Yhteenmuutto oli virhe
Oltiin oltu 2 vuotta yhdessä ennen yhteenmuuttoa. Suhde oli melko hyvä ja kykenin näkemään meidät yhdessä tulevaisuudessakin. Yhteenmuuton jälkeen olen suorastaan alkanut inhoamaan poikaystävää. Haluaisin vaan asua yksin. Ärsyttää elää yhdessä hänen kanssaan. Joka aamu ärsyynnyn kun tajuan että siinä toi taas on. Kaikki hänen eleensä ja tapansa on alkanut myös etomaan.
Vähän epäonnistunut olo. Mitä tehdä? Tuntuu myös, että olen joutunut uhraamaan paljon elämästäni ja tulevaisuudestani hänen takiaan. Koen menettäneeni itseni. Mies myöskin on hyvin saamaton siinä mielessä, että hänen mielestään ei ikinä tarttis tehdä mitään erikoisempaa. On ok hänelle istua aina kotona joko elokuvia katsellen tai pelaten... itse haluaisin käydä enemmän lenkillä, vaikka patikoimassa, ulkomailla jne... mutta mies on homehtunut pelituoliinsa kiinni. Ystäväni ei tuollaisiin retkiin mukaan lähde, ikävä kyllä. Yksin en halua mennä.
Mies on myös sottapytty. Tavarat jää minne sattuu, siivoaa vaan pyynnöstä ja silloinkin valittaen. Mies myös itse haisee pahalle, ei pese hampaitaan, käy harvoin suihkussa jne...
Voiko miestä muuttaa?
Ehkäpä molempien pitää kasvaa aikuiseksi! Sua ahdistaa, mutta ei se johdu miehestä vaan susta itsestäsi. Varaa aika juttelee vaikka paripsykoterapeutille/psykoterapeutille. Sexpo tarjoaa 3 krt ilmaiseksi. Pääset käsittelee ahdistusta ja oikeita syitä . Millainen isä sulla oli ?
Milka