Minkälaista elämää elätte?

Elän aivan ihanaa elämää, minulle sopivaa. Ei tarvitse käydä töissä, rahasta ei ole puutetta ja voin tehdä, mitä haluan. Ihana aviomieskin on. Yhdessä matkustellaan, harrastetaan ja nautitaan elämästä, hyvästä ruoasta ja viineistä sekä toisistamme.

Mitä muuta voisin enää toivoa... kunhan terveyttä riittää.

Vierailija kirjoitti:

Elän tylsää ja ahdistavaa elämää. Käyn arkisin koulussa ja viikonloppuisin töissä. Kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta, joten arki on jatkuvan sinnittelyn takia raskasta ja väsyttävää. Olen eristäytynyt kavereistani, enkä osaa enää edes tutustua uusiin ihmisiin, joten vapaa-ajalla olen yksin tai porukoiden luona.

Voin samaistua 100%:sti. Voimia 💛

Hyvää. Olen osa-aikaopiskelija, kotiäiti-työnhakija, kahden lapseni kannustaja, erityislapsen äiti, lasten kavereiden kanaemo ja kuuntelija, mieheni vaimo. Listaus ei ole missän tärkeysjärjestyksessä.

Pidän matkustelusta kotimaassa ja ulkomailla, teatterista, elokuvista, taiteesta, lukemisesta, ystävistäni, kotonaolosta, harrastamisesta, ruuanlaitosta...

Vierailija kirjoitti:

Sitä mistä haaveilin parikymppisenä. Että miehen kanssa yhteinen elämä jatkuu, on perhe ja talo ja mökki ja matkustelua. Viime vuosina on kuitenkin alkanut tuntua tyhjältä, epäilen keski-iän kriisiä? Yritän muistuttaa itseäni olla kiitollinen tästä mitä on, mutta silti kaipaan elämääni jotain mitä en osaa nimetä.

Mä autan: lapset, lapsenlapset

Hyvää. Olen valmistumassa uuteen ammattiin ja työni voin valita. Nytkin olen ihan kivassa työssä, mutta en tiedä vielä haluanko olla tässä vielä syksyllä. Minulla on 4 -vuotias lapsi, joka on terve ja onnellinen. Mies ei tällä hetkellä ole töissä koska miettii omaa yritystoimintaa. Hänellä on iso omaisuus, joten palkkatulot eivät ole niin tärkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Todella tylsää ja mitäänsanomatonta. Joko olen kotona ja katson netflixiä/syön/siivoan/nukun tai olen töissä. Pari kertaa viikossa käyn ruokakaupassa ja tilipäivän aikoihin shoppailen vaatteita jos on rahaa. Terapiassa käyn kerran viikossa. Isääni tai veljeäni näen ehkä kerran kuussa. Muuta perhettä/ystäviä ei ole. Vuoden kohokohta on yksi ulkomaanreissu jos on varaa.

Kuulostat tosi kivalta ihmiseltä ja mä toivon sulle ystäviä ja seuraa!

Vierailija kirjoitti:

14

Älä luovuta, onneksi käyt vielä porukoilla.

Aikataulusi on kovin vaativa. Ei ihme siis, että menee lukkoon. Tilanne voisi parantua kyllä tuosta jollain aikataululla.

En luovuta. Onneksi on kohta kesäloma, niin pääsee rentoutumaan. Oon kyllä kiitollinen, että mulla on porukat ja sisarukset joiden kanssa voin olla oma itseni.

14

niin inhimillistä kun lukee ,miten erilaista elämää ja silti samanlaista elämää ihmiset elää Suomessa, hyvää elämää vaikeuksienkin keskellä. Jos ruvetaan huolia pohtimaan, niitä riittää meillä kaikilla, heilläkin joilla näyttää "kaikki olevan täydellisesti" siis nautitaan tästä ainutkertaisesta elämästä kiitollisena ja vastuullisesti parhaan kykymme mukaan. Tämä palsta on kokenut upeaa kasvua olen siitä todella vaikuttunut ja ylpeä, aploodit vauva palstalle!

Aika lailla tämmöistä:

http://static.comicvine.com/uploads/original/14/145290/3282325-70645998…

Aika lailla tämmöistä:

http://static.comicvine.com/uploads/original/14/145290/3282325-70645998…

Mielenkiintoista, rakkaudentäyteistä, välillä kiireistä - välillä laiskanpulskeaa, onnellista, ihanaa ja vaihtelevaa.

Välillä kiireistä, välillä löhötään päivät sohvalla; olemme yrittäjiä.

Hermostuttavaa, tunteet menee laidasta laitaan tempperamenttisia kun ollaan kaikki; talossa asuu teini.

Taloudellisesti tasaista; ei rahahuolia.

Lapsilla ei koulunkäynti kiinnosta; se huolettaa minua.

Ihan Ok, olen silti uupunut ja masentunut, masennuksestani ei kukaan tiedä, ulospäin olen vahva bisnesnainen.

Vierailija kirjoitti:

Todella tylsää ja mitäänsanomatonta. Joko olen kotona ja katson netflixiä/syön/siivoan/nukun tai olen töissä. Pari kertaa viikossa käyn ruokakaupassa ja tilipäivän aikoihin shoppailen vaatteita jos on rahaa.

Käytätkö kaikkia niitä vaatteita, jotka ostat? Siis jos et juuri missään käy, tarvitsetko tosiaan joka kuukausi uutta?

Elän tosi kivaa elämää. Oon koulussa töissä, pitkät lomat ja lyhyet päivät. Ehdin harrastaa omia harrastuksiani hyvin arkenakin. Kaikki lapset on jo koululaisia, niiden kanssa helppoa ja hauskaa. Miehen kanssa sujuu ihan mukavasti. Rahaa sais olla enemmän, niin matkustettais enemmän. Muuten olen tyytyväinen.

Mr Bean! :DDD

Pienituloisen, kahden teinin yksinhuoltajan elämää. Olen ollut vuosia kuntoutustuella masennuksen takia. Lapset tuovat iloa ja sisältöä elämään. Taloudellinen tulevaisuus huolettaa. Erityislapsi on menossa lukioon ja mietin jo, että miten ihmeessä selviydytään sitten, kun hänestä loppuvat lapsilisät ja elatustuki. Kirjoihin ja läppäriin säästän minkä pystyn, mutta välillä meinaa usko loppua.

Fyysinen terveys mulla on ok, mistä olen kiitollinen. Kesä on tulossa, se piristää.

Laiskaa elämää ja tämä on nimenomaan ihanaa ja tätä kaipaan! Minullekin aktiivinen elämäntapa on kirosana.

Käyn kyllä töissä, asuntolaina on kohta maksettu. Vapaa-ajalla en juuri rientoja kaipaa, känny, telkka ja hyvä ruoka riittää. Perheeseen kuuluu mies ja 2 kouluikäistä lasta. Kerran vuodessa matkustetaan johonkin kauas ja nautin niistä reissuista ja haaveilen etukäteen.

Taloudellinen tilanne on tällä hetkellä hyvä ja nautin ihan valtavasti, kun ei tarvitse joka euroa laskea.

Vaatimatonta ja hiljaista. Täällä istuskelen 50 neliön kodissani, istuttelen kasveja omalle pihamaalle ja luen kiikkustuolissa naapurin parvekkeen alla. En tykkää että minusta lähtee ääntä, suurimman osan ajasta kirjoittelen tai luen ja olen töissä. Muut ihmiset tulevat ja menevät ajallaan, samoin miesystävä. Minulla on hyvä palkka, mutta en oikeastaan tarvitse elämääni muuta kuin mitä minulla on. 

Lapsiperhe-elämää, maalaiselämää, kiireisen työssäkäyvän elämää

Suorastaan tylsää. Työ + jumppa + telkkari.

Olen 23-vuotias joten ehkä tämä vielä muuttuu. Tai sitten ei.