Onko yliopistossa mielestäsi aloja tai tiedekuntia, jotka eivät edusta ns. "oikeaa korkeakoulua"?

Ei ole. Moni yliopisto ei nykyään valmista kunnolla siihen ammattiin mihin ollaan opiskelemassa. Tiedettä tulee kyllä riittävästi.

Ei varmaankaan? Riippuu metodiopetuksen määrästä.

Teologinen tiedekunta.

Ei nyt ihan yliopisto ja muutenkin vähän asian vierestä, mutta insinöörialoilla nauretaan noille metsäinsinööreille.

Siihen valmistutaan keräämällä kalastamisella opintopisteitä.

Vierailija kirjoitti:

Teologinen tiedekunta.

Teologia on tiedettä ja käyttää kriittisiä tutkimusmenetelmiä. Se ei ole Raamattua ja uskontoa kritiikittömästi palvova pappisseminaari, kuten monet luulevat.

osa insinööritieteistä varmaan ainakin.

Piirileikkien leikkimistäkin harrastetaan korkeakouluissa. OKL?

Teatterikorkeakoulu

Kasvatustieteelliset tiedekunnat olisi pikapikaa muutettava takaisin seminaareiksi eli opistoiksi. Muistan jonkun todenneen, että kasvatustieteellinen on ainoa tiedekunta, josta voi valmistua maisteriksi pelkästään kertomalla siitä, miltä itsestä tuntuu. Toisen alan maisterina kasvatustieteen appron suoritettuani olen täsmälleen samaa mieltä.

Puheviestintä vaikutti aika päiväkotitasoiselta humpuukilta, kun sivuaineopintoja jouduin siitä suorittamaan.

Kai siellä jotain noita mies- queer yms sukupuoli pseudotiedettä harrastetaan.... missä lopputulos tiedetään pitää vain keksiä tutkimus tuloksineen sinne väliin millä todistaa annettu lopputulos.

Tai pharmapsykologia jonka ideana on taianomainen kemiallinen epätasapaino jota ei koskaan kuitenkaan mitata ta todeta, siihn vaan uskotaan uskomusoppina. Sitten lääkitään uskomusoppia.

Joillain aloilla jopa gradun voi tehdä parityönä.

Tiedän oikeasti "korkeakoulun" käyneitä ihmisiä, jotka perustavat elämänkatsomuksensa enemmän huuhaalle ja iltalehden lööppiotsikoille kuin tieteelle.

Se, että itse en jotan  -hyvin yksinkertaistaen- tieteen alaa tai tutkimus -ssuntaa pysty itse hahmottamaan saati ymmärtään ja koen sitä kohtaan enemmän tai vähemmän ennakkoluuloisuutta ovat aika huonoja argumetteja sille, että tuo tai tämä tieteen ala tai tukimus tulisi lakkautta tai poistaa kokonaan yliopistista tai "oikeasta korkeakoulusta." - Tiede on metkaa siinä, että toisin kuin vaikka uskonto, niin se on ottanut itselleen oikeuden erehtyä ja korjata itsessään olevia virheitä; sanotaanhan, että jokin asia on totta tai tosi vain niin kauan kuin toisin todistetaan. Hämmästynkin toisinaan kun osa pitää "uskomista" ja "tietämistä" toisilleen täysin vastakkaisina ilmiöinä.  

Vierailija kirjoitti:

Teatterikorkeakoulu

Ammattikouluahan se.. aika ihme juttu että korkeakouluksi... sinäänsä ihan pätevää touhua varmaan mutta ei se amistutkintoa kummempaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teatterikorkeakoulu

Ammattikouluahan se.. aika ihme juttu että korkeakouluksi... sinäänsä ihan pätevää touhua varmaan mutta ei se amistutkintoa kummempaa ole.

Paitsi että sinne on ylivoimaisesti vaikeinta päästä sisään 😂 Vaikeampaa kuin mihinkään muualle.

Yksittäisiä hörhöjä varmasti löytyy monilta aloilta, esim. Tapio Puolimatka Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisessä. Mutta en usko, että kokonaiset tiedekunnat tai oppiaineet olisivat ihan hakoteillä. En tietysti ole kaikkien Suomen yliopistojen kaikkia oppiaineita ihmettelemässä, niin en voi varmaksi tietää.

Taiedeyliopisto valtaosin, eli Kuvataideakatemia, Teatterikorkeakoulu ja Sibelius-akatemia.

Maanpuolustuskorkeakoulu kanssa osittain.

Vierailija kirjoitti:

Piirileikkien leikkimistäkin harrastetaan korkeakouluissa. OKL?

Opettajan koulutuksessa on oma pieni osansa kullekin peruskoulussa olevalle oppiaineelle, näitä kutsutaan monialaisiksi opinnoiksi. Niissä yhdistetään käytännön pedagogiikkaa ja aineeseen liittyvää teoriaa. Esim. liikuntatunnilla ohjaava opettaja näyttää miten luodaan rakenteeltaan onnistuneita oppitunteja, mitä lämmittelyharjoituksia on olemassa jne... Erittäin hyödyllistä tulevan ammatin näkökulmasta.

Sitten on erikseen kasvatustieteeseen liittyvät perus- aine- ja syventävät opinnot, joissa käydään läpi alan tieteellinen pohja, mm. keskeisimmät tutkimusmetodit.

Kyllä näiden kurssien jälkeen opiskelijoilla on hyvä tuntuma tieteellisestä tiedosta ja sen hankkimisesta.

Ihmistieteissä ja laadullisessa tutkimuksessa on yleistettävyyden suhteen aina oma pohdintansa, ja tämä on turhaan luonut alalle semmoista huuhaa-leimaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teatterikorkeakoulu

Ammattikouluahan se.. aika ihme juttu että korkeakouluksi... sinäänsä ihan pätevää touhua varmaan mutta ei se amistutkintoa kummempaa ole.

Erehdynö, jos väitän, että et ole päivääkään opiskellut itse teatteri -korkeakoulussa. - Ajan kai lähinnä takaa sitä, että minua toisinaan turhauttaa se, että osa pitää vain luonnontietä sekä matemaattis -teknisiä tieteitä ainoana "oikeina" tieteinä. Ja vielä enemmän hämmstyttää, kun näin esittävä saattaa polkea jalkaa ja alleviivata, miten tai kuinka esimerkiksi numeroilla ei voisi lainkaan valehdella. 

Ns. sivistysyliopisto on yleinen yliopisto, jossa on mahdollisimman laaja opinto- ja tutkimusvalikoima.

Käytännöllisempiä ovat olleet teknilliset ja kaupalliset korkeakoulut, jotka ovat nyttemminkin erikoistuneet enemmän käytännönläheisiin aloihin ja ehkä ovat riippuvaisempia talouselämästä, mitä OIKEA yliopisto ei koskaan liikaa saisi olla. Jos talouselämältä kysytään, mitä yliopistoissa pitää opettaa, valmistuu kahden vuoden sekainsinööri-kirjanpitäjiä, joista ei ole mihinkään vaativaan työhön :DDDD