Äiti ravisteli tyttöä rajusti hiuksista

Kouluissa lapset saavat monesti kokea kaikenlaista väkivaltaa, eikä siitä tule tekijöille muuta rangaistusta kuin parhaassa tapauskessa puhuttelu. Ja vaikka itse en pidä väkivallasta, ottaisin kuitenkin paljon mieluummin turpaani kuin kuuntelisin vuodesta toiseen esim. nimittelyä, vähättelyä ja tuhahtelua. Jotenkin ihmisillä on mennyt suhteellisuudentaju. Väkivalta sattuu hetken, joskus päiviäkin, mutta oikeasti ihmisen psyyke kärsii pahimmat vahingot henkisestä väkivallasta, jota voi toki liittyä fyysiseenkin väkivaltaan.

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa lapset saavat monesti kokea kaikenlaista väkivaltaa, eikä siitä tule tekijöille muuta rangaistusta kuin parhaassa tapauskessa puhuttelu. Ja vaikka itse en pidä väkivallasta, ottaisin kuitenkin paljon mieluummin turpaani kuin kuuntelisin vuodesta toiseen esim. nimittelyä, vähättelyä ja tuhahtelua. Jotenkin ihmisillä on mennyt suhteellisuudentaju. Väkivalta sattuu hetken, joskus päiviäkin, mutta oikeasti ihmisen psyyke kärsii pahimmat vahingot henkisestä väkivallasta, jota voi toki liittyä fyysiseenkin väkivaltaan.

Onko tämä puolustuspuhe aloituksen äidin käytökselle? Miksi? Tuollainen vanhempi on käsittämätön pelottava lapsen näkökulmasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tukistaminen, nippaaminen, nipistäminen, läpsäsyt ei ole oikeesti väkivaltaa. Ne on keinoja saada lapset lopettaaan typeryydet. 

Jos ne ei ole väkivaltaa, niin saan varmaan tehdä niitä sinulle, kun teet typeryyksiä? Esimerkiksi kun kirjoitat tällaista sontaa foorumille.

Oletko koskaan kuullut sellaisesta asiasta, että aikuisille ja lapsille on erilaiset seuraukset typeryyksien tekemisestä? Sellainen seuraus mikä on ok aikuisille ei välttämättä ole ok lapsille, eikä sellainen seuraus mikä on ok lapsille aina ole ok aikuisille.

Joo, yleensä nämä erot perustuvat siihen, että aikuiselta voidaan odottaa enemmän ymmärrystä tekojensa seurauksista. Sen taki esimerkiksi alle 15-vuotias lapsi ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa.

Mutta tämä lasten pahoinpitelyn oikeuttamiseen pyrkivä ajatuskulkuhan on aivan päinvastainen. Eli jostain syystä ei lähdetäkään lapsen suojelun tarpeesta, vaan ajatellaan, että lapseen voidaan kohdistaa vanhemman yksipuolisella päätöksellä sellaisia rankaisutoimia, mitä pidetään aikuiseen kohdistettuina niin julmina, että edes valtiovalta ei voi oikeudenkäynnissä kohdistaa niitä aikuiseen. Siis ruumiillista rangaistusta. Tätä ilmeisesti tarkoitat?

Tukistusta on vaikea pitää kovin julmana rangaistuksena. Esimerkiksi rikesakko on paljon ikävämpi useimmille.

Milloin sinua on viimeksi tukistettu rajusti rangaistuksena?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä se muille kuulu. 

Lapsen traumatisoituminen on kyllä veronmaksajien näkökulmasta huolestuttavaa. Jos psyykkinen vointi menee kotiväkivallan takia kovin huonoksi, niin lapsesta ei välttämättä tule koskaan kunnolla työkykyistä.

Ihan tuon voi nähdä sillä, että lapsi on Suomen kansalainen, jolla on täysi oikeus elää väkivallattomassa ympäristössä niinkuin muillakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tukistaminen, nippaaminen, nipistäminen, läpsäsyt ei ole oikeesti väkivaltaa. Ne on keinoja saada lapset lopettaaan typeryydet. 

Jos ne ei ole väkivaltaa, niin saan varmaan tehdä niitä sinulle, kun teet typeryyksiä? Esimerkiksi kun kirjoitat tällaista sontaa foorumille.

Oletko koskaan kuullut sellaisesta asiasta, että aikuisille ja lapsille on erilaiset seuraukset typeryyksien tekemisestä? Sellainen seuraus mikä on ok aikuisille ei välttämättä ole ok lapsille, eikä sellainen seuraus mikä on ok lapsille aina ole ok aikuisille.

Joo, yleensä nämä erot perustuvat siihen, että aikuiselta voidaan odottaa enemmän ymmärrystä tekojensa seurauksista. Sen taki esimerkiksi alle 15-vuotias lapsi ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa.

Mutta tämä lasten pahoinpitelyn oikeuttamiseen pyrkivä ajatuskulkuhan on aivan päinvastainen. Eli jostain syystä ei lähdetäkään lapsen suojelun tarpeesta, vaan ajatellaan, että lapseen voidaan kohdistaa vanhemman yksipuolisella päätöksellä sellaisia rankaisutoimia, mitä pidetään aikuiseen kohdistettuina niin julmina, että edes valtiovalta ei voi oikeudenkäynnissä kohdistaa niitä aikuiseen. Siis ruumiillista rangaistusta. Tätä ilmeisesti tarkoitat?

Tukistusta on vaikea pitää kovin julmana rangaistuksena. Esimerkiksi rikesakko on paljon ikävämpi useimmille.

Milloin sinua on viimeksi tukistettu rajusti rangaistuksena?

Rajulla tukistamisella ymmärrän ensisijaissa sellaisen missä kiskotaan niin, että tukka irtoaa. Sellainen ei ollut laillista Suomessa myöskään ennen nykyisen lain voimaantuloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa lapset saavat monesti kokea kaikenlaista väkivaltaa, eikä siitä tule tekijöille muuta rangaistusta kuin parhaassa tapauskessa puhuttelu. Ja vaikka itse en pidä väkivallasta, ottaisin kuitenkin paljon mieluummin turpaani kuin kuuntelisin vuodesta toiseen esim. nimittelyä, vähättelyä ja tuhahtelua. Jotenkin ihmisillä on mennyt suhteellisuudentaju. Väkivalta sattuu hetken, joskus päiviäkin, mutta oikeasti ihmisen psyyke kärsii pahimmat vahingot henkisestä väkivallasta, jota voi toki liittyä fyysiseenkin väkivaltaan.

Onko tämä puolustuspuhe aloituksen äidin käytökselle? Miksi? Tuollainen vanhempi on käsittämätön pelottava lapsen näkökulmasta.

Tämä! Vanhempi, joka kilahtelee lapsen näkökulmasta täysin ennakoimattomasti ja ilman syytä, ja kilahduksissaan tekee lapselle väkivaltaa, on todella monella tavalla pahaksi lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. Kotona, jonka pitäisi olla se turvallisin paikka, saa jatkuvasti pelätä. Lapsi on vanhemman armoilla ja puolustuskyvytön, joten se mielivaltainen väkivalta tuntuu aivan hirveän nöyryyttävältä ja tuhoaa lapsen omanarvontunnon ja terveet rajat.

Tällaisella väkivallalla saadaan aikaan joko väkivaltaisia hirviöitä, jotka osaavat pitää omia puoliaan vain väkivallalla; tai hyväksikäytettäviä reppanoita, jotka eivät osaa pitää omia puoliaan ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa lapset saavat monesti kokea kaikenlaista väkivaltaa, eikä siitä tule tekijöille muuta rangaistusta kuin parhaassa tapauskessa puhuttelu. Ja vaikka itse en pidä väkivallasta, ottaisin kuitenkin paljon mieluummin turpaani kuin kuuntelisin vuodesta toiseen esim. nimittelyä, vähättelyä ja tuhahtelua. Jotenkin ihmisillä on mennyt suhteellisuudentaju. Väkivalta sattuu hetken, joskus päiviäkin, mutta oikeasti ihmisen psyyke kärsii pahimmat vahingot henkisestä väkivallasta, jota voi toki liittyä fyysiseenkin väkivaltaan.

Onko tämä puolustuspuhe aloituksen äidin käytökselle? Miksi? Tuollainen vanhempi on käsittämätön pelottava lapsen näkökulmasta.

Maailman huonoin äiti, täydellinen ihmishirviö. Lapsiraukka luultavasti joutuu vakavien traumojensa vuoksi makaamaan loppuikänsä mielisairaalassa.

On vaikea kuvitella mitään pahempaa kohtaloa minkä kohteeksi lapsi saattaisi joutua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa lapset saavat monesti kokea kaikenlaista väkivaltaa, eikä siitä tule tekijöille muuta rangaistusta kuin parhaassa tapauskessa puhuttelu. Ja vaikka itse en pidä väkivallasta, ottaisin kuitenkin paljon mieluummin turpaani kuin kuuntelisin vuodesta toiseen esim. nimittelyä, vähättelyä ja tuhahtelua. Jotenkin ihmisillä on mennyt suhteellisuudentaju. Väkivalta sattuu hetken, joskus päiviäkin, mutta oikeasti ihmisen psyyke kärsii pahimmat vahingot henkisestä väkivallasta, jota voi toki liittyä fyysiseenkin väkivaltaan.

Onko tämä puolustuspuhe aloituksen äidin käytökselle? Miksi? Tuollainen vanhempi on käsittämätön pelottava lapsen näkökulmasta.

Maailman huonoin äiti, täydellinen ihmishirviö. Lapsiraukka luultavasti joutuu vakavien traumojensa vuoksi makaamaan loppuikänsä mielisairaalassa.

On vaikea kuvitella mitään pahempaa kohtaloa minkä kohteeksi lapsi saattaisi joutua.

Oletko sinä ihan terve? Irvailet perheväkivallan uhreille. Käytkö myös huutelemassa hävyttömyyksiä kriisikeskusten ovilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa lapset saavat monesti kokea kaikenlaista väkivaltaa, eikä siitä tule tekijöille muuta rangaistusta kuin parhaassa tapauskessa puhuttelu. Ja vaikka itse en pidä väkivallasta, ottaisin kuitenkin paljon mieluummin turpaani kuin kuuntelisin vuodesta toiseen esim. nimittelyä, vähättelyä ja tuhahtelua. Jotenkin ihmisillä on mennyt suhteellisuudentaju. Väkivalta sattuu hetken, joskus päiviäkin, mutta oikeasti ihmisen psyyke kärsii pahimmat vahingot henkisestä väkivallasta, jota voi toki liittyä fyysiseenkin väkivaltaan.

Onko tämä puolustuspuhe aloituksen äidin käytökselle? Miksi? Tuollainen vanhempi on käsittämätön pelottava lapsen näkökulmasta.

Tämä! Vanhempi, joka kilahtelee lapsen näkökulmasta täysin ennakoimattomasti ja ilman syytä, ja kilahduksissaan tekee lapselle väkivaltaa, on todella monella tavalla pahaksi lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. Kotona, jonka pitäisi olla se turvallisin paikka, saa jatkuvasti pelätä. Lapsi on vanhemman armoilla ja puolustuskyvytön, joten se mielivaltainen väkivalta tuntuu aivan hirveän nöyryyttävältä ja tuhoaa lapsen omanarvontunnon ja terveet rajat.

Tällaisella väkivallalla saadaan aikaan joko väkivaltaisia hirviöitä, jotka osaavat pitää omia puoliaan vain väkivallalla; tai hyväksikäytettäviä reppanoita, jotka eivät osaa pitää omia puoliaan ollenkaan.

Eiköhän jokainen lapsi ole joskus joutunut "kilahtamisen" kohteeksi taikka syyttömänä rangaistuksi. Ikäviä kokemuksia ne ovat totta kai molemmat, mutta kyllä sen ihminen kestää helpostikin jollei se aivan jatkuvaksi äidy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa lapset saavat monesti kokea kaikenlaista väkivaltaa, eikä siitä tule tekijöille muuta rangaistusta kuin parhaassa tapauskessa puhuttelu. Ja vaikka itse en pidä väkivallasta, ottaisin kuitenkin paljon mieluummin turpaani kuin kuuntelisin vuodesta toiseen esim. nimittelyä, vähättelyä ja tuhahtelua. Jotenkin ihmisillä on mennyt suhteellisuudentaju. Väkivalta sattuu hetken, joskus päiviäkin, mutta oikeasti ihmisen psyyke kärsii pahimmat vahingot henkisestä väkivallasta, jota voi toki liittyä fyysiseenkin väkivaltaan.

Onko tämä puolustuspuhe aloituksen äidin käytökselle? Miksi? Tuollainen vanhempi on käsittämätön pelottava lapsen näkökulmasta.

Tämä! Vanhempi, joka kilahtelee lapsen näkökulmasta täysin ennakoimattomasti ja ilman syytä, ja kilahduksissaan tekee lapselle väkivaltaa, on todella monella tavalla pahaksi lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. Kotona, jonka pitäisi olla se turvallisin paikka, saa jatkuvasti pelätä. Lapsi on vanhemman armoilla ja puolustuskyvytön, joten se mielivaltainen väkivalta tuntuu aivan hirveän nöyryyttävältä ja tuhoaa lapsen omanarvontunnon ja terveet rajat.

Tällaisella väkivallalla saadaan aikaan joko väkivaltaisia hirviöitä, jotka osaavat pitää omia puoliaan vain väkivallalla; tai hyväksikäytettäviä reppanoita, jotka eivät osaa pitää omia puoliaan ollenkaan.

Eiköhän jokainen lapsi ole joskus joutunut "kilahtamisen" kohteeksi taikka syyttömänä rangaistuksi. Ikäviä kokemuksia ne ovat totta kai molemmat, mutta kyllä sen ihminen kestää helpostikin jollei se aivan jatkuvaksi äidy.

Usein tuolla tavalla väkivaltaiset vanhemmat kilahtelevat tuon tuosta (varsinkin jos äiti ei edes hillitse hermojaan perheen ulkopuolisten seurassa, niin kotona käytös on usein vielä pahempaa). Tuollainen lapsuus vaikuttaa yleensä ihmiseen loppuelämän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lapsia saa tukistaa, mutta aikuista ei? Tämä ei auennut minulle. Jos joku teko on väärin, niin miksi se ei ole lapsen kohdalla väärin?

Ihan yhtä hyvin voi kysyä, että miksi aikuisen saa laittaa vankilaan mutta lasta ei. Jos joku teko on väärin, niin miksi se ei ole myös aikuisen kohdalla väärin?

Alle 15 v. ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan, joten häntä ei voi myöskään laittaa vankilaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa lapset saavat monesti kokea kaikenlaista väkivaltaa, eikä siitä tule tekijöille muuta rangaistusta kuin parhaassa tapauskessa puhuttelu. Ja vaikka itse en pidä väkivallasta, ottaisin kuitenkin paljon mieluummin turpaani kuin kuuntelisin vuodesta toiseen esim. nimittelyä, vähättelyä ja tuhahtelua. Jotenkin ihmisillä on mennyt suhteellisuudentaju. Väkivalta sattuu hetken, joskus päiviäkin, mutta oikeasti ihmisen psyyke kärsii pahimmat vahingot henkisestä väkivallasta, jota voi toki liittyä fyysiseenkin väkivaltaan.

Onko tämä puolustuspuhe aloituksen äidin käytökselle? Miksi? Tuollainen vanhempi on käsittämätön pelottava lapsen näkökulmasta.

Tämä! Vanhempi, joka kilahtelee lapsen näkökulmasta täysin ennakoimattomasti ja ilman syytä, ja kilahduksissaan tekee lapselle väkivaltaa, on todella monella tavalla pahaksi lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. Kotona, jonka pitäisi olla se turvallisin paikka, saa jatkuvasti pelätä. Lapsi on vanhemman armoilla ja puolustuskyvytön, joten se mielivaltainen väkivalta tuntuu aivan hirveän nöyryyttävältä ja tuhoaa lapsen omanarvontunnon ja terveet rajat.

Tällaisella väkivallalla saadaan aikaan joko väkivaltaisia hirviöitä, jotka osaavat pitää omia puoliaan vain väkivallalla; tai hyväksikäytettäviä reppanoita, jotka eivät osaa pitää omia puoliaan ollenkaan.

Eiköhän jokainen lapsi ole joskus joutunut "kilahtamisen" kohteeksi taikka syyttömänä rangaistuksi. Ikäviä kokemuksia ne ovat totta kai molemmat, mutta kyllä sen ihminen kestää helpostikin jollei se aivan jatkuvaksi äidy.

Usein tuolla tavalla väkivaltaiset vanhemmat kilahtelevat tuon tuosta (varsinkin jos äiti ei edes hillitse hermojaan perheen ulkopuolisten seurassa, niin kotona käytös on usein vielä pahempaa). Tuollainen lapsuus vaikuttaa yleensä ihmiseen loppuelämän.

No jos "väkivaltaisuutta" mietitään, niin edelleen hyvin suuri osa vanhemmista on joskus suuttuessaan toiminut niin, että siitä aiheutuu lapselle kipua. Ei ole harvinaista, että ammattikasvattajatkin toimivat niin.

Vierailija kirjoitti:

Tukistaminen, nippaaminen, nipistäminen, läpsäsyt ei ole oikeesti väkivaltaa. Ne on keinoja saada lapset lopettaaan typeryydet. 

Eli sinulle saa kuka vain tehdä noin, eikä se ole väkivaltaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa lapset saavat monesti kokea kaikenlaista väkivaltaa, eikä siitä tule tekijöille muuta rangaistusta kuin parhaassa tapauskessa puhuttelu. Ja vaikka itse en pidä väkivallasta, ottaisin kuitenkin paljon mieluummin turpaani kuin kuuntelisin vuodesta toiseen esim. nimittelyä, vähättelyä ja tuhahtelua. Jotenkin ihmisillä on mennyt suhteellisuudentaju. Väkivalta sattuu hetken, joskus päiviäkin, mutta oikeasti ihmisen psyyke kärsii pahimmat vahingot henkisestä väkivallasta, jota voi toki liittyä fyysiseenkin väkivaltaan.

Onko tämä puolustuspuhe aloituksen äidin käytökselle? Miksi? Tuollainen vanhempi on käsittämätön pelottava lapsen näkökulmasta.

Tämä! Vanhempi, joka kilahtelee lapsen näkökulmasta täysin ennakoimattomasti ja ilman syytä, ja kilahduksissaan tekee lapselle väkivaltaa, on todella monella tavalla pahaksi lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. Kotona, jonka pitäisi olla se turvallisin paikka, saa jatkuvasti pelätä. Lapsi on vanhemman armoilla ja puolustuskyvytön, joten se mielivaltainen väkivalta tuntuu aivan hirveän nöyryyttävältä ja tuhoaa lapsen omanarvontunnon ja terveet rajat.

Tällaisella väkivallalla saadaan aikaan joko väkivaltaisia hirviöitä, jotka osaavat pitää omia puoliaan vain väkivallalla; tai hyväksikäytettäviä reppanoita, jotka eivät osaa pitää omia puoliaan ollenkaan.

Eiköhän jokainen lapsi ole joskus joutunut "kilahtamisen" kohteeksi taikka syyttömänä rangaistuksi. Ikäviä kokemuksia ne ovat totta kai molemmat, mutta kyllä sen ihminen kestää helpostikin jollei se aivan jatkuvaksi äidy.

Usein tuolla tavalla väkivaltaiset vanhemmat kilahtelevat tuon tuosta (varsinkin jos äiti ei edes hillitse hermojaan perheen ulkopuolisten seurassa, niin kotona käytös on usein vielä pahempaa). Tuollainen lapsuus vaikuttaa yleensä ihmiseen loppuelämän.

No jos "väkivaltaisuutta" mietitään, niin edelleen hyvin suuri osa vanhemmista on joskus suuttuessaan toiminut niin, että siitä aiheutuu lapselle kipua. Ei ole harvinaista, että ammattikasvattajatkin toimivat niin.

Sinulla on jostain syystä kova tarve puolustella lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa. Kannattaisi hakea apua, jos on hermojen kanssa ongelmia.

Siis mitä ihmettä! Vieläkö Suomesta löytyy lasten tukistamisen hyväksyjiä?! Mitä te kuvittelette lapsen oppivan siitä, että hiuksista revitään? Revittekö te puolisoannekin päästä kun suututtaa tai kavereitanne? Vedättekö lemmikin turkista, jos lemmikki ei tottele?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tukistaminen, nippaaminen, nipistäminen, läpsäsyt ei ole oikeesti väkivaltaa. Ne on keinoja saada lapset lopettaaan typeryydet. 

Eli sinulle saa kuka vain tehdä noin, eikä se ole väkivaltaa?

Juuri tämä. Sopiiko, että pomo läpsäisee naamaan, nipistää ja repii hiuksista kun teet jotain väärin tai huonosti töissä? Jos joku mummo hidastelee kassajonossa, niin saako sitä käydä huitaisemassa naamaan tai repimässä hiuksista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tukistaminen, nippaaminen, nipistäminen, läpsäsyt ei ole oikeesti väkivaltaa. Ne on keinoja saada lapset lopettaaan typeryydet. 

Eli sinulle saa kuka vain tehdä noin, eikä se ole väkivaltaa?

Juuri tämä. Sopiiko, että pomo läpsäisee naamaan, nipistää ja repii hiuksista kun teet jotain väärin tai huonosti töissä? Jos joku mummo hidastelee kassajonossa, niin saako sitä käydä huitaisemassa naamaan tai repimässä hiuksista?

Sopiiko, että pomo laittaa jäähypenkille istumaan? Ai eikö, mutta miksi jotkut hirviöt sitten tekevät niin lapsille?

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa lapset saavat monesti kokea kaikenlaista väkivaltaa, eikä siitä tule tekijöille muuta rangaistusta kuin parhaassa tapauskessa puhuttelu. Ja vaikka itse en pidä väkivallasta, ottaisin kuitenkin paljon mieluummin turpaani kuin kuuntelisin vuodesta toiseen esim. nimittelyä, vähättelyä ja tuhahtelua. Jotenkin ihmisillä on mennyt suhteellisuudentaju. Väkivalta sattuu hetken, joskus päiviäkin, mutta oikeasti ihmisen psyyke kärsii pahimmat vahingot henkisestä väkivallasta, jota voi toki liittyä fyysiseenkin väkivaltaan.

Älä viitsi, samalla argumentaatiotavalla voitaisiin todeta, ettei kopeloinnista voi valittaa kun väkisinmakaaminen on paljon traumaattisempaa. Ei väkivaltaa voi hyväksyä sillä perusteella, että maailmasta löytyy järkyttävämpiäkin kohtaloita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tukistaminen, nippaaminen, nipistäminen, läpsäsyt ei ole oikeesti väkivaltaa. Ne on keinoja saada lapset lopettaaan typeryydet. 

Jos ne ei ole väkivaltaa, niin saan varmaan tehdä niitä sinulle, kun teet typeryyksiä? Esimerkiksi kun kirjoitat tällaista sontaa foorumille.

Oletko koskaan kuullut sellaisesta asiasta, että aikuisille ja lapsille on erilaiset seuraukset typeryyksien tekemisestä? Sellainen seuraus mikä on ok aikuisille ei välttämättä ole ok lapsille, eikä sellainen seuraus mikä on ok lapsille aina ole ok aikuisille.

Joo, yleensä nämä erot perustuvat siihen, että aikuiselta voidaan odottaa enemmän ymmärrystä tekojensa seurauksista. Sen taki esimerkiksi alle 15-vuotias lapsi ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa.

Mutta tämä lasten pahoinpitelyn oikeuttamiseen pyrkivä ajatuskulkuhan on aivan päinvastainen. Eli jostain syystä ei lähdetäkään lapsen suojelun tarpeesta, vaan ajatellaan, että lapseen voidaan kohdistaa vanhemman yksipuolisella päätöksellä sellaisia rankaisutoimia, mitä pidetään aikuiseen kohdistettuina niin julmina, että edes valtiovalta ei voi oikeudenkäynnissä kohdistaa niitä aikuiseen. Siis ruumiillista rangaistusta. Tätä ilmeisesti tarkoitat?

Tukistusta on vaikea pitää kovin julmana rangaistuksena. Esimerkiksi rikesakko on paljon ikävämpi useimmille.

Eli sinulle olisi ok vaikka ylinopeussakon sijaan se, että poliisi repisi sinua kunnolla hiuksista. Tai vaikka parkkipirkko tulisi retuuttamaan tukkaasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa lapset saavat monesti kokea kaikenlaista väkivaltaa, eikä siitä tule tekijöille muuta rangaistusta kuin parhaassa tapauskessa puhuttelu. Ja vaikka itse en pidä väkivallasta, ottaisin kuitenkin paljon mieluummin turpaani kuin kuuntelisin vuodesta toiseen esim. nimittelyä, vähättelyä ja tuhahtelua. Jotenkin ihmisillä on mennyt suhteellisuudentaju. Väkivalta sattuu hetken, joskus päiviäkin, mutta oikeasti ihmisen psyyke kärsii pahimmat vahingot henkisestä väkivallasta, jota voi toki liittyä fyysiseenkin väkivaltaan.

Onko tämä puolustuspuhe aloituksen äidin käytökselle? Miksi? Tuollainen vanhempi on käsittämätön pelottava lapsen näkökulmasta.

Tämä! Vanhempi, joka kilahtelee lapsen näkökulmasta täysin ennakoimattomasti ja ilman syytä, ja kilahduksissaan tekee lapselle väkivaltaa, on todella monella tavalla pahaksi lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. Kotona, jonka pitäisi olla se turvallisin paikka, saa jatkuvasti pelätä. Lapsi on vanhemman armoilla ja puolustuskyvytön, joten se mielivaltainen väkivalta tuntuu aivan hirveän nöyryyttävältä ja tuhoaa lapsen omanarvontunnon ja terveet rajat.

Tällaisella väkivallalla saadaan aikaan joko väkivaltaisia hirviöitä, jotka osaavat pitää omia puoliaan vain väkivallalla; tai hyväksikäytettäviä reppanoita, jotka eivät osaa pitää omia puoliaan ollenkaan.

Eiköhän jokainen lapsi ole joskus joutunut "kilahtamisen" kohteeksi taikka syyttömänä rangaistuksi. Ikäviä kokemuksia ne ovat totta kai molemmat, mutta kyllä sen ihminen kestää helpostikin jollei se aivan jatkuvaksi äidy.

Usein tuolla tavalla väkivaltaiset vanhemmat kilahtelevat tuon tuosta (varsinkin jos äiti ei edes hillitse hermojaan perheen ulkopuolisten seurassa, niin kotona käytös on usein vielä pahempaa). Tuollainen lapsuus vaikuttaa yleensä ihmiseen loppuelämän.

No jos "väkivaltaisuutta" mietitään, niin edelleen hyvin suuri osa vanhemmista on joskus suuttuessaan toiminut niin, että siitä aiheutuu lapselle kipua. Ei ole harvinaista, että ammattikasvattajatkin toimivat niin.

Sinulla on jostain syystä kova tarve puolustella lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa. Kannattaisi hakea apua, jos on hermojen kanssa ongelmia.

Suhteellisuudentajun omaaminen ei liity mitenkään mahdollisiin ongelmiin hermojen kanssa.

Toisaalta ruumiillinen kuritus ei myöskään liity hermojen menemiseen niin kuin ei muukaan kuritus, vaikka niillä toki tietyissä tapauksissa voi olla yhteys.