitä. Joku muu voi jatkaa listaa ...
No mitä järkeä sitten näet siinä, että veronmaksajien rahoja käytetään kouluttamaan ihmisiä, jotka eivät halua tai pysty työllistymään Suomessa, joko koska heidän taidoilleen ei ole kysyntää/kielitaito puuttuu/sopeutuminen puuttuu tai koska muualle pitää palata/muualla maksetaan enemmän? Ja että tällaisia ihmisiä vielä suositaan yliopistojen ja julkisen sektorin puolesta suomalaisten yli? Eikö kaikkien pitäisi olla tasa-arvoisia?
Osa ulkomaisista tuo rahan mukanaan, no ehkö voisi lukukausimaksut olla korkeampiakin mutta kun etenkin vihervasemmisto vastustaa kaikkea koulutuksen maksullisuutta.
Millä estät palkkakilpailun, et oikein millään. Saahan suomalaisenkin tohtori vaihtaa maata halutessaan.
En ymmärrä mitä tarkoitat "tällaisten ihmisten" suosimisella, miten ja ketä systeemi suosii?
Suurin osa ei tuo rahaa mukanaan.
Ministeriöt osoittavat yliopistoille tuplasti rahaa ulkomaalaisesta opiskelijasta suomalaiseen verrattuna, joten ihan rahan takia yliopisto tietysti valitsee mieluummin ulkomaalaisen.
Sama yliopiston henkilöstön rekrytoinnissa. Ulkomaalaiset parantavat ranking-tuloksia, joten työpaikkahaussa ulkomaalaiset laitetaan suomalaisten edelle.
En tiedä, onko sama politiikka kaikissa yliopistoissa, mutta Aalto-yliopistossa on näin.
Palkkakilpailua ei voi estää, mutta järjetöntä tuottaa tohtoreita aloille, jotka eivät työllistä Suomessa. Monesti eivät kyllä edes maailmalla, sillä useimmissa länsimaissa tuotetaan liikaa tohtoreita.
Muutama kommentti
Tuovat rahaa mukanaan, meidän omat varat ovat aivan olemattomat. Toki opetuksesta voisivat maksaa enemmänkin eli koulutuksen saavat aika ilmaiseksi. Nykyisillä lukukausimaksuilla EU:n ulkopuolisille ei kovin kustannuksia kateta. Se onkin sitten ihan toinen juttu pitäisikö myös EU:n kansalaisilta periä lukukausimaksua - poliitikot vastustavat
Ulkomaalaisia ei voi laittaa rekrytoinnissa kotimaisten edelle, se olisi lain vastaista. Esimerkiksi englanninkieliseen maisteriohjelmaan voivat hakea myös suomalaiset ja muutama onkin hakenut. Tietenkin suomenkielen taito on vaateena sellaisiin tehtäviin, jossa opetetaan suomenkielellä, esim kandidaattiohjelmat, suomenkielisten gradujen ohjaus.
Ellei suomenkielen vaatimusta ole voi opetus- ja tutkimustehtäviin hakea myös ulkomaan elävä, ja usein hakee ja saakin pestin. Miten ottaisit käyttöön kansallisuusrasismin? minkä maalaiset saisivat tulla ja ketkä eivät? emmehän me voi ennustaa heidän tulevaa työhistoriaa.
"""järjetöntä tuottaa tohtoreita aloille, jotka eivät työllistä Suomessa.""" olen samaa mieltä eli juu niin on mutta millä viisastenkivellä arvioit eri alojen työllisyyden kymmenen vuoden päähän, tuon ajan tuotteen valmistus = tohtori kestää. Tässä se ongelma, että tuotteemme maisteri tai tohtori on valmis viiden kymmennen vuoden päästä kun taas yritysten kvartaalitalous on huomattavasti lyhytnäköisempää kiun korkeakoulutus. Eli yritysmaailman sovittaminen korkeakouluihin on huomattavan hankalaa.
Lisää keskustelua kehiin ....
"Ulkomaalaisia ei voi laittaa rekrytoinnissa kotimaisten edelle, se olisi lain vastaista."
Silti näin tehdään. Tiedän asian erittäin hyvin. Toiminta voi toki vaihdella eri yliopistojen välillä.
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tyypillistä suomalaista toimintaa. Mitään ei hoideta loppuun asti, ihmisistä ei välitä kukaan.
Höpö höpö - kuinka monta tohtorikoulutettavaa ja miltä alalta tunnet? Minäpä tunnen kymmeniä
Asiassa monta syytä:
- kielitaito, kaikki koulutettavat eivät halua opetella suomenkielen -> työnsaanti vaikeutuu
- ei sopeudu suomalaiseen kulttuuriin - > vaikeuksia tiedossa
- tulee oman maansa stipendillä opiskelemaan, maa vaatii palaamaan kotimaahansa
- osalla suomalaisissa työnantajilla ongelma: eivät halua/uskalla palkata ulkomaalaista
- muut maat vievät tohtorin: aasialainen opiskelija, hankki kielitaidon ja oman asunnon täältä, keski-euroopan maa teki todella hyvän tarjouksen ja nappasi juuri valmistuneen tohtorin
Tuossa muutamia syitä miksi meiltä valmistuneet tohtorit eivät hevin löydä Suomesta töitä. Joku muu voi jatkaa listaa ...
No mitä järkeä sitten näet siinä, että veronmaksajien rahoja käytetään kouluttamaan ihmisiä, jotka eivät halua tai pysty työllistymään Suomessa, joko koska heidän taidoilleen ei ole kysyntää/kielitaito puuttuu/sopeutuminen puuttuu tai koska muualle pitää palata/muualla maksetaan enemmän? Ja että tällaisia ihmisiä vielä suositaan yliopistojen ja julkisen sektorin puolesta suomalaisten yli? Eikö kaikkien pitäisi olla tasa-arvoisia?
Osa ulkomaisista tuo rahan mukanaan, no ehkö voisi lukukausimaksut olla korkeampiakin mutta kun etenkin vihervasemmisto vastustaa kaikkea koulutuksen maksullisuutta.
Millä estät palkkakilpailun, et oikein millään. Saahan suomalaisenkin tohtori vaihtaa maata halutessaan.
En ymmärrä mitä tarkoitat "tällaisten ihmisten" suosimisella, miten ja ketä systeemi suosii?
Suurin osa ei tuo rahaa mukanaan.
Ministeriöt osoittavat yliopistoille tuplasti rahaa ulkomaalaisesta opiskelijasta suomalaiseen verrattuna, joten ihan rahan takia yliopisto tietysti valitsee mieluummin ulkomaalaisen.
Sama yliopiston henkilöstön rekrytoinnissa. Ulkomaalaiset parantavat ranking-tuloksia, joten työpaikkahaussa ulkomaalaiset laitetaan suomalaisten edelle.
En tiedä, onko sama politiikka kaikissa yliopistoissa, mutta Aalto-yliopistossa on näin.
Palkkakilpailua ei voi estää, mutta järjetöntä tuottaa tohtoreita aloille, jotka eivät työllistä Suomessa. Monesti eivät kyllä edes maailmalla, sillä useimmissa länsimaissa tuotetaan liikaa tohtoreita.
Muutama kommentti
Tuovat rahaa mukanaan, meidän omat varat ovat aivan olemattomat. Toki opetuksesta voisivat maksaa enemmänkin eli koulutuksen saavat aika ilmaiseksi. Nykyisillä lukukausimaksuilla EU:n ulkopuolisille ei kovin kustannuksia kateta. Se onkin sitten ihan toinen juttu pitäisikö myös EU:n kansalaisilta periä lukukausimaksua - poliitikot vastustavat
Ulkomaalaisia ei voi laittaa rekrytoinnissa kotimaisten edelle, se olisi lain vastaista. Esimerkiksi englanninkieliseen maisteriohjelmaan voivat hakea myös suomalaiset ja muutama onkin hakenut. Tietenkin suomenkielen taito on vaateena sellaisiin tehtäviin, jossa opetetaan suomenkielellä, esim kandidaattiohjelmat, suomenkielisten gradujen ohjaus.
Ellei suomenkielen vaatimusta ole voi opetus- ja tutkimustehtäviin hakea myös ulkomaan elävä, ja usein hakee ja saakin pestin. Miten ottaisit käyttöön kansallisuusrasismin? minkä maalaiset saisivat tulla ja ketkä eivät? emmehän me voi ennustaa heidän tulevaa työhistoriaa.
"""järjetöntä tuottaa tohtoreita aloille, jotka eivät työllistä Suomessa.""" olen samaa mieltä eli juu niin on mutta millä viisastenkivellä arvioit eri alojen työllisyyden kymmenen vuoden päähän, tuon ajan tuotteen valmistus = tohtori kestää. Tässä se ongelma, että tuotteemme maisteri tai tohtori on valmis viiden kymmennen vuoden päästä kun taas yritysten kvartaalitalous on huomattavasti lyhytnäköisempää kiun korkeakoulutus. Eli yritysmaailman sovittaminen korkeakouluihin on huomattavan hankalaa.
Lisää keskustelua kehiin ....
On aloja, joilla ylituotanto ja valmistuneiden korkea työttömyys ovat olleet jo vuosia ongelma, eikä mitään muutosta tilanteeseen näy. Silti on tuotettu tutkintoja.
Ja päinvastoin: On ollut pitkään näkyvissä, että tarvetta olisi, mutta silti ei kouluteta joltain aloilta, koska ne eivät tuota julkaisuja tavoilla, jotka nostavat yliopiston menestystä rankingeissä.
Ei tämä nyt niin kovin vaikeaa aina ole. Ongelmahan on siinä, että työelämän ja talouden tarpeita ei edes mietitä, koska päätökset tehdään sen mukaan, mikä optimoi rahansaannin ministeriöltä. Kokonaiskuvan kannalta ei optimoida tai suunnitella.
Olen siis väitellyt itsekin, eli aihe on hyvin tuttu. Nykyään yrityselämässä.
Ja btw, tuo kansallisuuden perusteella systemaattinen suosiminen on ollut jo vuosia täysin arkipäivää. Koska ulkomaalaistaustaiset nostavat sijoitusta rankingeissa ja heistä saa enemmän rahaa ministeriöltä.
Vierailija kirjoitti:
Töitä olisi, mutta oleskelulupien kanssa sakkaa. Ei uskalleta valmistua kun opiskeluperustainen lupa päättyy ja välttämättä heti ei ole vedossa työpaikka. Toisekseen suomalaisissa firmoissa karsastetaan ulkomaalaisia työntekijöitä, etenkin korkeakoulutettuja. Työkieli voi olla englanti, mutta samaan aikaan tullaan vinkumaan, että pitää osata suomea, jota ainoana käyttää koko firmassa ehkä siivooja. Tätä porukkaa myös kosiskelee muutkin maat. Esim. Saksassa tohtorikoulutetuilla on pikalinja kansalaisuuteen. Täällä laitetaan jonottelemaan samoissa jonoissa tp -porukan kanssa.
Heh. Siivoan kansainvälistä firmaa, ja käytän englantia työkielenä yhtä paljon kuin suomea.
Miten kenellekään voi tulla yllätyksenä, että tohtorintutkinnon jälkeen ei ole automaattisesti työpaikka odottamassa? Työllistyminen tohtorintutkinnon jälkeen on lähes kaikissa länsimaissa todella vaikeaa.
Kun aloitin tohtoriopintoja, niin minulle sanottiin hyvin suoraan, että todennäköisesti pilaan niillä urani. Vaikka olin erittäin nuori, oli jo kokemusta työelämästä ja tein mahdollisimman "järkevän" alan opintoja. Ja kyllä ne kaikesta huolimatta vaikuttivat negatiivisesti. Siis jos haluaa muuta kuin yliopistouraa. Tiedän monia, jotka katuvat katkerasti tohtoriopintojaan. Itse olen kieltänyt itseäni katumasta liikaa tai katkeroitumasta, koska minua varoitettiin, eli tiesin mihin olin lähtemässä ja että se ei ollut uran kannalta järkevää.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on yliopistojen rahoitusmallista, eli jäljet johtavat opetusministeriöön. Tottakai uuden yliopistolain myöstä yliopistot tekevät sen, millä saa maksimirahoituksen minimipanostuksella. Hinnan maksavat opiskelijat ja jatko-opiskelijat, niin kotimaiset kuin suomalaisetkin.
Sitten toinen pullonkaula on yritysmaailman asenteet. Yritysmaailma on jumiutunut 90-luvun karsean laman asenneilmastoon, jossa työvoimaa, epätoivoistakin mutta asiantuntevaa oli tarjolla pilkkahintaan. Pässit eivät ole heränneet todellisuuteen, nykyään he kilpailevat kansainvälisesti myös työvoimasta. Kuvittelevat että ladan hinnalla pitäisi edelleen saada lamborghini ja sitten ulistaan työvoimapulasta. Kyllä työvoimaa on, halua maksaa kilpailukykyistä palkkaa ei ole.
Alku viestistäsi oli täyttä asiaa.
Lopun kanssa olen eri mieltä. Katsopa vaikka tohtorien työmarkkinoita USA:ssa. Aivan epätoivoista. Melkein vielä huonompaa kuin täällä.
Jossain Saksassa tilanne on toinen, mutta siellä tohtorintutkinto on myös hieman eri juttu. Sehän ei vielä pätevöitä akateemiselle uralle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä ole omillekaan tohtoreille töitä
Tohtoreiden työttömyys on olematonta verrattuna muihin.
Ei pidä paikkaansa. Tunnen 2 Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistunutta ulkomaista tohtoria. (toinen oli Ghanasta ja toinen jostai itä-Afrikasta, en muista)
Heille osastonjohtajana toiminut professori sanoi, että kun kotimaisillekaan tohtoreille ei löydy töitä.
Toisesta en tiedä, mutta se toinen lähti työnhakuun Englantiin ja kotimaahansa. Tänne jäi perhe, joka ei aio muuttaa.
Keskitetään kaikki koulutusrahat suomalaisiin. Peruskoulu kuntoon, toinen aste ilmaiseksi ja yliopistoihin suomalaiset ensin.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on yliopistojen rahoitusmallista, eli jäljet johtavat opetusministeriöön. Tottakai uuden yliopistolain myöstä yliopistot tekevät sen, millä saa maksimirahoituksen minimipanostuksella. Hinnan maksavat opiskelijat ja jatko-opiskelijat, niin kotimaiset kuin suomalaisetkin.
Sitten toinen pullonkaula on yritysmaailman asenteet. Yritysmaailma on jumiutunut 90-luvun karsean laman asenneilmastoon, jossa työvoimaa, epätoivoistakin mutta asiantuntevaa oli tarjolla pilkkahintaan. Pässit eivät ole heränneet todellisuuteen, nykyään he kilpailevat kansainvälisesti myös työvoimasta. Kuvittelevat että ladan hinnalla pitäisi edelleen saada lamborghini ja sitten ulistaan työvoimapulasta. Kyllä työvoimaa on, halua maksaa kilpailukykyistä palkkaa ei ole.
On ja ei mutta ei se tällä vaalikaudella alkanut, eli tutkinnoista maksaminen alkoi jo kauan sitten. Niinpä esim. amkeissa ja yliopistoissa rima laski aika vauhdilla kun rahaa tuli enemmän jos saatiin opiskelijat ajoissa ulos valmistuneina. Tohtorintutkintojen lisääminen ja muidenkin tutkintojen, varsinkin maisterivaiheen ja opetuksen "pakkokansainvälistyminen" on luontaista jatkoa, ja oli käynnissä jo edellisellä vaalikaudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on yliopistojen rahoitusmallista, eli jäljet johtavat opetusministeriöön. Tottakai uuden yliopistolain myöstä yliopistot tekevät sen, millä saa maksimirahoituksen minimipanostuksella. Hinnan maksavat opiskelijat ja jatko-opiskelijat, niin kotimaiset kuin suomalaisetkin.
Sitten toinen pullonkaula on yritysmaailman asenteet. Yritysmaailma on jumiutunut 90-luvun karsean laman asenneilmastoon, jossa työvoimaa, epätoivoistakin mutta asiantuntevaa oli tarjolla pilkkahintaan. Pässit eivät ole heränneet todellisuuteen, nykyään he kilpailevat kansainvälisesti myös työvoimasta. Kuvittelevat että ladan hinnalla pitäisi edelleen saada lamborghini ja sitten ulistaan työvoimapulasta. Kyllä työvoimaa on, halua maksaa kilpailukykyistä palkkaa ei ole.
On ja ei mutta ei se tällä vaalikaudella alkanut, eli tutkinnoista maksaminen alkoi jo kauan sitten. Niinpä esim. amkeissa ja yliopistoissa rima laski aika vauhdilla kun rahaa tuli enemmän jos saatiin opiskelijat ajoissa ulos valmistuneina. Tohtorintutkintojen lisääminen ja muidenkin tutkintojen, varsinkin maisterivaiheen ja opetuksen "pakkokansainvälistyminen" on luontaista jatkoa, ja oli käynnissä jo edellisellä vaalikaudella.
Keskeinen sysäys Aalto-yliopistossa, jota tuo keskustelun aloittanut juttu käsitteli, oli sen virallinen perustaminen ja sitä seurannut uusi strategia, jossa kansainvälisillä ranking-listoilla, kuten Shanghain listalla, nouseminen, laitettiin yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Keskeisiä mittareita kun noissa ovat ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ja % sekä ulkomaalaisen henkilökunnan määrä ja %, niin ainakin Aallossa tämän takia alettiin rekrytoida ja valita opiskelijoiksi ja henkilökunnaksi nimenomaan ulkomaalaisia. Helpompaa ja nopeampaa kuin parantaa julkaisutoimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on yliopistojen rahoitusmallista, eli jäljet johtavat opetusministeriöön. Tottakai uuden yliopistolain myöstä yliopistot tekevät sen, millä saa maksimirahoituksen minimipanostuksella. Hinnan maksavat opiskelijat ja jatko-opiskelijat, niin kotimaiset kuin suomalaisetkin.
Sitten toinen pullonkaula on yritysmaailman asenteet. Yritysmaailma on jumiutunut 90-luvun karsean laman asenneilmastoon, jossa työvoimaa, epätoivoistakin mutta asiantuntevaa oli tarjolla pilkkahintaan. Pässit eivät ole heränneet todellisuuteen, nykyään he kilpailevat kansainvälisesti myös työvoimasta. Kuvittelevat että ladan hinnalla pitäisi edelleen saada lamborghini ja sitten ulistaan työvoimapulasta. Kyllä työvoimaa on, halua maksaa kilpailukykyistä palkkaa ei ole.
On ja ei mutta ei se tällä vaalikaudella alkanut, eli tutkinnoista maksaminen alkoi jo kauan sitten. Niinpä esim. amkeissa ja yliopistoissa rima laski aika vauhdilla kun rahaa tuli enemmän jos saatiin opiskelijat ajoissa ulos valmistuneina. Tohtorintutkintojen lisääminen ja muidenkin tutkintojen, varsinkin maisterivaiheen ja opetuksen "pakkokansainvälistyminen" on luontaista jatkoa, ja oli käynnissä jo edellisellä vaalikaudella.
Keskeinen sysäys Aalto-yliopistossa, jota tuo keskustelun aloittanut juttu käsitteli, oli sen virallinen perustaminen ja sitä seurannut uusi strategia, jossa kansainvälisillä ranking-listoilla, kuten Shanghain listalla, nouseminen, laitettiin yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Keskeisiä mittareita kun noissa ovat ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ja % sekä ulkomaalaisen henkilökunnan määrä ja %, niin ainakin Aallossa tämän takia alettiin rekrytoida ja valita opiskelijoiksi ja henkilökunnaksi nimenomaan ulkomaalaisia. Helpompaa ja nopeampaa kuin parantaa julkaisutoimintaa.
Näin juuri. Ja koska nuo muutokset alkoivat siinä 2011 ja olivat levinneet laajalti toteutukseen siihen noin 2014 mennessä, niin nyt aletaan näkemään tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi yliopistoille on edes alunperin annettu rahakannustimet hankkia ulkomaalaisia opiskelijoita? Mitä tällä on tavoiteltu? Vaikuttaa niin järjettömältä.
No onhan se paljon fiinimpää, ja voidaan näyttää kaikille miten h*lvetin suvaitsevaisia ollaan. Suomelle siitä kyllä ei tule kuin takkiin.
Sama koskee maisterikoulutuksia. Rahaa nekin maksaa suomelle, ja valmistuneiden työllistyminen on hyvin vaikeaa. Opiskelin pari vuotta sitten maisteriohjelmassa jossa oli rinnan englanninkielinen ohjelma. Tutustuin lähes kaikkiin kv-opiskelijoihin. Heistä nyt reilu vuosi valmistumisen jälkeen suomessa on vain muutama. Suurin osa olisi halunnut jäädä, mutta kieltä osaamattomana töiden löytyminen oli ihan mahdotonta. Iso osa palasi kotimaahan, osa löysi töitä Keski-Euroopasta. Ja Huom, kyseessä ala jolla pitäisi olla se kuuluisa työvoimapula...
Ps. Itsekin muutin suomesta valmistumisen jälkeen, kun edes toinen maisterintutkinto ei auttanut uuden työn saamisessa. Ja olen sentään ihan syntysuomalainen 😂.
Aion itsekin valmistumisen jälkeen pakata kamat kasaan ja lähteä ulkomaille etsimään töitä, koska Suomen ilmapiiri töiden saamisen suhteen lähinnä ahdistaa ja stressaa.
Vierailija kirjoitti:
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tyypillistä suomalaista toimintaa. Mitään ei hoideta loppuun asti, ihmisistä ei välitä kukaan.
Höpö höpö - kuinka monta tohtorikoulutettavaa ja miltä alalta tunnet? Minäpä tunnen kymmeniä
Asiassa monta syytä:
- kielitaito, kaikki koulutettavat eivät halua opetella suomenkielen -> työnsaanti vaikeutuu
- ei sopeudu suomalaiseen kulttuuriin - > vaikeuksia tiedossa
- tulee oman maansa stipendillä opiskelemaan, maa vaatii palaamaan kotimaahansa
- osalla suomalaisissa työnantajilla ongelma: eivät halua/uskalla palkata ulkomaalaista
- muut maat vievät tohtorin: aasialainen opiskelija, hankki kielitaidon ja oman asunnon täältä, keski-euroopan maa teki todella hyvän tarjouksen ja nappasi juuri valmistuneen tohtorin
Tuossa muutamia syitä miksi meiltä valmistuneet tohtorit eivät hevin löydä Suomesta töitä. Joku muu voi jatkaa listaa ...
No mitä järkeä sitten näet siinä, että veronmaksajien rahoja käytetään kouluttamaan ihmisiä, jotka eivät halua tai pysty työllistymään Suomessa, joko koska heidän taidoilleen ei ole kysyntää/kielitaito puuttuu/sopeutuminen puuttuu tai koska muualle pitää palata/muualla maksetaan enemmän? Ja että tällaisia ihmisiä vielä suositaan yliopistojen ja julkisen sektorin puolesta suomalaisten yli? Eikö kaikkien pitäisi olla tasa-arvoisia?
Osa ulkomaisista tuo rahan mukanaan, no ehkö voisi lukukausimaksut olla korkeampiakin mutta kun etenkin vihervasemmisto vastustaa kaikkea koulutuksen maksullisuutta.
Millä estät palkkakilpailun, et oikein millään. Saahan suomalaisenkin tohtori vaihtaa maata halutessaan.
En ymmärrä mitä tarkoitat "tällaisten ihmisten" suosimisella, miten ja ketä systeemi suosii?
Suurin osa ei tuo rahaa mukanaan.
Ministeriöt osoittavat yliopistoille tuplasti rahaa ulkomaalaisesta opiskelijasta suomalaiseen verrattuna, joten ihan rahan takia yliopisto tietysti valitsee mieluummin ulkomaalaisen.
Sama yliopiston henkilöstön rekrytoinnissa. Ulkomaalaiset parantavat ranking-tuloksia, joten työpaikkahaussa ulkomaalaiset laitetaan suomalaisten edelle.
En tiedä, onko sama politiikka kaikissa yliopistoissa, mutta Aalto-yliopistossa on näin.
Palkkakilpailua ei voi estää, mutta järjetöntä tuottaa tohtoreita aloille, jotka eivät työllistä Suomessa. Monesti eivät kyllä edes maailmalla, sillä useimmissa länsimaissa tuotetaan liikaa tohtoreita.
Muutama kommentti
Tuovat rahaa mukanaan, meidän omat varat ovat aivan olemattomat. Toki opetuksesta voisivat maksaa enemmänkin eli koulutuksen saavat aika ilmaiseksi. Nykyisillä lukukausimaksuilla EU:n ulkopuolisille ei kovin kustannuksia kateta. Se onkin sitten ihan toinen juttu pitäisikö myös EU:n kansalaisilta periä lukukausimaksua - poliitikot vastustavat
Ulkomaalaisia ei voi laittaa rekrytoinnissa kotimaisten edelle, se olisi lain vastaista. Esimerkiksi englanninkieliseen maisteriohjelmaan voivat hakea myös suomalaiset ja muutama onkin hakenut. Tietenkin suomenkielen taito on vaateena sellaisiin tehtäviin, jossa opetetaan suomenkielellä, esim kandidaattiohjelmat, suomenkielisten gradujen ohjaus.
Ellei suomenkielen vaatimusta ole voi opetus- ja tutkimustehtäviin hakea myös ulkomaan elävä, ja usein hakee ja saakin pestin. Miten ottaisit käyttöön kansallisuusrasismin? minkä maalaiset saisivat tulla ja ketkä eivät? emmehän me voi ennustaa heidän tulevaa työhistoriaa.
"""järjetöntä tuottaa tohtoreita aloille, jotka eivät työllistä Suomessa.""" olen samaa mieltä eli juu niin on mutta millä viisastenkivellä arvioit eri alojen työllisyyden kymmenen vuoden päähän, tuon ajan tuotteen valmistus = tohtori kestää. Tässä se ongelma, että tuotteemme maisteri tai tohtori on valmis viiden kymmennen vuoden päästä kun taas yritysten kvartaalitalous on huomattavasti lyhytnäköisempää kiun korkeakoulutus. Eli yritysmaailman sovittaminen korkeakouluihin on huomattavan hankalaa.
Lisää keskustelua kehiin ....
On aloja, joilla ylituotanto ja valmistuneiden korkea työttömyys ovat olleet jo vuosia ongelma, eikä mitään muutosta tilanteeseen näy. Silti on tuotettu tutkintoja.
Ja päinvastoin: On ollut pitkään näkyvissä, että tarvetta olisi, mutta silti ei kouluteta joltain aloilta, koska ne eivät tuota julkaisuja tavoilla, jotka nostavat yliopiston menestystä rankingeissä.
Ei tämä nyt niin kovin vaikeaa aina ole. Ongelmahan on siinä, että työelämän ja talouden tarpeita ei edes mietitä, koska päätökset tehdään sen mukaan, mikä optimoi rahansaannin ministeriöltä. Kokonaiskuvan kannalta ei optimoida tai suunnitella.
Olen siis väitellyt itsekin, eli aihe on hyvin tuttu. Nykyään yrityselämässä.
Ja btw, tuo kansallisuuden perusteella systemaattinen suosiminen on ollut jo vuosia täysin arkipäivää. Koska ulkomaalaistaustaiset nostavat sijoitusta rankingeissa ja heistä saa enemmän rahaa ministeriöltä.
En tunnista tuota ulkkareiden suosimista, joten laittakaapa ihan esimerkkejä ja faktaa tänne: miten on suosittu, miten korkeakoulu saa ministeriöltä enemmän rahaa - siis missä muodossa ja miten se on pois kotimaisilta. Kertokaa myös mistä löydän tuon mainitsemasi ranking -listan ja miten sitä sovelletaan ja kuka soveltaa ja kerro sitten miten ulkomaalainen tuottaa meille enemmän rahaa OPM:stä. Jos tehtävien täytössä ohitettaisiin lain pykälät, niin luuletko että lakimiehemme eivät puuttuisi asiaan?
""Kokonaiskuvan kannalta ei optimoida tai suunnitella"" miten niin ei suunnitella? Et ole ainakaan meillä töissä, olemme aika ajoin yhteydessä sidosryhmiimme ja kuuntelemme heitä, eri sidosryhmillä on vain erilaiset tavoitteet, joten kaikkien toiveet eivät aina voi täyttyä.
Faktaa tänne kiitos niin jatketaan aiheesta ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi yliopistoille on edes alunperin annettu rahakannustimet hankkia ulkomaalaisia opiskelijoita? Mitä tällä on tavoiteltu? Vaikuttaa niin järjettömältä.
Tavoitellaan kansainvälisyyttä, onhan se hienoa kun ei kouluteta suomalaisia juntteja.
No jopas oli analyyttispainotteinen kommentti, tuosta sinun on hyvä jatkaa ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tyypillistä suomalaista toimintaa. Mitään ei hoideta loppuun asti, ihmisistä ei välitä kukaan.
Höpö höpö - kuinka monta tohtorikoulutettavaa ja miltä alalta tunnet? Minäpä tunnen kymmeniä
Asiassa monta syytä:
- kielitaito, kaikki koulutettavat eivät halua opetella suomenkielen -> työnsaanti vaikeutuu
- ei sopeudu suomalaiseen kulttuuriin - > vaikeuksia tiedossa
- tulee oman maansa stipendillä opiskelemaan, maa vaatii palaamaan kotimaahansa
- osalla suomalaisissa työnantajilla ongelma: eivät halua/uskalla palkata ulkomaalaista
- muut maat vievät tohtorin: aasialainen opiskelija, hankki kielitaidon ja oman asunnon täältä, keski-euroopan maa teki todella hyvän tarjouksen ja nappasi juuri valmistuneen tohtorin
Tuossa muutamia syitä miksi meiltä valmistuneet tohtorit eivät hevin löydä Suomesta töitä. Joku muu voi jatkaa listaa ...
No mitä järkeä sitten näet siinä, että veronmaksajien rahoja käytetään kouluttamaan ihmisiä, jotka eivät halua tai pysty työllistymään Suomessa, joko koska heidän taidoilleen ei ole kysyntää/kielitaito puuttuu/sopeutuminen puuttuu tai koska muualle pitää palata/muualla maksetaan enemmän? Ja että tällaisia ihmisiä vielä suositaan yliopistojen ja julkisen sektorin puolesta suomalaisten yli? Eikö kaikkien pitäisi olla tasa-arvoisia?
Osa ulkomaisista tuo rahan mukanaan, no ehkö voisi lukukausimaksut olla korkeampiakin mutta kun etenkin vihervasemmisto vastustaa kaikkea koulutuksen maksullisuutta.
Millä estät palkkakilpailun, et oikein millään. Saahan suomalaisenkin tohtori vaihtaa maata halutessaan.
En ymmärrä mitä tarkoitat "tällaisten ihmisten" suosimisella, miten ja ketä systeemi suosii?
Suurin osa ei tuo rahaa mukanaan.
Ministeriöt osoittavat yliopistoille tuplasti rahaa ulkomaalaisesta opiskelijasta suomalaiseen verrattuna, joten ihan rahan takia yliopisto tietysti valitsee mieluummin ulkomaalaisen.
Sama yliopiston henkilöstön rekrytoinnissa. Ulkomaalaiset parantavat ranking-tuloksia, joten työpaikkahaussa ulkomaalaiset laitetaan suomalaisten edelle.
En tiedä, onko sama politiikka kaikissa yliopistoissa, mutta Aalto-yliopistossa on näin.
Palkkakilpailua ei voi estää, mutta järjetöntä tuottaa tohtoreita aloille, jotka eivät työllistä Suomessa. Monesti eivät kyllä edes maailmalla, sillä useimmissa länsimaissa tuotetaan liikaa tohtoreita.
Muutama kommentti
Tuovat rahaa mukanaan, meidän omat varat ovat aivan olemattomat. Toki opetuksesta voisivat maksaa enemmänkin eli koulutuksen saavat aika ilmaiseksi. Nykyisillä lukukausimaksuilla EU:n ulkopuolisille ei kovin kustannuksia kateta. Se onkin sitten ihan toinen juttu pitäisikö myös EU:n kansalaisilta periä lukukausimaksua - poliitikot vastustavat
Ulkomaalaisia ei voi laittaa rekrytoinnissa kotimaisten edelle, se olisi lain vastaista. Esimerkiksi englanninkieliseen maisteriohjelmaan voivat hakea myös suomalaiset ja muutama onkin hakenut. Tietenkin suomenkielen taito on vaateena sellaisiin tehtäviin, jossa opetetaan suomenkielellä, esim kandidaattiohjelmat, suomenkielisten gradujen ohjaus.
Ellei suomenkielen vaatimusta ole voi opetus- ja tutkimustehtäviin hakea myös ulkomaan elävä, ja usein hakee ja saakin pestin. Miten ottaisit käyttöön kansallisuusrasismin? minkä maalaiset saisivat tulla ja ketkä eivät? emmehän me voi ennustaa heidän tulevaa työhistoriaa.
"""järjetöntä tuottaa tohtoreita aloille, jotka eivät työllistä Suomessa.""" olen samaa mieltä eli juu niin on mutta millä viisastenkivellä arvioit eri alojen työllisyyden kymmenen vuoden päähän, tuon ajan tuotteen valmistus = tohtori kestää. Tässä se ongelma, että tuotteemme maisteri tai tohtori on valmis viiden kymmennen vuoden päästä kun taas yritysten kvartaalitalous on huomattavasti lyhytnäköisempää kiun korkeakoulutus. Eli yritysmaailman sovittaminen korkeakouluihin on huomattavan hankalaa.
Lisää keskustelua kehiin ....
On aloja, joilla ylituotanto ja valmistuneiden korkea työttömyys ovat olleet jo vuosia ongelma, eikä mitään muutosta tilanteeseen näy. Silti on tuotettu tutkintoja.
Ja päinvastoin: On ollut pitkään näkyvissä, että tarvetta olisi, mutta silti ei kouluteta joltain aloilta, koska ne eivät tuota julkaisuja tavoilla, jotka nostavat yliopiston menestystä rankingeissä.
Ei tämä nyt niin kovin vaikeaa aina ole. Ongelmahan on siinä, että työelämän ja talouden tarpeita ei edes mietitä, koska päätökset tehdään sen mukaan, mikä optimoi rahansaannin ministeriöltä. Kokonaiskuvan kannalta ei optimoida tai suunnitella.
Olen siis väitellyt itsekin, eli aihe on hyvin tuttu. Nykyään yrityselämässä.
Ja btw, tuo kansallisuuden perusteella systemaattinen suosiminen on ollut jo vuosia täysin arkipäivää. Koska ulkomaalaistaustaiset nostavat sijoitusta rankingeissa ja heistä saa enemmän rahaa ministeriöltä.
En tunnista tuota ulkkareiden suosimista, joten laittakaapa ihan esimerkkejä ja faktaa tänne: miten on suosittu, miten korkeakoulu saa ministeriöltä enemmän rahaa - siis missä muodossa ja miten se on pois kotimaisilta. Kertokaa myös mistä löydän tuon mainitsemasi ranking -listan ja miten sitä sovelletaan ja kuka soveltaa ja kerro sitten miten ulkomaalainen tuottaa meille enemmän rahaa OPM:stä. Jos tehtävien täytössä ohitettaisiin lain pykälät, niin luuletko että lakimiehemme eivät puuttuisi asiaan?
""Kokonaiskuvan kannalta ei optimoida tai suunnitella"" miten niin ei suunnitella? Et ole ainakaan meillä töissä, olemme aika ajoin yhteydessä sidosryhmiimme ja kuuntelemme heitä, eri sidosryhmillä on vain erilaiset tavoitteet, joten kaikkien toiveet eivät aina voi täyttyä.
Faktaa tänne kiitos niin jatketaan aiheesta ...
Vaikea uskoa, että olisit yliopistossa töissä, jos et tunne ministeriön rahanjakoperiaatteita tai ranking-listoja kuten Shanghain listaa, sekä niiden vaikutusta. Nämähän ovat ihan peruskauraa.
Josta päästäänkin suomalaiseen kieltenopetukseen. Meillä on ahtikarjalainen -syndrooma, jossa suomalainen aksentti englanninkielessä katsotaan automaattisesti huonoksi kielitaidoksi. No ei se ole, harvoin tuo aksentti on niin voimakas, että se totaalisesti estää ymmärtämisen. Lähes kaikilla, joiden äidinkieli ei ole englanti, on englanninkielessä aksentti.
Sitten täällä edelleen tuijotetaan kielioppia kielen käyttövarmuuden kustannuksella. Toki kielioppi on tärkeää ja tukee kielenoppimista ja kommunikaatiota, mutta sekin tulee sivussa, mitä enemmän ja rohkeammin kieltä käyttää.
Ei kukaan maallikko osaa heti ammattijargonia, mutta sen pitäisi vahvistua opintojen ja työkokemuksien kartuttua.