Helvetin uusioperhearki!

Säälittävät uusperheet, ap lapseton ja sen kanssa huomaa.

Liian pieniä aiheita eroamiseen. Osta enemmän shamppoota ja hammastahnaa jne. että teini voi niitä lainata. Anna miehen passata, kohtahan se lapsi muuttaa omillensa. Sinulla on varmaan muuten kuitenkin hyvä mies. Ei sinulla oikeastaan ole mikään huonosti, kaikki ihan hyvin. Ehkä kaipaat vaan huomiota mieheltäsi, sitä että hän passaisi välillä sinua. Ei teillä ole mitään isoja ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin ollut teininä siinä tilanteessa, että olisin joutunut menemään isän ja jonkun harakan kotiin viikonloppuisin, ja siellä olisi alettu kasvattaa minua, niin olisi ollut helv**i irti.

Uskotko siihen, että lapsia ei tule kasvattaa?

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan että suurin osa teistä arvostelijoista nostaisi aivan helvetillisen haloon jos vastaavassa tilanteessa teidän lastanne on äitipuoli mennyt opastamaan tavoille. Monikaan nainen ei sitä suvaitse, että äitipuoli puuttuu kasvatukseen. Juuri siksi asian pitäisi hoitaa isä. Ei äitipuoli ole velvollinen opettaa niitä asioita, mitä vanhemmat eivät ole viitsineet lapselleen opettaa.

Miten niin ei suvaitse? Itse olen ainakin ollut ihan tyytyväinen, että lapsen isällä on puoliso, joka omalta osaltaan myös kasvattaa lastani. Miten minä voisin lastani kasvattaa, jos en ole kyseisissä tilanteissa edes paikalla? Toki kasvatan omassa kodissani, mutta jos lapsi yrittää venyttää rajoja isän luona ollessaan (mitä varmasti moni lapsi yrittää ihan vaan testatakseen), niin kyllä se vaan on siellä paikalla olevien aikuisten tehtävä pitää huolta siitä, että lapsi tottelee.

Vierailija kirjoitti:

Liian pieniä aiheita eroamiseen. Osta enemmän shamppoota ja hammastahnaa jne. että teini voi niitä lainata. Anna miehen passata, kohtahan se lapsi muuttaa omillensa. Sinulla on varmaan muuten kuitenkin hyvä mies. Ei sinulla oikeastaan ole mikään huonosti, kaikki ihan hyvin. Ehkä kaipaat vaan huomiota mieheltäsi, sitä että hän passaisi välillä sinua. Ei teillä ole mitään isoja ongelmia.

Ei kysymys ollut AP:n mukaan shampoon tai pyyhkeiden riittämättömyydestä, vaan siitä että huolimatta saamistaan tarvikkeista tärvelee muiden ilmeisesti tahallaan.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miksi uusien (lapsettomien) puolisoiden on niin tärkeää vetää rajat niin, etteivät osallistu lapsen kasvatukseen, jälkien siivoukseen tms. hankalaan puuhaan, mitä lapsen kanssa eläminen vaatii.

Tässä ketjussa on sanottu lapsettomille puolisoille, ettei missään tapauksessa saa puuttua, koska eivät ole oikeita vanhempia.

Kuka järkevä aikuinen asettuu asumaan samaan talouteen lasten kanssa, joita ei saa mitenkään kasvattaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko pesuaineet sulle niin hygieniatarvikkeita ettei shampoota voi käyttää muut? Saako sun kanssa kukaan käyttää samaa saippuapulloa käsiä pestessä?

hehhehee

Olen lapsettomassa parisuhteessa

Shamppni maksaa 20 eur , hoitoaine 30 eur

pieni loraus tuotetta riittää...niihin ei koske edes mieheni

Hänelle on ostettu omat vaalennetuille hiuksille sopivat.

Hehee, siis halvemmat kun mun kisojen shampoo ja hoitoaine. 30 ja 30 euroa.

Taidat olla köyhä kun toi on niin iso juttu ja niin kalliit tuotteet että niillä elvistelet.

AP kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat hirveältä äitipuolelta joka ei osaa aikuisen lailla suhtautua tilanteeseen. Nuori kaipaa sun ohjaustasi myös. Sinä olet läsnä oleva aikuinen hänen elämässään silloin kun hän on teillä. Rauhoitu, vedä henkeä ja ota opastava vastuullinen ote. Kuin hän olisi sun oma rakas lapsesi. Mistä lähtien naiset alkaisivat tajuta, että jos uuden miehen kanssa menee kimppaan, siinä tod.näk.tulee lapsia kaupan päälle. Siitä lähtien joutuu tulemaan toimeen myös niiden lasten kanssa. Piste. Olemaan kasvattaja myös hänen lapsilleen. Et voi siitä irtisanoutua. Lapsi kärsii taatusti tällä hetkellä todella paljon myös sinun käytöksestäsi. Ole aikuinen. Kanna vastuusi.

Lapsi ei ota mitään kontaktia vaan on sulkeutuneena huoneeseensa. Tuntuu jotenkin väärältä tunkeutua väkisin hänen huoneeseensa ja tuputtaa omaa seuraani. Mielestäni lapsen isän on asetettava rajat, eikä minun. Jos isän mielestä mitään sääntöjä ei tarvita, niin minunko pitäisi alkaa asioista tapella tämän lapsen kanssa? Ei ole minun tehtäväni olla se joka käskee ja isä vain silittää päätä, ei se niin mene.

Ap

Vaikuttaa kyllä siltä, että lapsi ei tunne oloaan mukavaksi teidän luonanne, vaikka se on hänen toinen kotinsa.  Lapsi tässä on surullisessa tilanteessa, et niinkään sinä. Mitä nyt merkitsee jotkin hammastahnat ja shampoot. Ja jos ne niin paljon sinulle merkitsevät, niin kyllä sinun velvollisuutesi on ystävällisesti kertoa lapselle, että et halua, että sinun tarvikkeitasi käytetään. Selitä myös, miksi haluat että kaikilla on omat tuotteet. Ehkä lapsi odottaa, että keskustelisit hänen kanssaan ja hieman kapinoi käyttämällä sinun tarvikkeita. 

Jotenkin tunnen aina myötätuntoa uusperheiden lapsia kohtaan. Eihän heillä ressukoilla ole oikein mitään vaihtoehtoa muuta kuin sopeutua aikuisten järjestämiin elämäntilanteisiin. Aikuiset pokkoilevat ihmissuhteista toiseen omien tarpeidensa ajamina ja odottavat lapsilta valtavaa joustavuutta. Lapsilta vaaditaan hirveän paljon uusperheissä. Voi vain kuvitella, kuinka stressaavaa on kulkea kahden eri kodin väliä. Jos sitten vielä on niin, että ei ole edes oikein tervetullut, niin lapsen olo on varmasti surkea. 

Mitähän ihmishirviöitä, itsekkäitä räkänokkia te kasvatatte?? Mitään sääntöjä ei saisi olla ja lasta kohdellaan kuin olisi maailman napa. Toisten omaisuutta ei tarvitse kunnioittaa vaan saa vapaasti ottaa vaikkei hänelle kuulu. Tulevia taparikollisia ja itseään täynnä olevia kusipäitä tuolla tavalla saa aikaan. Oma lapsenne voi olla teille maailmankaikkeuden keskus mutta ei sen tarvitse olla sitä isä- tai äitipuolelle. Herranjumala miten tekopyhää väittää ettei itsellänne mene koskaan hermo omiin lapsiinne.

Vierailija kirjoitti:

Uusperheellisten ei kannata täältä kysyä neuvoa. Täällä katkerat mammat joiden mies on lähtenyt toisen naisen matkaan (samat naiset jotka haukkuvat lapsilleen isän uutta naista) haukkuvat aina ap:n vaikka hän tekisi kaikkensa uuden perheen vuoksi.

No mulla ainakin sama mies ja yhdessä oltu 25vuotta.

Enkä ollenkaan tajua et voi näin pieni asia on niin hankala hoitaa.

Mikä tähän nyt olisi aapeeta miellyttävä ratkaisu? Lapsi ei kävisi heillä ikinä. Ei ole kyse kuppaisen markettipunan tärväämisestä enää koska kaikki tavat lapsessa häntä ärsyttää. Oliko lapsi pienenäkin aapeestä ärsyttävä? Passattiinko lapsi jo silloin, sotkiko ketsupilla ja muovailuvahalla? Milloin ärsyttävyys alkoi?

Yksinhultaja naisella kun ei ollut paljoa valinnan varaa niin oli se karmea lapseton äijä joka tunki perheeseemme eikä meiltä lapsilta kysytty mitään. Lähiomaisille valitin mutta ne tyrmäsivät että koita sopeutua. Mun piti siis sopetutua vaikka inhosin sitä ihmistä. Minä en ollut rakastunut niin näin mitenkä meitä hyväksikäytettiin ja en mene yksityiskohtiin mutta äitini jätettiin kuin nalli kalliolle hyötynsä saatuaan mies häipyi ja haki lapsettoman naisen perheen perustamiseen. Meidän koti oli hotellina sille aikansa niin ei tarvinnut vuokria maksaa ja säästi omaan asuntoon rahansa. Mies pesetti vaattensa meillä ja söi meidän ruuat eikä koskaan 7 vuoden aikana tuonut ruokiaan edes mukana. Se säästi omaa asuntoaan ja lähti kun löysi lapsettoman naisen jonka kanssa perustaa omaa perhettä. Äitini kehtasi syyttää siitä minua että minä olin syy heidän suhteensa loppuun kun silmälaput silmillä ei voinut totuutta uskoa. 

Mulla ei ollut mitään huonetta eikä mitään muuta kuin sänky ja pöytä koulukirjoja varten, muu osa huoneesta oli äidin vaatteille kun niitähän riitti pienessä asunnossa. En saanut koskaan nukkua rauhassa kun äitini tuli tarkastelemaan vaate varastoaan ja vaiheteli vaatteita kymmeneen kertaan että pääsi jonnekkin lähtemään kaupungille taas ostamaan uusia vaatteita. Kun pääsin töihin niin mun piti maksaa kotiin asumisesta vaikka sain vielä elatusmaksuja niin siitä ettei mitään omaa ruhaa ollut. Mihinkään en saanut säästää ja ostin alaikäisenä jo omat vaatteni niin loput piti antaa äidilleni. 

Kun muutin pois niin äidilleni tuli kamala kriisi kun jäi yksin ja mimulla meni traumojeni parantumiseen koko ikäni ja ensin en ollut uskoa että voiko olla elämä ihanampaa kun saa nukkua pitkään niin ettei kukaan herätä. Mun mies on niin uskomaton että se on tosi hiljaa jos nukun niin etten vaan herää mihinkään meteliin. Äitini herätti aina joka päivä ja pyhisinkin viideltä aamulla niin ettei täällä nukuta. 

Sisareni oli lähtenyt kotoa naimisiin jonkun helppo heikin kanssa jossa ei ollut rakkautta ollenkaan ja ne kakarat hoidatutettiin isaovanhemmilla kun kumpaakaa ei kiinnostanut ne kakarat eikä perhe-elämä. 

Ihan sairasta siää ne perusti uusperheet ja ne ensimmäiset kakarat heivattiin tieltä pois vahinkoina. Ihan seköpäisiä ihmiset kuinka voivat ollakkaan ja ne lapset vaan ovat joku sivuseikka ja haitta. 

Kaikki ne perhe yritykset  meni mönkään ja kaikki elävät yksin nykyään. Narsistisella ihmisellä ei onnistu uusperheet kun ei alkuperäinenkään. 

Katsokaa vähän peiliin itseänne ja ajatelkaa miksi ei onnistu mikään suhde. Lapsia on ihan turha siitä syyttää. 

Tekopyhyyttä nimenomaan.

Äidit ivaavat ja syyttävät täällä äitipuolta samoista asioista joissa itse takuulla polttavat hermonsa ja eivät sietäisi hetkeäkään. Absurdia edes kuvitella muuta.

Tuskin edes unissaan antaisivat oman lapsen toimia noin mutta se sädekehä.

Vierailija kirjoitti:

Tekopyhyyttä nimenomaan.

Äidit ivaavat ja syyttävät täällä äitipuolta samoista asioista joissa itse takuulla polttavat hermonsa ja eivät sietäisi hetkeäkään. Absurdia edes kuvitella muuta.

Tuskin edes unissaan antaisivat oman lapsen toimia noin mutta se sädekehä.

Kyllä me käytetään tyttären kanssa samoja shampoita ja hoitoaineita, ei mitään ongelmia. Tyttärellä on sama bakteerikanta kuin minulla, alapäästänihän hän on syntynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, miksi puhut asiasta miehen kanssa? Miksi et puhu sinun ja lapsen välisistä erimielisyyksistä lapsen kanssa? 

Ihmetyttää kyllä usein aikuisten ihmisten kehittymättömyys...

Ihmetyttää ihmisten tietämättömyys uusperheestä. Sen dynamiikka on ihan eri kuin ydinperheessä.

Suoraan lapsen kanssa puhuminen ja neuvominen toimii ainoastaan silloin kun äitipuolella on miehensä täysi tuki ja samanlaiset kasvatusperiaatteet.

Jos mies potee syyllisyyttä ja hyvittelee lasta sallimalla miltei kaiken ja pelkää sanoa mitään lapselle äitipuoli on hampaaton.

Jo tuossa aloittajan tilanteessa alkaisi neuvoa ja muuttaa käytäntöjä mies ilmeisesti suuttuisi. Oli asia sitten kuinka hyvä ja oikea tahansa. Sillä ei ole mitään vaikutusta ja merkitystä miehelle.

Äitipuoli olisi se paha ihminen ja pahimmassa (todennäköisessä) tapauksessa isä menisi lapsen puolelle kumppaniaan vastaan.

Vetäisi äitipuolelta maton alta ja veisi lopunkin auktoriteetin.

Äitipuolen järjellä ja järkevällä perusteilla ei olisi mieheen mitään vaikutusta, paitsi suuttumusta äitipuolen kohtaan.

Niin kauan kun mies on sokea (tai haluaa olla).

Äitipuoli sahaa omaa oksaansa vaikka toimisi " aikuisen ihmisen kehittyneellä tavalla". Jos ja kun ei mies itse halua ymmärtää toimintaansa teinin kanssa.

Miksi hitossa nää uusperheet ei voi ennakkoon jo varautua näihin teineihin, kysyä asiantuntijoiden neuvoa, mitä tehdä omille negatiivisille tunteilleen, sopia miehen kanssa pelisäännöistä ja puhua mahdollisista tulevista ongelmista? Mutta ei, yhteen muutetaan ja sitten nillitetään Vauva-palstalla, kun tuli puolison kylkiäisenä p* lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekopyhyyttä nimenomaan.

Äidit ivaavat ja syyttävät täällä äitipuolta samoista asioista joissa itse takuulla polttavat hermonsa ja eivät sietäisi hetkeäkään. Absurdia edes kuvitella muuta.

Tuskin edes unissaan antaisivat oman lapsen toimia noin mutta se sädekehä.

Kyllä me käytetään tyttären kanssa samoja shampoita ja hoitoaineita, ei mitään ongelmia. Tyttärellä on sama bakteerikanta kuin minulla, alapäästänihän hän on syntynyt.

Edelleen toistan itseäni, mutta ei ole kyse siitä. Kaikille ostettu omat aineet yms. Turhauttaa selittää tätä sadatta kertaa. Käytättekö myös yhteisiä höyliä karvojen ajeluun? Intiimi hygieniasta oli tässä nyt kyse.

Kun täällä nyt puhutaan siitä, etten lasta hyväksyisi kotiimme ja tullut kommenttia "painu yksiöösi" tai mene omaan kotiisi ja anna miehen tehdä kotonaan niin kuin haluaa. Asumme siis yhdessä, tämän jo olen kertonut. Muutimme niin isoon asuntoon, että lapsi sai oman huoneen. Maksan vuokrista puolet ja osallistun myös lapsen ruokakuluihin. Joten olen siis tässä ihan vapaaehtoisesti ja hyväksynyt että lapsi käy meillä. Ainut mitä olen halunnut on se, että lapsella on jotkut rajat ja osallistuu omalta osaltaan edes siivoamalla omat sotkunsa. Enkä siis hyväksy, että toisten omaisuutta luvatta otetaan omaan käyttöön, tämän pitäisi olla selvää ihan joka perheessä. Joku pesuaineen lainaaminen ei minua häiritsisi, jos kysyisi ensin saako käyttää. Nämä intiimihygieniaan liittyvät asiat sen sijaan minua suututtavat, en tiedä miten pitkään on minun höylää lainaillut niin on aika likainen, ällöttävä olo, myös lapsen puolesta. En todellakaan näe sitä hyvänä, että kaksi ihmistä ajelee karvoitustaan samalla höylällä, johan tuon pitäisi maalaisjärjen sanoa! En usko, että moni lääkärikään tätä suosittelee. Samoin hammastahnan koen osana henkilökohtaista hygieniaa, tästä voi olla montaa mieltä, mutta eiköhän se ole tässä tilanteessa ratkaisevaa haluanko että toinen ihminen käyttää minun tahnaani vai ei ja miten minä koen tämän asian. Minulla on oikeus omaan käsitykseeni hygieniasta, se oikeus on meillä kaikilla.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, miksi puhut asiasta miehen kanssa? Miksi et puhu sinun ja lapsen välisistä erimielisyyksistä lapsen kanssa? 

Ihmetyttää kyllä usein aikuisten ihmisten kehittymättömyys...

Ihmetyttää ihmisten tietämättömyys uusperheestä. Sen dynamiikka on ihan eri kuin ydinperheessä.

Suoraan lapsen kanssa puhuminen ja neuvominen toimii ainoastaan silloin kun äitipuolella on miehensä täysi tuki ja samanlaiset kasvatusperiaatteet.

Jos mies potee syyllisyyttä ja hyvittelee lasta sallimalla miltei kaiken ja pelkää sanoa mitään lapselle äitipuoli on hampaaton.

Jo tuossa aloittajan tilanteessa alkaisi neuvoa ja muuttaa käytäntöjä mies ilmeisesti suuttuisi. Oli asia sitten kuinka hyvä ja oikea tahansa. Sillä ei ole mitään vaikutusta ja merkitystä miehelle.

Äitipuoli olisi se paha ihminen ja pahimmassa (todennäköisessä) tapauksessa isä menisi lapsen puolelle kumppaniaan vastaan.

Vetäisi äitipuolelta maton alta ja veisi lopunkin auktoriteetin.

Äitipuolen järjellä ja järkevällä perusteilla ei olisi mieheen mitään vaikutusta, paitsi suuttumusta äitipuolen kohtaan.

Niin kauan kun mies on sokea (tai haluaa olla).

Äitipuoli sahaa omaa oksaansa vaikka toimisi " aikuisen ihmisen kehittyneellä tavalla". Jos ja kun ei mies itse halua ymmärtää toimintaansa teinin kanssa.

Miksi hitossa nää uusperheet ei voi ennakkoon jo varautua näihin teineihin, kysyä asiantuntijoiden neuvoa, mitä tehdä omille negatiivisille tunteilleen, sopia miehen kanssa pelisäännöistä ja puhua mahdollisista tulevista ongelmista? Mutta ei, yhteen muutetaan ja sitten nillitetään Vauva-palstalla, kun tuli puolison kylkiäisenä p* lapsi.

Eikö ap kertonut, että he keskustelivat säännöistä ennakkoon, mutta mies ei pysy niissä. Oletettavasti ap:lle ei tullut mieleenkään, että joku ei noudattaisi ohjeita. Ei sellaista voi etukäteen tietää.

Me olemme uusperhe. Mieheni on kovassa paikassa. Poikani teininä masentui vakavasti ja se heijastuu kaikkeen. Ei sitäkään voi etukäteen ennakoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin ollut teininä siinä tilanteessa, että olisin joutunut menemään isän ja jonkun harakan kotiin viikonloppuisin, ja siellä olisi alettu kasvattaa minua, niin olisi ollut helv**i irti.

Uskotko siihen, että lapsia ei tule kasvattaa?

Åitipuoli ei ole siihen oikea henkilö. 

Säälin kaikkia lapsia tässä maassa, jotka joutuvat kestämään isän/äidin uutta puolisoa.