Onko tämä mykkäkoulua vai mitä ihmettä? Miten toimisit tässä tilanteessa?
Pahoittelut etukäteen pitkästä selostuksesta..
Mies on työkomennuksella toisessa maassa vielä muutaman kuukauden, niin kaukana että emme näe toisiamme ennen kuin hän palaa Suomeen. Hänellä on siellä todella haastava tilanne, ja hän on puhunut minulle aiheesta 1-4 tunnin puheluita päivittäin + chattailut päälle. Olen paljon omaa aikaa tarvitseva ihminen, ja tuntuu todella raskaalta kuunnella yksityiskohtaisia selostuksia miehen tilanteesta, yrittää pysyä kärryillä ja kommentoida niihin jotain. Emme ole samalla alalla, joten kärryillä pysyminen on minulle aika haastavaa ja tuntuu ihan rehellisesti sanottuna työltä. Jo ilman näitä vaikeuksiakin on ollut hankaluuksia siinä, että mies haluaisi olla paljon useammin yhteydessä kuin itse. Luottamusongelmia meillä ei ole, mies vain tarvitsisi paljon enemmän kommunikaatiota kuin minä. Asiasta on keskusteltu ja se on siis miehellä tiedossa.
Noin kuukausi sitten miehellä alkoi tämä todella vaikea tilanne ja hän sanoi, että ei tiedä miten selviää siitä jos en ole tukena. Sen piti kestää 10 päivää. Päätin, että olen sitten käytettävissä juuri niin paljon ja usein kuin mies tarvitsee. Tilanne ei kuitenkaan loppunut tuohon, vaan jatkuu edelleen. Ei tietoa milloin helpottaisi.
Eilen meillä oli tarkoitus juhlistaa vuosipäiväämme videotreffeillä. Mies tiesi minun olevan uupunut ja olimme etukäteen suunnitelleet, mitä treffeillä tehtäisiin. Kysyin vielä erikseen etukäteen, onko mies varma että vuosipäivän viettäminen juuri nyt on hyvä idea ja kerroin, ettei minua haittaa jos siirrämme sen johonkin tulevaisuuden ajankohtaan, kun miehellä on parempi tilanne. Mies sanoi että päivä on hänelle todella tärkeä, ja hän ei siitä tingi vaikka tilanne onkin tiukka. Minulla oli siis odotukset korkealla ja toivoin saavani hetken hengähtää tästä kaikesta, ja että meillä olisi ihana, romanttinen ilta kahdestaan. Sen verran kuin nyt netin ylitse on mahdollista.
Kommentit (24)
Lisään vielä, että tajuan totta kai miehen olevan vielä paljon enemmän uupunut kuin itse olen. Sekin on kuitenkin todella raskasta, että kuuntelen päivittäin tuntien ajan miehen valitusta asioista, joihin en voi itse millään tavalla vaikuttaa. Minusta tuntuu vaikealta/epäreilulta sanoa miehelle tästä, mutta eilen en lopulta voinut enää olla puhumattakaan, kun kuppi meni yksinkertaisesti nurin. Olin niin väsynyt noihin miehen työjuttuihin, että en ollut yhtään seksuaalisella tuulella, ja tämä samaan aikaan ahdisti, hävetti ja suretti, kun tiedän että seksuaalinen yhteys (vaikka ei olekaan fyysinen) olisi yksi niistä asioista, jotka auttaisivat miestä jaksamaan tuota vaikeaa tilannetta.
ap
Mies valittaa sinulle työasioitaan tuntitolkulla, koska ei osaa työtään?
Kyse ei ole muusta kuin syyllisen löytyämisestä, kun homma kusee ja se syyllinen olet sinä, joka et tue.
Fiksumpi ihminen olisi opetellut katkaisemaan omasta laitteestaan kuvayhteyden jo aikaa sitten ja siinä puhelun aikana vaikka pelannut pasianssia tms. ja välillä huokaillut, että jopas jotakin. Ajoittain olisi korjannut kuvayhteyden, heilutellut päätelaitetta ja taas katkaissut yhteyden, jotta mies luulisi, että vika on verkossa.
Mies olisi puhunut ja itse olisi voinut tehdä mitä huvittaa.
Ai niin, jätä se sika ennen kuin se jättää sinut.
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että tajuan totta kai miehen olevan vielä paljon enemmän uupunut kuin itse olen. Sekin on kuitenkin todella raskasta, että kuuntelen päivittäin tuntien ajan miehen valitusta asioista, joihin en voi itse millään tavalla vaikuttaa. Minusta tuntuu vaikealta/epäreilulta sanoa miehelle tästä, mutta eilen en lopulta voinut enää olla puhumattakaan, kun kuppi meni yksinkertaisesti nurin. Olin niin väsynyt noihin miehen työjuttuihin, että en ollut yhtään seksuaalisella tuulella, ja tämä samaan aikaan ahdisti, hävetti ja suretti, kun tiedän että seksuaalinen yhteys (vaikka ei olekaan fyysinen) olisi yksi niistä asioista, jotka auttaisivat miestä jaksamaan tuota vaikeaa tilannetta.
ap
Et ole tosissasi. Olen usein miettinyt, mistä näitä vaimovideoita nettiin tulee, mutta nythän se selvisi. Miehesi levittää näitä juttuja, joita teet, koska "tiedän että seksuaalinen yhteys (vaikka ei olekaan fyysinen) olisi yksi niistä asioista, jotka auttaisivat miestä jaksamaan tuota vaikeaa tilannetta. "
Sua on kuule kusetettu ja kunnolla!
Anna tilanteen rauhoittua,älä ota yhteyttä jos hän ei kerran sitä halua. Nyt on tilaisuus levätä kn ei tarvitse osallistua. Kun mies palaa komennukselta yritä keskustella asia selväksi. Mielestäni sinun ei tarvitse olla aikuisen ihmisen tukena ihan noin paljoa, hänen kuuluu pärjätä yksinkin. Miehesi on melko lapsellinen vaatiessaan sinulta tuollaista.
Toivoisin ennen kaikkea asiallisia ja rakentavia kommentteja. Onko nyt parempi vain antaa miehen olla kommunikaatiotyhjiössä, kun hän niin kertoo haluavansa, vaikka omasta mielestäni olisi parempi keskustella asia selväksi? Kummallekin tulisi parempi mieli ja kumpikin saisi omat työnsä hoidettua paremmin. Tuntuu ihan hölmöltä olla ns. riidoissa olemattoman asian takia, kun toinen ei suostu keskustelemaan.
Kolmoselle, mies on hyvä työssään mutta olosuhteet tuolla komennuksella ovat poikkeukselliset. Varmasti hänelle on raskasta, kun asiat eivät suju, ja hän reagoi osittain sen pettymyksen vuoksi ikävästi. Ei kuulu tyyliini teeskennellä että kuuntelen. Joko kuuntelen aidosti tai kerron, että en jaksa enää. Muu tuntuisi petolliselta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että tajuan totta kai miehen olevan vielä paljon enemmän uupunut kuin itse olen. Sekin on kuitenkin todella raskasta, että kuuntelen päivittäin tuntien ajan miehen valitusta asioista, joihin en voi itse millään tavalla vaikuttaa. Minusta tuntuu vaikealta/epäreilulta sanoa miehelle tästä, mutta eilen en lopulta voinut enää olla puhumattakaan, kun kuppi meni yksinkertaisesti nurin. Olin niin väsynyt noihin miehen työjuttuihin, että en ollut yhtään seksuaalisella tuulella, ja tämä samaan aikaan ahdisti, hävetti ja suretti, kun tiedän että seksuaalinen yhteys (vaikka ei olekaan fyysinen) olisi yksi niistä asioista, jotka auttaisivat miestä jaksamaan tuota vaikeaa tilannetta.
ap
Saisko sun miehen jotenkin ymmärtämään, että irtiotto työasioista tekisi hyvää? Välillä jotain muuta ajateltavaa ja muita juttuja, että pääsisi ajatukset tuulettumaan.
Työnohjaus on tuota varten. Ei kumppani.
Työasioita ei muutenkaan kuuluisi miettiä vapaa-ajalla, eikä varsinkaan tuossa mittakaavassa. Saati että niillä kuormittaisi kumppaniaan. Miehesi tarvitsee työnohjausta. Siellä voi käydä läpi asioitaan.
Jätä se. Mies käyttää sinua ilmaisena terapeuttinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että tajuan totta kai miehen olevan vielä paljon enemmän uupunut kuin itse olen. Sekin on kuitenkin todella raskasta, että kuuntelen päivittäin tuntien ajan miehen valitusta asioista, joihin en voi itse millään tavalla vaikuttaa. Minusta tuntuu vaikealta/epäreilulta sanoa miehelle tästä, mutta eilen en lopulta voinut enää olla puhumattakaan, kun kuppi meni yksinkertaisesti nurin. Olin niin väsynyt noihin miehen työjuttuihin, että en ollut yhtään seksuaalisella tuulella, ja tämä samaan aikaan ahdisti, hävetti ja suretti, kun tiedän että seksuaalinen yhteys (vaikka ei olekaan fyysinen) olisi yksi niistä asioista, jotka auttaisivat miestä jaksamaan tuota vaikeaa tilannetta.
ap
Saisko sun miehen jotenkin ymmärtämään, että irtiotto työasioista tekisi hyvää? Välillä jotain muuta ajateltavaa ja muita juttuja, että pääsisi ajatukset tuulettumaan.
On ymmärtänyt, ja on sovittu, että ei enää koskaan tällaista uudestaan.
ap
Jokuhan siellä mättää pahasti, jos omien töidensä ohessa pystyy niitä valittamaan sulle tuntitolkulla. Ehkä kannattaisi keskustella oman työnantajansa kanssa.
Sinuna en kuuntelisi tuollaista päivittäin. Töistä voi mainita muutaman lauseen, mutta ei marista koko iltaa jossain chatissa.
Ehkäpä se ukkoskin tarvis pientä rentoutumista, nythän se ilmeisesti on joko töissä tai märisee töistä ilman hetkeäkään rauhassa oloa ilman työtä. Joo, stressi sen varmaan aiheuttaa, mutta ei sitä tarvisi ruokkia.
Anna miehen olla rauhassa ja rauhoittua. Ehkä se joskus menee itseensä ja tajuaa, että ehkäpä vikaa oli itsessäkin.
Täysin kohtuutonta sinua kohtaan. Antaisin olla ja keskittyisin omiin juttuihini.
Äärimmäisen itsekästä vaatia kumppanilta tuollaista. Kysymyksessä ei ole normaali tukeminen. Yllättävän kauan olet jaksanut mieheltä noin itsekeskeistä käytöstä.
Miehesi ilmeisesti tekee vaativaa työtä. Sellaisessa työssä on kollegat, pomot ja työnohjaajat/coachit, joille voi purkaa noita työongelmia. Miksi hän on sinut sotkenut työhönsä? Epäammatillista ja kohtuutonta sinua kohtaan.
Ei tuossa ole kysymyksessä tukeminen, vaan miehesi itsekkyys.
Ai mitäkö tekisin? Tekisin mukavia juttuja ja nauttisin elämästä. Mieheltä odottaisin vähintään anteeksipyyntöä, koska on kuormittanut minua.
Surullista, että ap pahoittelee viestinsä alussa pitkää viestiä, vaikka itse on sietänyt mieheltään täysin kohtuutonta käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että tajuan totta kai miehen olevan vielä paljon enemmän uupunut kuin itse olen. Sekin on kuitenkin todella raskasta, että kuuntelen päivittäin tuntien ajan miehen valitusta asioista, joihin en voi itse millään tavalla vaikuttaa. Minusta tuntuu vaikealta/epäreilulta sanoa miehelle tästä, mutta eilen en lopulta voinut enää olla puhumattakaan, kun kuppi meni yksinkertaisesti nurin. Olin niin väsynyt noihin miehen työjuttuihin, että en ollut yhtään seksuaalisella tuulella, ja tämä samaan aikaan ahdisti, hävetti ja suretti, kun tiedän että seksuaalinen yhteys (vaikka ei olekaan fyysinen) olisi yksi niistä asioista, jotka auttaisivat miestä jaksamaan tuota vaikeaa tilannetta.
ap
Et ole tosissasi. Olen usein miettinyt, mistä näitä vaimovideoita nettiin tulee, mutta nythän se selvisi. Miehesi levittää näitä juttuja, joita teet, koska "tiedän että seksuaalinen yhteys (vaikka ei olekaan fyysinen) olisi yksi niistä asioista, jotka auttaisivat miestä jaksamaan tuota vaikeaa tilannetta. "
Sua on kuule kusetettu ja kunnolla!
Ääliö.
Ap on saanut hyviä neuvoja. Missä hän on?
Mieheltä taisi unohtua mykkäkoulu ja ap syyllistettynä kuunteelee vieläkin pitempään.
Jatkuu:
Olin itse laittautunut treffeille parhaani mukaan (meillä on ollut tällainen tapana). Mies ilmestyi paikalle nyppyisissä verkkareissa. Sitten hän käytti kolme ensimmäistä tuntia työasioistaan puhumiseen. Ensin luulin, että hän vain nopeasti mainitsee asiat pääpiirteissään, mutta juttu vain jatkui ja jatkui. En tiedä missä vaiheessa olisi pitänyt sanoa että nyt riittää, mutta heräsin liian myöhään tajuamaan, että olin jo niin uupunut ja vittuuntunut, että ei olisi enää hyödyttänyt huomauttaa asiasta. Sanoin meneväni nukkumaan ja kerroin, että odotin tältä illalta vähän muuta kuin mitä se oli. Keskustelimme asiasta ja lopetimme treffit pahoilla mielin.
Laitoin miehelle tänään meiliä, jossa pyysin anteeksi sitä että en ole tajunnut pitää parempaa huolta omasta jaksamisestani ja sanoa ajoissa, että en voi joka päivä olla hänen dumppausalustanaan tai tulen hulluksi. Lisäksi pyysin, että mies jatkossa ei lupaisi vuosipäiväjuhlintaa tai vastaavaa, jos tilanne on sellainen että realistisesti ottaen se ei tule onnistumaan.
Mies kertoi chatissa olevansa loukkaantunut sähköpostistani ja että ei halua keskustella asiasta, koska se vaarantaisi hänen työnsä valmistumisen. Minuun ei voi kuulemma luottaa ja oli virhe häneltä kuvitella että olisin hänelle tukena. Nyt hän aikoo hoitaa projektin loppuun ilman minun apuani ja saan olla yhteydessä ainoastaan silloin, jos jotain isompaa sattuu. Minun mielestäni hän ylireagoi ja yritin kysellä, eikö olisi kuitenkin parempi puhua asia selväksi, kun mies tuntuu olevan turhasta loukkaantunut. Ei kuulemma voi ottaa sellaista riskiä.
Minusta tuntuu että en tunne omaa miestäni. Ei hän yleensä tällä tavalla käyttäydy. Meillä on hyvä parisuhde ja olemme monista vaikeuksista selvinneet keskustelemalla - paljon pahemmista kuin tämä. Tuntuu todella ikävältä ja loukkaavaltakin, että luottamus minuun voi mennä tällaisesta asiasta. Olisiko täällä ideoita, miten edetä tilanteessa?