Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Suomi kouluttaa ulkomaalaisia tohtoreita mutta...
23.04.2019 |
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006080430.html
Kielikoulutusta ei oo mietitty tarpeeksi ja töitä ei ole
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Töitä olisi, mutta oleskelulupien kanssa sakkaa. Ei uskalleta valmistua kun opiskeluperustainen lupa päättyy ja välttämättä heti ei ole vedossa työpaikka. Toisekseen suomalaisissa firmoissa karsastetaan ulkomaalaisia työntekijöitä, etenkin korkeakoulutettuja. Työkieli voi olla englanti, mutta samaan aikaan tullaan vinkumaan, että pitää osata suomea, jota ainoana käyttää koko firmassa ehkä siivooja. Tätä porukkaa myös kosiskelee muutkin maat. Esim. Saksassa tohtorikoulutetuilla on pikalinja kansalaisuuteen. Täällä laitetaan jonottelemaan samoissa jonoissa tp -porukan kanssa.
Suomenkielen osaamisvaatimus on naurettava kun kyse on tohtorista tai muusta korkeasti koulutetusta asiantuntijasta. Organisaatio jossa he työskentelisivät osaa varmasti riittävästi englantia. Asiakasrajapinnassa voi työskennellä joku muu.
Suomalaiset yritykset myös karsastavat ulkomailla työskenneiltä paluumuuttajia vaikka luulisi asianolevan päinvastoin.
Jonain kauniina päivänä yritys saattaa kuitenkin huomata , että nyt se työkieli on englanti kun firma myytiinkin ulkomaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät kaikki kyllä ole edes työllistämiskelpoisia. Joskus oikoluin englanninkielisia graduja, suurin osa apua haluavista oli ulkomailta tulleita opiskelijoita. Monet eivät edes tajunneet, että plagioiminen ei ole ok. olivat kirjoittaneet gradunsa copy-paste -menetelmällä eri kirjoista, eivätkä tajunneet, miksi proffa ei hyväksynyt. Yrittivät sitten saada jonkun maksusta kirjoittamaan sen sellaiseksi, että menisi läpi. Useimmilla englanti oli myös aivan uskomattoman huonoa.
Vierailija kirjoitti:
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tyypillistä suomalaista toimintaa. Mitään ei hoideta loppuun asti, ihmisistä ei välitä kukaan.
Höpö höpö - kuinka monta tohtorikoulutettavaa ja miltä alalta tunnet? Minäpä tunnen kymmeniä
Asiassa monta syytä:
- kielitaito, kaikki koulutettavat eivät halua opetella suomenkielen -> työnsaanti vaikeutuu
- ei sopeudu suomalaiseen kulttuuriin - > vaikeuksia tiedossa
- tulee oman maansa stipendillä opiskelemaan, maa vaatii palaamaan kotimaahansa
- osalla suomalaisissa työnantajilla ongelma: eivät halua/uskalla palkata ulkomaalaista
- muut maat vievät tohtorin: aasialainen opiskelija, hankki kielitaidon ja oman asunnon täältä, keski-euroopan maa teki todella hyvän tarjouksen ja nappasi juuri valmistuneen tohtorin
Tuossa muutamia syitä miksi meiltä valmistuneet tohtorit eivät hevin löydä Suomesta töitä. Joku muu voi jatkaa listaa ...
No mitä järkeä sitten näet siinä, että veronmaksajien rahoja käytetään kouluttamaan ihmisiä, jotka eivät halua tai pysty työllistymään Suomessa, joko koska heidän taidoilleen ei ole kysyntää/kielitaito puuttuu/sopeutuminen puuttuu tai koska muualle pitää palata/muualla maksetaan enemmän? Ja että tällaisia ihmisiä vielä suositaan yliopistojen ja julkisen sektorin puolesta suomalaisten yli? Eikö kaikkien pitäisi olla tasa-arvoisia?
Osa ulkomaisista tuo rahan mukanaan, no ehkö voisi lukukausimaksut olla korkeampiakin mutta kun etenkin vihervasemmisto vastustaa kaikkea koulutuksen maksullisuutta.
Millä estät palkkakilpailun, et oikein millään. Saahan suomalaisenkin tohtori vaihtaa maata halutessaan.
En ymmärrä mitä tarkoitat "tällaisten ihmisten" suosimisella, miten ja ketä systeemi suosii?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töitä olisi, mutta oleskelulupien kanssa sakkaa. Ei uskalleta valmistua kun opiskeluperustainen lupa päättyy ja välttämättä heti ei ole vedossa työpaikka. Toisekseen suomalaisissa firmoissa karsastetaan ulkomaalaisia työntekijöitä, etenkin korkeakoulutettuja. Työkieli voi olla englanti, mutta samaan aikaan tullaan vinkumaan, että pitää osata suomea, jota ainoana käyttää koko firmassa ehkä siivooja. Tätä porukkaa myös kosiskelee muutkin maat. Esim. Saksassa tohtorikoulutetuilla on pikalinja kansalaisuuteen. Täällä laitetaan jonottelemaan samoissa jonoissa tp -porukan kanssa.
Suomenkielen osaamisvaatimus on naurettava kun kyse on tohtorista tai muusta korkeasti koulutetusta asiantuntijasta. Organisaatio jossa he työskentelisivät osaa varmasti riittävästi englantia. Asiakasrajapinnassa voi työskennellä joku muu.
Suomalaiset yritykset myös karsastavat ulkomailla työskenneiltä paluumuuttajia vaikka luulisi asianolevan päinvastoin.
Jonain kauniina päivänä yritys saattaa kuitenkin huomata , että nyt se työkieli on englanti kun firma myytiinkin ulkomaille.
Ongelma vain on, että suurin osa näistä ulkomaalaisista opiskelijoista ei osaa edes englantia ymmärrettävästi.
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tyypillistä suomalaista toimintaa. Mitään ei hoideta loppuun asti, ihmisistä ei välitä kukaan.
Höpö höpö - kuinka monta tohtorikoulutettavaa ja miltä alalta tunnet? Minäpä tunnen kymmeniä
Asiassa monta syytä:
- kielitaito, kaikki koulutettavat eivät halua opetella suomenkielen -> työnsaanti vaikeutuu
- ei sopeudu suomalaiseen kulttuuriin - > vaikeuksia tiedossa
- tulee oman maansa stipendillä opiskelemaan, maa vaatii palaamaan kotimaahansa
- osalla suomalaisissa työnantajilla ongelma: eivät halua/uskalla palkata ulkomaalaista
- muut maat vievät tohtorin: aasialainen opiskelija, hankki kielitaidon ja oman asunnon täältä, keski-euroopan maa teki todella hyvän tarjouksen ja nappasi juuri valmistuneen tohtorin
Tuossa muutamia syitä miksi meiltä valmistuneet tohtorit eivät hevin löydä Suomesta töitä. Joku muu voi jatkaa listaa ...
No mitä järkeä sitten näet siinä, että veronmaksajien rahoja käytetään kouluttamaan ihmisiä, jotka eivät halua tai pysty työllistymään Suomessa, joko koska heidän taidoilleen ei ole kysyntää/kielitaito puuttuu/sopeutuminen puuttuu tai koska muualle pitää palata/muualla maksetaan enemmän? Ja että tällaisia ihmisiä vielä suositaan yliopistojen ja julkisen sektorin puolesta suomalaisten yli? Eikö kaikkien pitäisi olla tasa-arvoisia?
Osa ulkomaisista tuo rahan mukanaan, no ehkö voisi lukukausimaksut olla korkeampiakin mutta kun etenkin vihervasemmisto vastustaa kaikkea koulutuksen maksullisuutta.
Millä estät palkkakilpailun, et oikein millään. Saahan suomalaisenkin tohtori vaihtaa maata halutessaan.
En ymmärrä mitä tarkoitat "tällaisten ihmisten" suosimisella, miten ja ketä systeemi suosii?
Suurin osa ei tuo rahaa mukanaan.
Ministeriöt osoittavat yliopistoille tuplasti rahaa ulkomaalaisesta opiskelijasta suomalaiseen verrattuna, joten ihan rahan takia yliopisto tietysti valitsee mieluummin ulkomaalaisen.
Sama yliopiston henkilöstön rekrytoinnissa. Ulkomaalaiset parantavat ranking-tuloksia, joten työpaikkahaussa ulkomaalaiset laitetaan suomalaisten edelle.
En tiedä, onko sama politiikka kaikissa yliopistoissa, mutta Aalto-yliopistossa on näin.
Palkkakilpailua ei voi estää, mutta järjetöntä tuottaa tohtoreita aloille, jotka eivät työllistä Suomessa. Monesti eivät kyllä edes maailmalla, sillä useimmissa länsimaissa tuotetaan liikaa tohtoreita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa tohtorien työllistyminen helpottuu sitten, kun rekrytoijat ovat itsekin tohtoreita. Valitettavasti vielä tilanne ei ole sellainen, erityisesti julkisella puolella. Olen itse tohtori, ja rekrytointiprosesseissa pidän hakijan tohtorintutkintoa erityisen isona bonuksena, joka kompensoi esim. suppeampaa työkokemusta täsmälleen haun kohteena olevassa tehtävässä. Oletan, että tohtorit kykenevät mukautumaan hyvin erilaisiin tilanteisiin.
Itse tohtorina en välttämättä suosisi tohtoreita.
Vierailija kirjoitti:
Eivät kaikki kyllä ole edes työllistämiskelpoisia. Joskus oikoluin englanninkielisia graduja, suurin osa apua haluavista oli ulkomailta tulleita opiskelijoita. Monet eivät edes tajunneet, että plagioiminen ei ole ok. olivat kirjoittaneet gradunsa copy-paste -menetelmällä eri kirjoista, eivätkä tajunneet, miksi proffa ei hyväksynyt. Yrittivät sitten saada jonkun maksusta kirjoittamaan sen sellaiseksi, että menisi läpi. Useimmilla englanti oli myös aivan uskomattoman huonoa.
Plagiointi saadaan helposti kuriin: HY:n käyttämä ruotsalainen Urkund-systeemi pelittää erittäin hyvin ja sillä jää plagioinnista kiinni. Samalla löytää plagioinnin plagioinnin plagioinnit. Pyöritän kaikki opiskeljoiden esseet ja muut tekstin sen läpi kun olen opiskelijoille ensin kertonut että systeemissä jää kiinni - älkää edes yrittäkö.Ja silti aina pari yrittää ja jää kiinni. Kaikki gradut ja väitöskirjat menevät systeemin läpi, joten jo pelote vähentää vilppiä. Toivoisi, että muutkin korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut ottaisivat vastaavn systeemin käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töitä olisi, mutta oleskelulupien kanssa sakkaa. Ei uskalleta valmistua kun opiskeluperustainen lupa päättyy ja välttämättä heti ei ole vedossa työpaikka. Toisekseen suomalaisissa firmoissa karsastetaan ulkomaalaisia työntekijöitä, etenkin korkeakoulutettuja. Työkieli voi olla englanti, mutta samaan aikaan tullaan vinkumaan, että pitää osata suomea, jota ainoana käyttää koko firmassa ehkä siivooja. Tätä porukkaa myös kosiskelee muutkin maat. Esim. Saksassa tohtorikoulutetuilla on pikalinja kansalaisuuteen. Täällä laitetaan jonottelemaan samoissa jonoissa tp -porukan kanssa.
Suomenkielen osaamisvaatimus on naurettava kun kyse on tohtorista tai muusta korkeasti koulutetusta asiantuntijasta. Organisaatio jossa he työskentelisivät osaa varmasti riittävästi englantia. Asiakasrajapinnassa voi työskennellä joku muu.
Suomalaiset yritykset myös karsastavat ulkomailla työskenneiltä paluumuuttajia vaikka luulisi asianolevan päinvastoin.
Jonain kauniina päivänä yritys saattaa kuitenkin huomata , että nyt se työkieli on englanti kun firma myytiinkin ulkomaille.
Joo joo. Et varmaan ole sitten työelämässä kun et ton paremmin tiedä. Työskentelen globaalissa maailmanlaajuisesti toimivassa yrityksessä jonka liikevaihto lasketaan miljardeissa. Työtenkijöitä on maailmanlaajuisesti kymmeniä tuhansia.
Silti täällä Suomessakin puhutaan pääasiassa vain suomea, vaikka työkieli olisikin englanti. Eli dokumentit ym. tehdään englanniksi ja on selviö että ulkomaisen asiakkaan kanssa voi skypetellä englanniksi. Mutta talon sisäisissä toiminnoissa on rasite jos ei osaa suomea, ihan jo pelkästään lounaalla on mukavampi lörpötellä.
Toisaalta kun kyseessä on globaali konserni ja toimipisteitä kymmenissä maissa niin miksi palkata ulkomaista tohtoria tänne Suomeen. Parempi on palkata ruotsalainen Ruotsiin, saksalainen Saksaan, japanilainen Japaniin jne. Nykypäivänä ei ole mitään erityistä tarvetta palkata ulkomaalaista erityisosaajaa nimenomaan tänne Suomeen.
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät kaikki kyllä ole edes työllistämiskelpoisia. Joskus oikoluin englanninkielisia graduja, suurin osa apua haluavista oli ulkomailta tulleita opiskelijoita. Monet eivät edes tajunneet, että plagioiminen ei ole ok. olivat kirjoittaneet gradunsa copy-paste -menetelmällä eri kirjoista, eivätkä tajunneet, miksi proffa ei hyväksynyt. Yrittivät sitten saada jonkun maksusta kirjoittamaan sen sellaiseksi, että menisi läpi. Useimmilla englanti oli myös aivan uskomattoman huonoa.
Plagiointi saadaan helposti kuriin: HY:n käyttämä ruotsalainen Urkund-systeemi pelittää erittäin hyvin ja sillä jää plagioinnista kiinni. Samalla löytää plagioinnin plagioinnin plagioinnit. Pyöritän kaikki opiskeljoiden esseet ja muut tekstin sen läpi kun olen opiskelijoille ensin kertonut että systeemissä jää kiinni - älkää edes yrittäkö.Ja silti aina pari yrittää ja jää kiinni. Kaikki gradut ja väitöskirjat menevät systeemin läpi, joten jo pelote vähentää vilppiä. Toivoisi, että muutkin korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut ottaisivat vastaavn systeemin käyttöön.
Totta. Hämmästyttävää vain oli, että joillekin näille maisteriksi haluaville ei yksinkertaisesti avautunut yhtään, mitä plagiointi on ja miksi se on kiellettyä. Ihmettelivät vain, miksi proffa ei hyväksynyt gradua ja halusivat jonkun korjaavan tilanteen puolestaan. Itselleni oli karmeaa, että tuossa vaiheessa opintoja ei yksinkertaisesti ymmärretty koko plagioinnin käsitettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töitä olisi, mutta oleskelulupien kanssa sakkaa. Ei uskalleta valmistua kun opiskeluperustainen lupa päättyy ja välttämättä heti ei ole vedossa työpaikka. Toisekseen suomalaisissa firmoissa karsastetaan ulkomaalaisia työntekijöitä, etenkin korkeakoulutettuja. Työkieli voi olla englanti, mutta samaan aikaan tullaan vinkumaan, että pitää osata suomea, jota ainoana käyttää koko firmassa ehkä siivooja. Tätä porukkaa myös kosiskelee muutkin maat. Esim. Saksassa tohtorikoulutetuilla on pikalinja kansalaisuuteen. Täällä laitetaan jonottelemaan samoissa jonoissa tp -porukan kanssa.
Suomenkielen osaamisvaatimus on naurettava kun kyse on tohtorista tai muusta korkeasti koulutetusta asiantuntijasta. Organisaatio jossa he työskentelisivät osaa varmasti riittävästi englantia. Asiakasrajapinnassa voi työskennellä joku muu.
Suomalaiset yritykset myös karsastavat ulkomailla työskenneiltä paluumuuttajia vaikka luulisi asianolevan päinvastoin.
Jonain kauniina päivänä yritys saattaa kuitenkin huomata , että nyt se työkieli on englanti kun firma myytiinkin ulkomaille.Joo joo. Et varmaan ole sitten työelämässä kun et ton paremmin tiedä. Työskentelen globaalissa maailmanlaajuisesti toimivassa yrityksessä jonka liikevaihto lasketaan miljardeissa. Työtenkijöitä on maailmanlaajuisesti kymmeniä tuhansia.
Silti täällä Suomessakin puhutaan pääasiassa vain suomea, vaikka työkieli olisikin englanti. Eli dokumentit ym. tehdään englanniksi ja on selviö että ulkomaisen asiakkaan kanssa voi skypetellä englanniksi. Mutta talon sisäisissä toiminnoissa on rasite jos ei osaa suomea, ihan jo pelkästään lounaalla on mukavampi lörpötellä.
Toisaalta kun kyseessä on globaali konserni ja toimipisteitä kymmenissä maissa niin miksi palkata ulkomaista tohtoria tänne Suomeen. Parempi on palkata ruotsalainen Ruotsiin, saksalainen Saksaan, japanilainen Japaniin jne. Nykypäivänä ei ole mitään erityistä tarvetta palkata ulkomaalaista erityisosaajaa nimenomaan tänne Suomeen.
Tämä on varmaan niitä juttuja, jotka muuttuvat uusien sukupolvien myötä työelämässä. Kuulostat 40+ ikäiseltä työntekijältä, jolle englanti on vielä vieras kieli. Nykynuoret puhuvat lähes kaikki loistavaa englantia ja monia muitakin kieliä, eikä se ole erityisen työn takana käyttää niitä. Päinvastoin, moni haluaa käyttää kieliä töissään. Kun kerran kaikki asiakirjat ovat englanniksi ja kaikki kieltä osaavat, niin miksi se olisi suuri vaiva käyttää sitä myös kollegan kanssa?
Kyse on yliopistojen rahoitusmallista, eli jäljet johtavat opetusministeriöön. Tottakai uuden yliopistolain myöstä yliopistot tekevät sen, millä saa maksimirahoituksen minimipanostuksella. Hinnan maksavat opiskelijat ja jatko-opiskelijat, niin kotimaiset kuin suomalaisetkin.
Sitten toinen pullonkaula on yritysmaailman asenteet. Yritysmaailma on jumiutunut 90-luvun karsean laman asenneilmastoon, jossa työvoimaa, epätoivoistakin mutta asiantuntevaa oli tarjolla pilkkahintaan. Pässit eivät ole heränneet todellisuuteen, nykyään he kilpailevat kansainvälisesti myös työvoimasta. Kuvittelevat että ladan hinnalla pitäisi edelleen saada lamborghini ja sitten ulistaan työvoimapulasta. Kyllä työvoimaa on, halua maksaa kilpailukykyistä palkkaa ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tyypillistä suomalaista toimintaa. Mitään ei hoideta loppuun asti, ihmisistä ei välitä kukaan.
Höpö höpö - kuinka monta tohtorikoulutettavaa ja miltä alalta tunnet? Minäpä tunnen kymmeniä
Asiassa monta syytä:
- kielitaito, kaikki koulutettavat eivät halua opetella suomenkielen -> työnsaanti vaikeutuu
- ei sopeudu suomalaiseen kulttuuriin - > vaikeuksia tiedossa
- tulee oman maansa stipendillä opiskelemaan, maa vaatii palaamaan kotimaahansa
- osalla suomalaisissa työnantajilla ongelma: eivät halua/uskalla palkata ulkomaalaista
- muut maat vievät tohtorin: aasialainen opiskelija, hankki kielitaidon ja oman asunnon täältä, keski-euroopan maa teki todella hyvän tarjouksen ja nappasi juuri valmistuneen tohtorin
Tuossa muutamia syitä miksi meiltä valmistuneet tohtorit eivät hevin löydä Suomesta töitä. Joku muu voi jatkaa listaa ...
No mitä järkeä sitten näet siinä, että veronmaksajien rahoja käytetään kouluttamaan ihmisiä, jotka eivät halua tai pysty työllistymään Suomessa, joko koska heidän taidoilleen ei ole kysyntää/kielitaito puuttuu/sopeutuminen puuttuu tai koska muualle pitää palata/muualla maksetaan enemmän? Ja että tällaisia ihmisiä vielä suositaan yliopistojen ja julkisen sektorin puolesta suomalaisten yli? Eikö kaikkien pitäisi olla tasa-arvoisia?
Osa ulkomaisista tuo rahan mukanaan, no ehkö voisi lukukausimaksut olla korkeampiakin mutta kun etenkin vihervasemmisto vastustaa kaikkea koulutuksen maksullisuutta.
Millä estät palkkakilpailun, et oikein millään. Saahan suomalaisenkin tohtori vaihtaa maata halutessaan.
En ymmärrä mitä tarkoitat "tällaisten ihmisten" suosimisella, miten ja ketä systeemi suosii?
Suurin osa ei tuo rahaa mukanaan.
Ministeriöt osoittavat yliopistoille tuplasti rahaa ulkomaalaisesta opiskelijasta suomalaiseen verrattuna, joten ihan rahan takia yliopisto tietysti valitsee mieluummin ulkomaalaisen.
Sama yliopiston henkilöstön rekrytoinnissa. Ulkomaalaiset parantavat ranking-tuloksia, joten työpaikkahaussa ulkomaalaiset laitetaan suomalaisten edelle.
En tiedä, onko sama politiikka kaikissa yliopistoissa, mutta Aalto-yliopistossa on näin.
Palkkakilpailua ei voi estää, mutta järjetöntä tuottaa tohtoreita aloille, jotka eivät työllistä Suomessa. Monesti eivät kyllä edes maailmalla, sillä useimmissa länsimaissa tuotetaan liikaa tohtoreita.
Muutama kommentti
Tuovat rahaa mukanaan, meidän omat varat ovat aivan olemattomat. Toki opetuksesta voisivat maksaa enemmänkin eli koulutuksen saavat aika ilmaiseksi. Nykyisillä lukukausimaksuilla EU:n ulkopuolisille ei kovin kustannuksia kateta. Se onkin sitten ihan toinen juttu pitäisikö myös EU:n kansalaisilta periä lukukausimaksua - poliitikot vastustavat
Ulkomaalaisia ei voi laittaa rekrytoinnissa kotimaisten edelle, se olisi lain vastaista. Esimerkiksi englanninkieliseen maisteriohjelmaan voivat hakea myös suomalaiset ja muutama onkin hakenut. Tietenkin suomenkielen taito on vaateena sellaisiin tehtäviin, jossa opetetaan suomenkielellä, esim kandidaattiohjelmat, suomenkielisten gradujen ohjaus.
Ellei suomenkielen vaatimusta ole voi opetus- ja tutkimustehtäviin hakea myös ulkomaan elävä, ja usein hakee ja saakin pestin. Miten ottaisit käyttöön kansallisuusrasismin? minkä maalaiset saisivat tulla ja ketkä eivät? emmehän me voi ennustaa heidän tulevaa työhistoriaa.
"""järjetöntä tuottaa tohtoreita aloille, jotka eivät työllistä Suomessa.""" olen samaa mieltä eli juu niin on mutta millä viisastenkivellä arvioit eri alojen työllisyyden kymmenen vuoden päähän, tuon ajan tuotteen valmistus = tohtori kestää. Tässä se ongelma, että tuotteemme maisteri tai tohtori on valmis viiden kymmennen vuoden päästä kun taas yritysten kvartaalitalous on huomattavasti lyhytnäköisempää kiun korkeakoulutus. Eli yritysmaailman sovittaminen korkeakouluihin on huomattavan hankalaa.
Lisää keskustelua kehiin ....
Vierailija kirjoitti:
Miksi yliopistoille on edes alunperin annettu rahakannustimet hankkia ulkomaalaisia opiskelijoita? Mitä tällä on tavoiteltu? Vaikuttaa niin järjettömältä.
Tavoitellaan kansainvälisyyttä, onhan se hienoa kun ei kouluteta suomalaisia juntteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät kaikki kyllä ole edes työllistämiskelpoisia. Joskus oikoluin englanninkielisia graduja, suurin osa apua haluavista oli ulkomailta tulleita opiskelijoita. Monet eivät edes tajunneet, että plagioiminen ei ole ok. olivat kirjoittaneet gradunsa copy-paste -menetelmällä eri kirjoista, eivätkä tajunneet, miksi proffa ei hyväksynyt. Yrittivät sitten saada jonkun maksusta kirjoittamaan sen sellaiseksi, että menisi läpi. Useimmilla englanti oli myös aivan uskomattoman huonoa.
Plagiointi saadaan helposti kuriin: HY:n käyttämä ruotsalainen Urkund-systeemi pelittää erittäin hyvin ja sillä jää plagioinnista kiinni. Samalla löytää plagioinnin plagioinnin plagioinnit. Pyöritän kaikki opiskeljoiden esseet ja muut tekstin sen läpi kun olen opiskelijoille ensin kertonut että systeemissä jää kiinni - älkää edes yrittäkö.Ja silti aina pari yrittää ja jää kiinni. Kaikki gradut ja väitöskirjat menevät systeemin läpi, joten jo pelote vähentää vilppiä. Toivoisi, että muutkin korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut ottaisivat vastaavn systeemin käyttöön.
Totta. Hämmästyttävää vain oli, että joillekin näille maisteriksi haluaville ei yksinkertaisesti avautunut yhtään, mitä plagiointi on ja miksi se on kiellettyä. Ihmettelivät vain, miksi proffa ei hyväksynyt gradua ja halusivat jonkun korjaavan tilanteen puolestaan. Itselleni oli karmeaa, että tuossa vaiheessa opintoja ei yksinkertaisesti ymmärretty koko plagioinnin käsitettä.
Plagiointi ja vilppi kuvataan meillä jo ensimmäisen vuoden opiskelijoille esimerkein miten voi siteerata ja miten ei voi kopioida toisen tuotosta. Tämän pitää lähteä koulutuksen ensi askelista. Kouluissa tiedon hankinta ja siirto on paljolti copy/pastea josta sitten pitää todeta myöhemmin ettei noin voi enää tehdä.
Ulkomaalaisten (etenkin EU:n ulkopuolisten) opiskelijoiden kanssa sama juttu: se mikä on voinut olla sallittua heidän omassa systeemissään ei ole sitä täällä meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töitä olisi, mutta oleskelulupien kanssa sakkaa. Ei uskalleta valmistua kun opiskeluperustainen lupa päättyy ja välttämättä heti ei ole vedossa työpaikka. Toisekseen suomalaisissa firmoissa karsastetaan ulkomaalaisia työntekijöitä, etenkin korkeakoulutettuja. Työkieli voi olla englanti, mutta samaan aikaan tullaan vinkumaan, että pitää osata suomea, jota ainoana käyttää koko firmassa ehkä siivooja. Tätä porukkaa myös kosiskelee muutkin maat. Esim. Saksassa tohtorikoulutetuilla on pikalinja kansalaisuuteen. Täällä laitetaan jonottelemaan samoissa jonoissa tp -porukan kanssa.
Suomenkielen osaamisvaatimus on naurettava kun kyse on tohtorista tai muusta korkeasti koulutetusta asiantuntijasta. Organisaatio jossa he työskentelisivät osaa varmasti riittävästi englantia. Asiakasrajapinnassa voi työskennellä joku muu.
Suomalaiset yritykset myös karsastavat ulkomailla työskenneiltä paluumuuttajia vaikka luulisi asianolevan päinvastoin.
Jonain kauniina päivänä yritys saattaa kuitenkin huomata , että nyt se työkieli on englanti kun firma myytiinkin ulkomaille.Joo joo. Et varmaan ole sitten työelämässä kun et ton paremmin tiedä. Työskentelen globaalissa maailmanlaajuisesti toimivassa yrityksessä jonka liikevaihto lasketaan miljardeissa. Työtenkijöitä on maailmanlaajuisesti kymmeniä tuhansia.
Silti täällä Suomessakin puhutaan pääasiassa vain suomea, vaikka työkieli olisikin englanti. Eli dokumentit ym. tehdään englanniksi ja on selviö että ulkomaisen asiakkaan kanssa voi skypetellä englanniksi. Mutta talon sisäisissä toiminnoissa on rasite jos ei osaa suomea, ihan jo pelkästään lounaalla on mukavampi lörpötellä.
Toisaalta kun kyseessä on globaali konserni ja toimipisteitä kymmenissä maissa niin miksi palkata ulkomaista tohtoria tänne Suomeen. Parempi on palkata ruotsalainen Ruotsiin, saksalainen Saksaan, japanilainen Japaniin jne. Nykypäivänä ei ole mitään erityistä tarvetta palkata ulkomaalaista erityisosaajaa nimenomaan tänne Suomeen.
Tämä on varmaan niitä juttuja, jotka muuttuvat uusien sukupolvien myötä työelämässä. Kuulostat 40+ ikäiseltä työntekijältä, jolle englanti on vielä vieras kieli. Nykynuoret puhuvat lähes kaikki loistavaa englantia ja monia muitakin kieliä, eikä se ole erityisen työn takana käyttää niitä. Päinvastoin, moni haluaa käyttää kieliä töissään. Kun kerran kaikki asiakirjat ovat englanniksi ja kaikki kieltä osaavat, niin miksi se olisi suuri vaiva käyttää sitä myös kollegan kanssa?
En ole edellisen tekstin kirjoittaja mutta olen yli nelikymppinen nainen. Puhun englantia hyvin ja olen käyttänyt sitä työkielenä. Kaikki nuoret eivät todellakaan puhu hyvää englantia, olen asiaan törmännyt sekä työssä että vapaa-ajalla. Aikamoista ikäsyrjintää olettaa että yli nelikymppiset eivät osaa englantia mutta kaikki nuoret taas sitä puhuvat natiivitasolla.
PhD kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tyypillistä suomalaista toimintaa. Mitään ei hoideta loppuun asti, ihmisistä ei välitä kukaan.
Höpö höpö - kuinka monta tohtorikoulutettavaa ja miltä alalta tunnet? Minäpä tunnen kymmeniä
Asiassa monta syytä:
- kielitaito, kaikki koulutettavat eivät halua opetella suomenkielen -> työnsaanti vaikeutuu
- ei sopeudu suomalaiseen kulttuuriin - > vaikeuksia tiedossa
- tulee oman maansa stipendillä opiskelemaan, maa vaatii palaamaan kotimaahansa
- osalla suomalaisissa työnantajilla ongelma: eivät halua/uskalla palkata ulkomaalaista
- muut maat vievät tohtorin: aasialainen opiskelija, hankki kielitaidon ja oman asunnon täältä, keski-euroopan maa teki todella hyvän tarjouksen ja nappasi juuri valmistuneen tohtorin
Tuossa muutamia syitä miksi meiltä valmistuneet tohtorit eivät hevin löydä Suomesta töitä. Joku muu voi jatkaa listaa ...
Suomeen nyt ei sopeudu suuri osa suomalaisistakaan. Minun mielestäni olisi syytä tehdä Suomesta sellainen, että tänne olisi kenen hyvänsä helpompi sopeutua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töitä olisi, mutta oleskelulupien kanssa sakkaa. Ei uskalleta valmistua kun opiskeluperustainen lupa päättyy ja välttämättä heti ei ole vedossa työpaikka. Toisekseen suomalaisissa firmoissa karsastetaan ulkomaalaisia työntekijöitä, etenkin korkeakoulutettuja. Työkieli voi olla englanti, mutta samaan aikaan tullaan vinkumaan, että pitää osata suomea, jota ainoana käyttää koko firmassa ehkä siivooja. Tätä porukkaa myös kosiskelee muutkin maat. Esim. Saksassa tohtorikoulutetuilla on pikalinja kansalaisuuteen. Täällä laitetaan jonottelemaan samoissa jonoissa tp -porukan kanssa.
Suomenkielen osaamisvaatimus on naurettava kun kyse on tohtorista tai muusta korkeasti koulutetusta asiantuntijasta. Organisaatio jossa he työskentelisivät osaa varmasti riittävästi englantia. Asiakasrajapinnassa voi työskennellä joku muu.
Suomalaiset yritykset myös karsastavat ulkomailla työskenneiltä paluumuuttajia vaikka luulisi asianolevan päinvastoin.
Jonain kauniina päivänä yritys saattaa kuitenkin huomata , että nyt se työkieli on englanti kun firma myytiinkin ulkomaille.Joo joo. Et varmaan ole sitten työelämässä kun et ton paremmin tiedä. Työskentelen globaalissa maailmanlaajuisesti toimivassa yrityksessä jonka liikevaihto lasketaan miljardeissa. Työtenkijöitä on maailmanlaajuisesti kymmeniä tuhansia.
Silti täällä Suomessakin puhutaan pääasiassa vain suomea, vaikka työkieli olisikin englanti. Eli dokumentit ym. tehdään englanniksi ja on selviö että ulkomaisen asiakkaan kanssa voi skypetellä englanniksi. Mutta talon sisäisissä toiminnoissa on rasite jos ei osaa suomea, ihan jo pelkästään lounaalla on mukavampi lörpötellä.
Toisaalta kun kyseessä on globaali konserni ja toimipisteitä kymmenissä maissa niin miksi palkata ulkomaista tohtoria tänne Suomeen. Parempi on palkata ruotsalainen Ruotsiin, saksalainen Saksaan, japanilainen Japaniin jne. Nykypäivänä ei ole mitään erityistä tarvetta palkata ulkomaalaista erityisosaajaa nimenomaan tänne Suomeen.
Tämä on varmaan niitä juttuja, jotka muuttuvat uusien sukupolvien myötä työelämässä. Kuulostat 40+ ikäiseltä työntekijältä, jolle englanti on vielä vieras kieli. Nykynuoret puhuvat lähes kaikki loistavaa englantia ja monia muitakin kieliä, eikä se ole erityisen työn takana käyttää niitä. Päinvastoin, moni haluaa käyttää kieliä töissään. Kun kerran kaikki asiakirjat ovat englanniksi ja kaikki kieltä osaavat, niin miksi se olisi suuri vaiva käyttää sitä myös kollegan kanssa?
En ole edellisen tekstin kirjoittaja mutta olen yli nelikymppinen nainen. Puhun englantia hyvin ja olen käyttänyt sitä työkielenä. Kaikki nuoret eivät todellakaan puhu hyvää englantia, olen asiaan törmännyt sekä työssä että vapaa-ajalla. Aikamoista ikäsyrjintää olettaa että yli nelikymppiset eivät osaa englantia mutta kaikki nuoret taas sitä puhuvat natiivitasolla.
Tässä taas törmätään eriarvoistumiskehitykseen: Suurimmalla osalla nuorista menee ihan ok ja heillä on kielitaito, jolla pärjää ainakin auttavasti ja kun kieltä käyttää, siinä kehittyy koko ajan paremmaksi. Sitten on pieni ryhmä niitä joilla menee loistavasti ja kielitaito on huippua, sekä niitä nuoria, joilla menee todella surkeasti ja koulutusta tai kielitaitoa ei ole. Näiden syrjäytyneiden nuorten suurin ongelma ei ole onneton englanninkielen taito, vaan ylipäätään osattomuus koko yhteiskunnassa ja siitä tippuminen.
Jos yritys haluaa pärjätä kansainvälisesti, on sen kyettävä kommunikoimaan kansainvälisesti. Mutta sen pitää myös osoittaa arvostusta työntekijöilleen, sillä parhaat osaavat kyllä äänestä jaloillaan. Yritykset kyllä voisivat halutessaan järjestää kielikoulutusta työntekijöilleen. Ai niin mutta kun ei se käy, yritykset ovat oppineet että Suomi tarjoaa täysin osaavan työvoiman ilman että yrityksen tarvii panostaa mitään. Joskus jopa ilmaiseksi tai ainakin sossu maksaa osan palkkakustannuksista.
Ei Suomessa koulunsa käynyt ja ikänsä asunut ihminen osaa mitään ammattikieltä natiivin tasolla parikymppisenä vaikka olisi minkälainen fakiiri. Ei edes suomea, englannista puhumattakaan.
En mä kyllä tunne ulkomaisia tohtorikoulutuksen täällä saaneita, jotka olis tänne töihin jääneet. Moni saa jo koulutusaikana töitä muualta, esim espanjalainen naapurini on tohtorikoulutuksessa Suomessa, mutta käy töissä saksassa parin kk pätkissä. En mäkään jäisi, jos samalla osaamisella revitään muualle paremman nettotulon maahan.
Alue: Aihe vapaa
Monesti se englannin osaaminen on myös täysin olematon.