Uskotteko rakkauteen?
Onko sitä todella olemassa mielestänne?
Kertokaa ikänne ja sukupuolenne.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin uskon rakkauteen!
Nainen 35v
Perustelut?
Olen ollut rakastunut muutaman kerran, ei montaa. Se on spesiaalia ja nämä ihmiset tulevat aina olemaan minulle tärkeitä, en koskaan unohda heitä. Nämä kokemukset ovat tehneet minusta paremman ihmisen.
Tietysti rakastan myös nykyistä miestäni. Ja hän rakastaa minua juuri sellaisena kuin olen.
On toki. Moni rakastaa itseään napaa myöten, joku toinen rakastaa rahaa, kolmas nautintoja. Jotkut lapsiaan ja aniharvat poikkeusyksilöt jopa geneettisesti itsestä poikkeavaa ihmistä.
Vain siihen. Absoluuttiseen rakkauteen. Kaikki muu on merkityksetöntä.
Uskon minä johonkin rakkauteen, mutta jos ap tarkoittaa jotain tietynlaista rakkautta, niin olisi hyvä tarkentaa.
Tuo sana on nimittäin aika epämääräinen, eri ihmiset ymmärtävät sen eri tavalla ja eri ihmiset voivat näkeä rakkautena jonkin sellaisen, mitä joku toinen taas ei näe.
En tiedä rakastanko ketään, eikä meillä ole käytetty tuota sanaa, joten ehkä se on saanut minut ajattelemaan, että rakkaus on paljon enemmän kuin jotain tavallista perheestä välittämistä tms. Eli enemmän kuin mitä itse voin tuntea tai minua kohtaan on tunnettu.
Rakastunut en ole koskaan ollut, mutta tietysti uskon että jotkut ovat olleet.
N 28
Uskon kyllä, että rakkautta on olemassa. Itse tulin rakkaani taholta petetyksi ja jätetyksi ja ehken enää saa sellaista miehen ja naisen välistä rakkautta osakseni. Olen 50 v.
Rakkautta on kyllä monenlaista ja se hormonihuuru-huumarakkaus, jota eksäni harrasti useiden naisten kanssa selkäni takana, ei ehkä ole todellista rakkautta. Ainakaan se ei kestä kauaa ja perustuu harhakäsityksiin toisen uskomattomasta ihanuudesta. Todellinen rakkaus on jotain kestävämpää ja sellaista, joka pysyy, vaikka tunteekin toisen jo hyvin, kaikkine puolineen.
Vierailija kirjoitti:
Uskon minä johonkin rakkauteen, mutta jos ap tarkoittaa jotain tietynlaista rakkautta, niin olisi hyvä tarkentaa.
Tuo sana on nimittäin aika epämääräinen, eri ihmiset ymmärtävät sen eri tavalla ja eri ihmiset voivat näkeä rakkautena jonkin sellaisen, mitä joku toinen taas ei näe.
En tiedä rakastanko ketään, eikä meillä ole käytetty tuota sanaa, joten ehkä se on saanut minut ajattelemaan, että rakkaus on paljon enemmän kuin jotain tavallista perheestä välittämistä tms. Eli enemmän kuin mitä itse voin tuntea tai minua kohtaan on tunnettu.
Rakastunut en ole koskaan ollut, mutta tietysti uskon että jotkut ovat olleet.
N 28
Tarkoituksella on nyt jätetty tarkentamatta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hetkittäin. Kun katson omia vanhempiani jotka ovat olleet yhdessä yli 40 vuotta papin aamien jälkeen. - On hyvin monta asiaa, mitä vanhemmilla on yhteistä ja jaettua ja missä ovat samaa mieltä. Mutta on myös useampi asia, joissa ovar erimieltä, eikä toisen saata ymmärtää tai käsittää, mutta on sallinut toiselle tai ainakin elää sen kanssa, että jokin on toiselle merkityksellistä, vaikkei ymmärrä tai käsitä sitä nyt eikä käsittänyt yli 40 vuotta sittenkään.
Kai tätä kaikkea mitä heidän välillään voisin kutsua rakkaudeksi. - Tai ainakin minä (hyvää kyytiä parkkiintuva poikamies) olen kokenut, että heidän keskinäisessä kunnioituksessan ja tosiaan tukevassa ja tsemppaavassa symbioosissa on, jotain sellaista, josta luueln saaneeni vaikutteita sille, mitä toivoisin omalta parisuhteeltani; jos siis sellaiseen vielä, joskus tulee mahdollisuus.(..)
Minkä ikäinen olet itse?
Millaisia omat suhteesi ovat olleet?
Uskon. Äidin ja lapsen väliseen. En naisen ja miehen.
N36
Ajattelen tässä nyt romanttista rakkautta. Uskon siihen yhtenä tunteista, mutta en ehkä sellaisena elämää suurempana täyttymyksensä saavana ja kestävänä tarinana. Ainakaan omalla kohdallani.
Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä...