Lue keskustelun säännöt.
Voisitko seurustella mielialalääkkeitä käyttävän ihmisen kanssa?
16.04.2019 |
Vai lähtisitkö karkuun? Näkyykö mielialalääkkeiden käyttö mielestäsi päällepäin, entä onko se asia joka voi vaikuttaa ns. oikeaan persoonaan?
Kommentit (298)
Minä syön lääkkeitä ja olen naimisissa. Siinäpä sulle miettimistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei käytä alkoholia niiden kanssa ja ei jätä niitä syömättä, niin silloin ne enemmänkin turruttavat/neutralisoivat tunteita ylipäätään. Olen nähnyt pari mielialalääkkeitä syövää, joista toinen sai kohtauksen juotuaan alkoholia ja alkoi väkivaltaiseksi ja toinen taas ei syönyt niitä, alkoi riehua ja joutui psykiatriselle. Kai ne toimivat, jos niitä oikein käyttää mutta en ole vielä kauhen vakaata mielialalääkkeitä popsivaa tavannut.
En seurustelisi kenenkään epävakaan kanssa.
Käytti lääkkeitä tai ei.
Kyllä tietenkin, mutta en mitään pärseilyjä katsele muutenkaan. (Lääkkeillä tai ilman).
Ihan nuoresta asti tuntenut lääkityksellä oleva oikein hienoja ihmisiä, minun ikäiseni oli yksi ystäväni.
En ole itse vielä ainakaan koskaan käyttänyt, tiedä koskaan etukäteen...
50+ naiseläjä
En. Mulle kelpaa vain vakaa täyspäinen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei käytä alkoholia niiden kanssa ja ei jätä niitä syömättä, niin silloin ne enemmänkin turruttavat/neutralisoivat tunteita ylipäätään. Olen nähnyt pari mielialalääkkeitä syövää, joista toinen sai kohtauksen juotuaan alkoholia ja alkoi väkivaltaiseksi ja toinen taas ei syönyt niitä, alkoi riehua ja joutui psykiatriselle. Kai ne toimivat, jos niitä oikein käyttää mutta en ole vielä kauhen vakaata mielialalääkkeitä popsivaa tavannut.
Ikäviä kokemuksia, mutta kuinka monen oletat kertovan sinulle popsivansa mielialalääkkeitä? Ovat niin yleisiä, että todennäköisesti tunnet muitakin. Et vain tiedä.
En todellakaan alkaisi seurustelemaan. Jos puoliso sairastuisi nyt, niin se on aivan erilainen tilanne. Niiden ongelmien kanssa elää lopun elämää, vaikka olisi millaisessa parisuhteessa tahansa ja hoidosta huolimatta. Mahdollista on, että riippakiveä saa vetää perässä ja elää köyhyydessä elättäen toista ja mahdollisia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En. Mulle kelpaa vain vakaa täyspäinen mies.
Se, että ei käytä lääkkeitä takaa toki sen että ihminen on vakaa.
En voisi. Mielummin seurustelisin vaikka sellaisen kanssa, jolla mt-ongelmia, mutta on tietoinen niistä ja valmis tekemään itse (ja tekee aktiivisesti) jotain parantumisensa eteen. Lääkkeitä käyttävät tuntuvat kuvittelevan, ettei tarvitse laittaa tikkua ristiin parantuakseen, koska lääke on se mikä parantaa. Fiksu ja tiedostava ihminen ei tarvitse lääkkeitä parantuakseen lievemmistä ongelmista. Vakavia ongelmia omaavien kanssa seurustelusta ei tule mitään joka tapauksessa, viis siitä syövätkö lääkkeitä vaiko eivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan alkaisi seurustelemaan. Jos puoliso sairastuisi nyt, niin se on aivan erilainen tilanne. Niiden ongelmien kanssa elää lopun elämää, vaikka olisi millaisessa parisuhteessa tahansa ja hoidosta huolimatta. Mahdollista on, että riippakiveä saa vetää perässä ja elää köyhyydessä elättäen toista ja mahdollisia lapsia.
Joka viides suomalainen esimerkiksi masentuu jossain elämänsä vaiheessa. Tähän usein määrätään mielialalääkkeitä.
Ei siis ole välttämättä mistään loppuelämän sängynpohjasta kyse, jos syö mielialalääkkeitä. :) Saat sen kuulostamaan dramaattiselta asialta, on suhteellisen tavallinen asia.
Tottakai voisin. Ei tuo ole syy, minkä perusteella määrittelen ihmisen kelpoisuuden parisuhteeseen. Miten tuon käytännössä selvität edes? Kun menet treffeille, kysyt toiselta "hei käytätkö lääkkeitä"? Ja vaikka käyttäisi, eihän mikään takaa että sinä siitä selvyyden saisit jos toinen päättää asian salata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurustelun aloitus mielialalääkkeitä jo käyttävän kanssa toisi kyllä mieleen sen ongelman, että millainen ihminen hän olisi jos lääkkeitä ei olisi. Seurustelisinko silloin sen todellisen ihmisen kanssa, ja olisiko se ihminen minulle yhteensopiva 'terveenä'? Vai olisiko ko. ihminen minulle oikea vain lääkkeitä syödessään? Entä jos 'paranee'?
Jos sen sijaan kumppani alkaisi syödä mielialalääkkeitä myöhemmin, niin että kumppanin todellinen luonne olisi jo tiedossa, niin silloin ei 'erokynnys' olisi niin korkea, koska tietää ja erottaa kuka siellä pohjalla on, se kehen ihastui.
Vaikeita asioita.
Kyllä, jos kyseessä olisi väliaikainen lääkkeiden syönti.
Tiedän useamman lääkkeitä syöneen. Yksi on sanonut jatkavansa vaikka lopun elämää. Muilla niiden syönti oli vain väliaikaista. Ehkä kaikkein älykkäin ihminen jonka tunsin söi niitä myös, mutta ne eivät auttaneet häntä.
Vaikka söisi mielialalääkkeitä ei se tarkoita, että olisi jotenkin muille vaarallinen. Mielialalääke nostattaa mielialaa ja masennuksesta pois. Et huomaa sitä päällepäin välttämättä mitenkään. Ne toimivat eri tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, uskalsin jopa naimisiin :)
Olen seurustellutkin. Kertoi vasta pari viikkoa seurustelun aloittamisesta käyttävänsä niitä. En ollut huomannut mitään erikoista eikä suuria eroja näy nytkään kun ei enää lääkkeitä tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
En voisi. Mielummin seurustelisin vaikka sellaisen kanssa, jolla mt-ongelmia, mutta on tietoinen niistä ja valmis tekemään itse (ja tekee aktiivisesti) jotain parantumisensa eteen. Lääkkeitä käyttävät tuntuvat kuvittelevan, ettei tarvitse laittaa tikkua ristiin parantuakseen, koska lääke on se mikä parantaa. Fiksu ja tiedostava ihminen ei tarvitse lääkkeitä parantuakseen lievemmistä ongelmista. Vakavia ongelmia omaavien kanssa seurustelusta ei tule mitään joka tapauksessa, viis siitä syövätkö lääkkeitä vaiko eivät.
Oletko sinä fiksuna ja tiedostavana oikeasti tutustunut aiheeseen ja faktoihin?
Oletko kuullut esimerkiksi aivojen välittäjäaineista?
En seurustelisi ihmisen kanssa joka ei syö lääkkeitään.
Vierailija kirjoitti:
En seurustelisi kenenkään epävakaan kanssa.
Käytti lääkkeitä tai ei.
Miksi joku alapeukuttaa tätä kommenttia?! :D
Onko siinä jotain väärää, ettei halua seurustella sairaan kanssa jos on itse terveempi?
Moni ei myöskään halua seurustella halvaantuneen, vammaisen tai pyörätuolissa olevan kanssa, jos on itse terveempi. Mutta se on ilmeisesti ok?
Vierailija kirjoitti:
Seurustelun aloitus mielialalääkkeitä jo käyttävän kanssa toisi kyllä mieleen sen ongelman, että millainen ihminen hän olisi jos lääkkeitä ei olisi. Seurustelisinko silloin sen todellisen ihmisen kanssa, ja olisiko se ihminen minulle yhteensopiva 'terveenä'? Vai olisiko ko. ihminen minulle oikea vain lääkkeitä syödessään? Entä jos 'paranee'?
Jos sen sijaan kumppani alkaisi syödä mielialalääkkeitä myöhemmin, niin että kumppanin todellinen luonne olisi jo tiedossa, niin silloin ei 'erokynnys' olisi niin korkea, koska tietää ja erottaa kuka siellä pohjalla on, se kehen ihastui.
Vaikeita asioita.
Söin venlafax lääkettä kumppanini tavattuani ja lopetin kuukauden seurustelun jälkeen. Ei huomaa minussa mitään eroa. Rakkaus pitää mielialan korkealla ja elämän merkityksellisenä.
Tottakai voisin.
Sellaisen kanssa en välttämättä voisi, joka lääkkeitä tarvitsisi, eikä silti käyttäisi.