Lue keskustelun säännöt.
Voisitko seurustella mielialalääkkeitä käyttävän ihmisen kanssa?
16.04.2019 |
Vai lähtisitkö karkuun? Näkyykö mielialalääkkeiden käyttö mielestäsi päällepäin, entä onko se asia joka voi vaikuttaa ns. oikeaan persoonaan?
Kommentit (298)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesystäväni paheksuu aina ääneen mielialalääkkeiden käyttäjiä. Ovat kuulemma pää sekaisin jne. En ole kertonut, että olen käyttänyt suht säännöllisesti masennuslääkitystä useamman vuoden seurustelumme aikana.
Miehesi kuuluisi saada tietää, että seurustelee lääkkeitä salaa syövän (patologisen?) valehtelijan kanssa.
Sinuakaan ei varmaan haittaisi, vaikka miehesi olisi juonut salaa vuosien ajan iltaisin viinipullon? Trollihan taidat silti ollakin!
En ole alkuperäisen viestin kirjoittaja enkä käytä mielialalääkkeitä, mutta ei päihdyttävää ainetta vakavine terveysvaikutuksineen voi verrata mielialalääkitykseen. Sekoitatkohan nyt mielialalääkkeet ja rauhoittavat keskenään, kuten ilmeisesti myös tuon kirjoittajan miesystävä?
Miten niin ei voi verrata, molemmat turruttaa ja tekee iloisemmaksi... Ja käyttäjät puolustelee kun silmät seisoo päässä vaan ihan pikkuriikkisen ja puhe on vaan pikkuisen hitaampaa eikä elämää kestä ilman että on kiva olo kokoajan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesystäväni paheksuu aina ääneen mielialalääkkeiden käyttäjiä. Ovat kuulemma pää sekaisin jne. En ole kertonut, että olen käyttänyt suht säännöllisesti masennuslääkitystä useamman vuoden seurustelumme aikana.
Miehesi kuuluisi saada tietää, että seurustelee lääkkeitä salaa syövän (patologisen?) valehtelijan kanssa.
Sinuakaan ei varmaan haittaisi, vaikka miehesi olisi juonut salaa vuosien ajan iltaisin viinipullon? Trollihan taidat silti ollakin!
En ole alkuperäisen viestin kirjoittaja enkä käytä mielialalääkkeitä, mutta ei päihdyttävää ainetta vakavine terveysvaikutuksineen voi verrata mielialalääkitykseen. Sekoitatkohan nyt mielialalääkkeet ja rauhoittavat keskenään, kuten ilmeisesti myös tuon kirjoittajan miesystävä?
Kyse on myös valehtelusta. Monille se on pahempi juttu, kuin jonkun kemiallisen aineen salaa käyttö. Millainen ihminen ei tätä ymmärrä?!
Syön mielialalääkkeitä ja olen kihloissa. Kihlautuminen tapahtunut vasta lääkkeiden aloittamisen jälkeen. Olin jopa kyvytön töihin, kunnes lääke alkoi hiljalleen vaikuttamaan. Toki mulla on muutakin apua siihen lisäksi kun ihan työkyvyttömyyteen asti mennyt, mutta lääke on siihen nopeampi apu. En halua vain maata kotona.
Näitäkin voi syödä hyvin monelaisia annoksia ja eri tavalla vaikuttavilla aineilla. Jos tunnet jonkun mielialalääkettä syövän, et sen perusteella voi tehdä minkäänlaisia yleistyksiä. Oma tilanteeni ei kenties olisi mennyt näin pahaksi, jos olisin hankkiutunut hoitoon aiemmin, lääkkeillä tai ilman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te edes tiedätte syökö joku lääkkeitä?
Jotkut keskustelevat kumppaniehdokkaidensa kanssa... On ihan reilua ja normaalia puhua suoraan esim. sairauksistaan. Olisi törkeää salata terveydelliset ongelmat seurustelukumppanilta.
Tavallaan ehkä törkeää, mutta toisaalta hyvin ymmärrettävää kun katsoo miten moni pelkästään tässäkin ketjussa todella tuomitsevasti puhuu niistä, joilla on tietynlaisia sairauksia. Ei ihme siis, että moni salaa tuollaisen asian ainakin siihen asti, että suhde on vakavammalla pohjalla niin, että toinen osapuoli varmasti ottaa ihmisenä eikä aseta ennakkoluuloja vain jonkun lääkityksen takia.
Mt-ongelmaisten mielestä valehtelu on siis ok?
Eikö olisi kiva, että joku pitäisi sinusta, vaikka tietäisi kaiken sinusta ja hyväksyisi myös ne negatiiviset puolet? Kuka edes haluaa suhteen, jossa joutuu salailemaan ja esittämään muunlaista? Mt-ongelmainen ilmeisesti?
Seurustelin ja menin naimisiinkin. Saatan nostaa tässä omaa häntääni, mutta katson että osittain minun tuellani ja rakkaudellani lääkitys purettiin muutama vuosi sitten. Alkuvaihe ilman lääkettä oli melko rankka sekä hänelle että minulle, mutta nyt lääkkeet ovat enää muisto. Hän on aina ollut tulinen (jopa lääkittynä) ja minä taas varsinainen jäämies mikä varmaankin on helpottanut ihan kaikkea.
Mielialalääkkeitä syötetään nykyään joka vaivaan eikä niiden käyttö enää kerro ihmisestä oikeastaan mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te edes tiedätte syökö joku lääkkeitä?
Jotkut keskustelevat kumppaniehdokkaidensa kanssa... On ihan reilua ja normaalia puhua suoraan esim. sairauksistaan. Olisi törkeää salata terveydelliset ongelmat seurustelukumppanilta.
Tavallaan ehkä törkeää, mutta toisaalta hyvin ymmärrettävää kun katsoo miten moni pelkästään tässäkin ketjussa todella tuomitsevasti puhuu niistä, joilla on tietynlaisia sairauksia. Ei ihme siis, että moni salaa tuollaisen asian ainakin siihen asti, että suhde on vakavammalla pohjalla niin, että toinen osapuoli varmasti ottaa ihmisenä eikä aseta ennakkoluuloja vain jonkun lääkityksen takia.
Mt-ongelmaisten mielestä valehtelu on siis ok?
Eikö olisi kiva, että joku pitäisi sinusta, vaikka tietäisi kaiken sinusta ja hyväksyisi myös ne negatiiviset puolet? Kuka edes haluaa suhteen, jossa joutuu salailemaan ja esittämään muunlaista? Mt-ongelmainen ilmeisesti?
Hienoa logiikkaa, pääsit sen varjolla nyt vähän haukkumaan lisää. Missä sun lääkkeet..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en. Se on todella raskasta jos toinen on epävakaa mieleltään. Ei voi koskaan tietää mitä käy. Tosi stressaavaa ja raskasta. Ei enää ikinä! Siis vähän riippuu mistä kyse, mutta semmoset ihmiset useimmiten on tosi puuduttavia.
Toivon, että pidät tämän kommenttisi mielessäsi silloin jos joskus itse elämän vastoinkäymisten vuoksi sairastut itse vaikkapa masennukseen. Ei kukaan ole noille asioille immuuni, aivan hyvin joku päivä voi olla sinun vuorosi. Toivottavasti silloin muistat miten tuomitseva olit aikoinaan niitä kohtaan joilla vasten omaa tahtoaan on mielenterveysongelmia.
Huono asenne sinulla. Moni mielenterveysongelmista selvinnyt ei myöskään ole lääkkeiden kannalla. Lääkkeethän vain poistavat oireet, eivätkä paranna itse ongelmaa.
Ja miten tuo muutenkaan liittyy asiaan? Normaali ihminen ei loukkaannu siitä, jos toinen sanoo, ettei voisi seurustella hänen kanssaan. Minäkin sanon tässä nyt, etten ikinä halua seurustella neliraajahalvaantuneen kanssa. Ja jos minusta sellainen joskus tulisi, olen edelleen sitä mieltä, että ymmärrän mikseivät kaikki halua seurustella halvaantuneiden kanssa. Omituisesti ajattelevia ihmisiä täällä...
Minä olen siis se, kenellä on huono asenne vaikka sinä olet se, joka tuomitsee ihmisen kelvottomaksi kumppaniehdokkaaksi vain koska käyttää jotain lääkettä?
En ole tyhmä, olen itse kärsinyt masennuksesta, ahdistuksesta sekä anoreksiasta vuosia ja tunnen monia kaltaisiani. Nuo ihmiset eivät missään nimessä ole yhtäkuin yksi diagnoosinsa. Eivät lääkkeet tietenkään poista ongelmaa mutta ovat joskus lähes välttämätön tuki toipumiselle, sille että ihmisen toimintakyky säilyy edes jossain määrin.
Vertaus, että neliraajahalvaantunut olisi missään määrin sama asia kuin vaikka masentunut on aika invalidi. Masennuksesta voi toipua ja moni toipuu, mutta neliraajahalvaantunut ei toivu. Lisäksi halvaantuminen on usein suurempi rajoite elämässä kuin masennus varsinkin jos masennusta hoidetaan asianmukaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin ja menin naimisiinkin. Saatan nostaa tässä omaa häntääni, mutta katson että osittain minun tuellani ja rakkaudellani lääkitys purettiin muutama vuosi sitten. Alkuvaihe ilman lääkettä oli melko rankka sekä hänelle että minulle, mutta nyt lääkkeet ovat enää muisto. Hän on aina ollut tulinen (jopa lääkittynä) ja minä taas varsinainen jäämies mikä varmaankin on helpottanut ihan kaikkea.
Mielialalääkkeitä syötetään nykyään joka vaivaan eikä niiden käyttö enää kerro ihmisestä oikeastaan mitään.
”Mielialalääkkeitä syötetään nykyään joka vaivaan eikä niiden käyttö enää kerro ihmisestä oikeastaan mitään.”
Kyllä se kertoo. Ainakin siitä, että on hyvin yksinkertainen ihminen, jos suostuu syömään mielialalääkkeitä ”joka vaivaan”. Jos olisi vähänkin perehtynyt asiaan, niin ymmärtäisi sen, ettei niitä kukaan järkevä syö kuin pakon edessä.
Vikaa on myös lääkäreissä, kun määräilevät niitä vähän joka vaivaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en. Se on todella raskasta jos toinen on epävakaa mieleltään. Ei voi koskaan tietää mitä käy. Tosi stressaavaa ja raskasta. Ei enää ikinä! Siis vähän riippuu mistä kyse, mutta semmoset ihmiset useimmiten on tosi puuduttavia.
Toivon, että pidät tämän kommenttisi mielessäsi silloin jos joskus itse elämän vastoinkäymisten vuoksi sairastut itse vaikkapa masennukseen. Ei kukaan ole noille asioille immuuni, aivan hyvin joku päivä voi olla sinun vuorosi. Toivottavasti silloin muistat miten tuomitseva olit aikoinaan niitä kohtaan joilla vasten omaa tahtoaan on mielenterveysongelmia.
Huono asenne sinulla. Moni mielenterveysongelmista selvinnyt ei myöskään ole lääkkeiden kannalla. Lääkkeethän vain poistavat oireet, eivätkä paranna itse ongelmaa.
Ja miten tuo muutenkaan liittyy asiaan? Normaali ihminen ei loukkaannu siitä, jos toinen sanoo, ettei voisi seurustella hänen kanssaan. Minäkin sanon tässä nyt, etten ikinä halua seurustella neliraajahalvaantuneen kanssa. Ja jos minusta sellainen joskus tulisi, olen edelleen sitä mieltä, että ymmärrän mikseivät kaikki halua seurustella halvaantuneiden kanssa. Omituisesti ajattelevia ihmisiä täällä...
Minä olen siis se, kenellä on huono asenne vaikka sinä olet se, joka tuomitsee ihmisen kelvottomaksi kumppaniehdokkaaksi vain koska käyttää jotain lääkettä?
En ole tyhmä, olen itse kärsinyt masennuksesta, ahdistuksesta sekä anoreksiasta vuosia ja tunnen monia kaltaisiani. Nuo ihmiset eivät missään nimessä ole yhtäkuin yksi diagnoosinsa. Eivät lääkkeet tietenkään poista ongelmaa mutta ovat joskus lähes välttämätön tuki toipumiselle, sille että ihmisen toimintakyky säilyy edes jossain määrin.
Vertaus, että neliraajahalvaantunut olisi missään määrin sama asia kuin vaikka masentunut on aika invalidi. Masennuksesta voi toipua ja moni toipuu, mutta neliraajahalvaantunut ei toivu. Lisäksi halvaantuminen on usein suurempi rajoite elämässä kuin masennus varsinkin jos masennusta hoidetaan asianmukaisesti.
Taisi mennä sulta pointti ohi.
Noita voi ihan hyvin verrata toisiinsa. Jokainen voi ihan itse päättää, mitkä asiat tekevät toisesta kelvottoman kumppaniehdokkaan. Jollekin se asia voi olla vaikka jo pelkästään ylipaino, alkoholin käyttö tai pinkiksi värjätyt hiukset! Vaikka noistakin jokainen asia on ”korjattavissa”.
Jostain syystä noiden sanominen ääneen ei nosta samanlaista raivoa tietyissä ihmisissä... Mistähän johtuisi, hmm...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimollani on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Hänen lääkitys ja hoito on hyvällä tasolla. Näin on onneksi ollut jo pitkään. Hän ei juo ollenkaan alkoholia ja ottaa tarkasti aina lääkkeensä.
Tietenkin voisin. Minunkin kanssani seurustellaan ja käytän mielialalääkettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallaan olisi parempikin jos kumppanilla olisi jokin lääkitys, koska silloin hän luultavasti hyväksyisi paremmin minun unilääkkeiden yms. käyttöni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesystäväni paheksuu aina ääneen mielialalääkkeiden käyttäjiä. Ovat kuulemma pää sekaisin jne. En ole kertonut, että olen käyttänyt suht säännöllisesti masennuslääkitystä useamman vuoden seurustelumme aikana.
Miehesi kuuluisi saada tietää, että seurustelee lääkkeitä salaa syövän (patologisen?) valehtelijan kanssa.
Sinuakaan ei varmaan haittaisi, vaikka miehesi olisi juonut salaa vuosien ajan iltaisin viinipullon? Trollihan taidat silti ollakin!
En ole alkuperäisen viestin kirjoittaja enkä käytä mielialalääkkeitä, mutta ei päihdyttävää ainetta vakavine terveysvaikutuksineen voi verrata mielialalääkitykseen. Sekoitatkohan nyt mielialalääkkeet ja rauhoittavat keskenään, kuten ilmeisesti myös tuon kirjoittajan miesystävä?
Miten niin ei voi verrata, molemmat turruttaa ja tekee iloisemmaksi... Ja käyttäjät puolustelee kun silmät seisoo päässä vaan ihan pikkuriikkisen ja puhe on vaan pikkuisen hitaampaa eikä elämää kestä ilman että on kiva olo kokoajan...
En itsekään väitä olevani mikään asiantuntija, mutta tästä kommentista huokuu jo sellainen tietämyksen puute että suosittelen ottamaan asioista selvää ennen kuin kommentoit. Oletkohan itse humalassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan olisi parempikin jos kumppanilla olisi jokin lääkitys, koska silloin hän luultavasti hyväksyisi paremmin minun unilääkkeiden yms. käyttöni.
Niinpä. Samalla lailla toimivat sopivat parhaiten toistensa kumppaneiksi. Sitä ei vaan moni tässä ketjussa halua jostain syystä hyväksyä tai ymmärtää.
Vähän sama kun kysyisi, että seurustelisitko antabusta käyttävän kanssa?
Tämä kysymys, saati vastaukset, eivät siltikään varmasti aiheuttaisi samanlaista peppukipeyttä jota tässä ketjussa esiintyy. :D sopii vain miettiä, miksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesystäväni paheksuu aina ääneen mielialalääkkeiden käyttäjiä. Ovat kuulemma pää sekaisin jne. En ole kertonut, että olen käyttänyt suht säännöllisesti masennuslääkitystä useamman vuoden seurustelumme aikana.
Miehesi kuuluisi saada tietää, että seurustelee lääkkeitä salaa syövän (patologisen?) valehtelijan kanssa.
Sinuakaan ei varmaan haittaisi, vaikka miehesi olisi juonut salaa vuosien ajan iltaisin viinipullon? Trollihan taida
t silti ollakin!En ole alkuperäisen viestin kirjoittaja enkä käytä mielialalääkkeitä, mutta ei päihdyttävää ainetta vakavine terveysvaikutuksineen voi verrata mielialalääkitykseen. Sekoitatkohan nyt mielialalääkkeet ja rauhoittavat keskenään, kuten ilmeisesti myös tuon kirjoittajan miesystävä?
Kyse on myös valehtelusta. Monille se on pahempi juttu, kuin jonkun kemiallisen aineen salaa käyttö. Millainen ihminen ei tätä ymmärrä?!
Ei kai tuossa skenaariossa kukaan olekaan suoraan valehdellut? Sama kuin pitäisi valehteluna sitä, että toinen ei ole maininnut astmalääkityksestään kun puoliso on sitä mieltä, että sellaisen käyttäjät ovat jotenkin heikkoja tmv.
En ihmettele ettei kirjoittaja halua saada ylleen tyhjää stigmaa, jonka tietää olevan turha.
Tiesitkö, että erittäin monet migreeniä sairastavat käyttävät estolääkkeenä mielialalääkkeitä. Eikö heidänkään kanssa voisi seurustella??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesystäväni paheksuu aina ääneen mielialalääkkeiden käyttäjiä. Ovat kuulemma pää sekaisin jne. En ole kertonut, että olen käyttänyt suht säännöllisesti masennuslääkitystä useamman vuoden seurustelumme aikana.
Miehesi kuuluisi saada tietää, että seurustelee lääkkeitä salaa syövän (patologisen?) valehtelijan kanssa.
Sinuakaan ei varmaan haittaisi, vaikka miehesi olisi juonut salaa vuosien ajan iltaisin viinipullon? Trollihan taida
t silti ollakin!En ole alkuperäisen viestin kirjoittaja enkä käytä mielialalääkkeitä, mutta ei päihdyttävää ainetta vakavine terveysvaikutuksineen voi verrata mielialalääkitykseen. Sekoitatkohan nyt mielialalääkkeet ja rauhoittavat keskenään, kuten ilmeisesti myös tuon kirjoittajan miesystävä?
Kyse on myös valehtelusta. Monille se on pahempi juttu, kuin jonkun kemiallisen aineen salaa käyttö. Millainen ihminen ei tätä ymmärrä?!
Ei kai tuossa skenaariossa kukaan olekaan suoraan valehdellut? Sama kuin pitäisi valehteluna sitä, että toinen ei ole maininnut astmalääkityksestään kun puoliso on sitä mieltä, että sellaisen käyttäjät ovat jotenkin heikkoja tmv.
En ihmettele ettei kirjoittaja halua saada ylleen tyhjää stigmaa, jonka tietää olevan turha.
Oletko tosissasi? Noin ajattelevalle on turhaa yrittää vääntää edes rautalangasta...
No yritetään vaikka näin: miksi kukaan edes haluaisi kumppanin, joka pitää häntä ääliönä/heikkona/whatever?!? Ja on vielä sen vuoksi valmis jättämään tärkeitä asioita kertomatta? Mutta vastaus tulikin jo ilmi: mt-ongelmainen.
Vierailija kirjoitti:
Tiesitkö, että erittäin monet migreeniä sairastavat käyttävät estolääkkeenä mielialalääkkeitä. Eikö heidänkään kanssa voisi seurustella??
Jos lääkäri yrittäisi tarjota mulle migreenin estoon mielialalääkkeitä, vaihtaisin kyllä lääkäriä. Omaa järkeä voi myös käyttää, eikä uskoa jokaista puoskaria.
Riippuu mistä syystä syö. Itse olen syönyt vaikean traumaattisen kokemuksen jälkeen sekä silloin, kun sitä hoidettiin. En muuten olisi kestänyt vaan olisin luultavasti päättänyt elämäni oman käden kautta. Edelleen mulla on voimassa olevat reseptit niihin myrkkyihin siltä varalta, että tarvitsen niitä joskus. Nyt olen ollut lääkkeetön jo kaksi vuotta. Vaikka nyt en enää tarvitse niitä, tiedostan, että mielialalääkkeet pelastivat henkeni. Kaikki, jotka rakastavat minua, ovat myös hyväksyneet lääkkeet - heistä se on pienempi paha kuin se ettei minua enää olisi. Jos joku jättäisi minut sen vuoksi, että olen käyttänyt lääkkeitä, se kertoisi minulle siitä ihmisestä jotain sellaista, miksi en voisi olla hänen kanssaan.