Minkälaista elämää elätte?
Kommentit (52)
Kiireistä elämää kera miehen, 5-vuotiaan ja 1-vuotiaan. Omakotitalon rakennusprojekti meneillään, joka syö luonnollisesti kaiken vapaa-ajan. Mukana menossa myös minun dementoitunut mummoni joka majailee meillä aina välillä, jotta vanhempani saavat omaa aikaa.
Aika hiljainen vaihe elämässä meneillään, lapset on kaikki muuttaneet omilleen ja paljon apua tarvinneet vanhempani suostuivat vihdoin muuttamaan avustettuun asumiseen. Esikoinen odottaa lasta ja en malta odottaa ensimmäistä lapsenlasta :)
Todella tylsää ja mitäänsanomatonta. Joko olen kotona ja katson netflixiä/syön/siivoan/nukun tai olen töissä. Pari kertaa viikossa käyn ruokakaupassa ja tilipäivän aikoihin shoppailen vaatteita jos on rahaa. Terapiassa käyn kerran viikossa. Isääni tai veljeäni näen ehkä kerran kuussa. Muuta perhettä/ystäviä ei ole. Vuoden kohokohta on yksi ulkomaanreissu jos on varaa.
etsin töitä ja kuuntelen musiikkia aamusta iltaan syön välillä tapaan kavereita, hengaan kaukosuhteessa ulkomaille miehen kanssa ja semmosta. ihan tyytyväinen kunhan saisi olla miehen kanssa yhdessä joskus.
Kahden peruskoululaisen ja miehen kanssa normi arkea.
Itsekästä ja vastuutonta. Vielä pitäisi keksiä "rojektia" seur. 20 vuodeksi, jos terveyttä riittää vaan. Elän juuri sellaista elämää, josta olen aina haaveillutkin, eli vapaata. Vapautta Statuksesta ja uskollisuutta itselleen - elämä on suuri retki.
Vierailija kirjoitti:
Todella tylsää ja mitäänsanomatonta. Joko olen kotona ja katson netflixiä/syön/siivoan/nukun tai olen töissä. Pari kertaa viikossa käyn ruokakaupassa ja tilipäivän aikoihin shoppailen vaatteita jos on rahaa. Terapiassa käyn kerran viikossa. Isääni tai veljeäni näen ehkä kerran kuussa. Muuta perhettä/ystäviä ei ole. Vuoden kohokohta on yksi ulkomaanreissu jos on varaa.
Missä kävisit ulkomaanreissulla tänä vuonna, jos rahaa on? Tai yleensä ottaen mihin haaveilet reissaamisesta.
Ja menetkö yksin reissuun vai?
Vapaata, aktiivista, itsenäistä ja itsekästä.
Sitä mistä haaveilin parikymppisenä. Että miehen kanssa yhteinen elämä jatkuu, on perhe ja talo ja mökki ja matkustelua. Viime vuosina on kuitenkin alkanut tuntua tyhjältä, epäilen keski-iän kriisiä? Yritän muistuttaa itseäni olla kiitollinen tästä mitä on, mutta silti kaipaan elämääni jotain mitä en osaa nimetä.
Ruuhkavuosia. Omannäköistä. Toteutan itseäni. Perusasiat kunnossa ja enemmänkin.
Tässä nyt juuri stressataan että ehditäänkö muuttaa ennen kuin vauva syntyy. Nyt just vaikuttaa aika heikolta, aika varmasti olemme muutaman kuukaude kuluttua tässä 25m2 kämpässä kolmestaan. Ärsyttää hitosti.
Elän tylsää ja ahdistavaa elämää. Käyn arkisin koulussa ja viikonloppuisin töissä. Kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta, joten arki on jatkuvan sinnittelyn takia raskasta ja väsyttävää. Olen eristäytynyt kavereistani, enkä osaa enää edes tutustua uusiin ihmisiin, joten vapaa-ajalla olen yksin tai porukoiden luona.
Mahdollisimman laiskaa. Aktiivinen elämäntapa on mulle oikein kirosana.
Käyn kyllä töissä ja omistan talon ja mökin, joten joskus on pakko jotain tehdä. Mutta vähempää kohti...
Aika ihanan väsynyttä arkea 3 viikkoa vanhan vauvan kanssa. Enimmäkseen hengataan tässä sohvan nurkassa koko perhe.
Olen onnellinen.
14
Älä luovuta, onneksi käyt vielä porukoilla.
Aikataulusi on kovin vaativa. Ei ihme siis, että menee lukkoon. Tilanne voisi parantua kyllä tuosta jollain aikataululla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella tylsää ja mitäänsanomatonta. Joko olen kotona ja katson netflixiä/syön/siivoan/nukun tai olen töissä. Pari kertaa viikossa käyn ruokakaupassa ja tilipäivän aikoihin shoppailen vaatteita jos on rahaa. Terapiassa käyn kerran viikossa. Isääni tai veljeäni näen ehkä kerran kuussa. Muuta perhettä/ystäviä ei ole. Vuoden kohokohta on yksi ulkomaanreissu jos on varaa.
Missä kävisit ulkomaanreissulla tänä vuonna, jos rahaa on? Tai yleensä ottaen mihin haaveilet reissaamisesta.
Ja menetkö yksin reissuun vai?
Kesälle varattu kahden viikon reissu bulgariaan veljen kanssa. Varmaan halvin valmismatka mitä löytyi niin siihen nyt juuri ja juuri on varaa. Haaveilen siitä että rahaa olisi niin paljon että olisin vain kesät suomessa ja muuten aina jossain lämpimässä. Tuo vain ei tule toteutumaan ilman lottovoittoa joten täysin turha toive.
Aika kamalaa. Hieman alle vuoden sisällä olen menettänyt toisen vanhempani, saanut keskenmenon ja eronnut miehestäni. Eron myötä jouduin myös luopumaan kodistani, koska minulla ei ollut yksin siihen varaa ja sen seurauksena jouduin luopumaan myös rakkaasta koirastani, koska hän ei voi asua kerrostalossa. Koira asuu siis entisen miehen kanssa vanhassa kodissamme.
Täytyy myöntää että pikkuhiljaa on alkanut tulemaan myös niitä valopilkkuja enkä ole enää aikoihin saanut ahdistavia, itsetuhoisia ajatuksia.
Kyllä tämä tästä, elämä kantaa ja muita kliseisiä sanontoja. Ehkä vuoden kuluttua on jo erilaista.
Vierailija kirjoitti:
Aika kamalaa. Hieman alle vuoden sisällä olen menettänyt toisen vanhempani, saanut keskenmenon ja eronnut miehestäni. Eron myötä jouduin myös luopumaan kodistani, koska minulla ei ollut yksin siihen varaa ja sen seurauksena jouduin luopumaan myös rakkaasta koirastani, koska hän ei voi asua kerrostalossa. Koira asuu siis entisen miehen kanssa vanhassa kodissamme.
Täytyy myöntää että pikkuhiljaa on alkanut tulemaan myös niitä valopilkkuja enkä ole enää aikoihin saanut ahdistavia, itsetuhoisia ajatuksia.Kyllä tämä tästä, elämä kantaa ja muita kliseisiä sanontoja. Ehkä vuoden kuluttua on jo erilaista.
Elämä koettelee välillä melkoisesti! ❤️
Yksinäistä.