psykologian ihmettelyä

Millainen tausta on yleensä ollut tapaamallanne/tuntemallanne henkilöllä, joka joka lauseessaan naurahtelee onttoa naurua? Epävarmuuttako?

Sivut

Kommentit (30)

Vierailija

Epävarmuutta nimenomaan. Kälyni harrastaa tuota. Joka ikinen kommentti päättyy sellaiseen lyhyeen tekohihitykseen, jolla ei ole mitään tekemistä hauskuuden kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Mulla liittyy sosiaalisten tilanteiden jännitykseen. Jännitys purkautuu hassuina, usein tilanteeseen sopimattomina, nauruntirskahduksina lauseiden lopussa. En voi sille yhtään mitään, enkä ole edes 10 vuoteen jaksanut yrittää. Pääasia, että tulen ymmärretyksi, vaikka sitten vähän oudolta voin kuulostaakin.

Vierailija

Hermostuneisuutta ja epävarmuutta. Ja on muuten ärsyttävä tapa, vaikka symppaankin ihmistä joka on jännittynyt. Mutta kun se toistuu jatkuvasti, tekisi mieli tokaista että mikä on noin huvittavaa.

psykologian ihmettelyä

Voisiko taustalla olla väkivaltaa esimerkiksi lapsuudessa tai parisuhteessa? Jos toinen henkilö on vähätellyt taikka vaientanut kaikkia sanomisia.

Mikä kaikki historiassa tapahtunut muovaa käytöstä tuohon naurahteluun?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Hermostuneisuutta ja epävarmuutta. Ja on muuten ärsyttävä tapa, vaikka symppaankin ihmistä joka on jännittynyt. Mutta kun se toistuu jatkuvasti, tekisi mieli tokaista että mikä on noin huvittavaa.

Sama täällä. On ihan ok, jos on hermostunut ja jännittynyt keskustelussa ja se näkyy ulospäin. Varmasti jokainen meistä on joskus epävarma joissain sosiaalisissa tilanteissa. Mutta tuo jatkuva hihittely ja tirskuminen on rasittavaa pidemmän päälle. Tulee väkisinkin sellainen olo, että vastapuoli ei kykene keskustelemaan mistään vakavasti ja suhtautuu muihin huvittuneesti. Välttelen näitä kihertäjiä niin paljon kuin mahdollista.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mistä kumpuaa sana ”kumpuaa”? Erittäin ärsyttävä.

Sinulle suosittelen kallonkutistajien palveluja, jos jokin normaali sana kerran ärsyttää sinua. Outoa.

Vierailija

Mulla on tuollainen tapa ja en oikein tiedä mitä se on. Yritän olla naurahtelematta, mutta aina välillä huomaan, että voi ei, taas se tuli! Olen kyllä aika epävarma ja jännitän paljon, mutta usein tulee naurahdus muulloinkin. En naura toisten sanomisille, vaan oman puheenvuoroni lopuksi. Inhoan tuota tapaa itsekin. Olen perinyt sen äidiltäni, hän naurahtaa melkein joka lauseensa jälkeen. Ärsyttävää. Olen luonteeltani oikeasti aika vakava ja olen saanut siitä joskus kuullakin, ehkä se on sitäkin, että jossain vaiheessa sitä on alkanut naurahtamaan siksi, että ei vaikuttaisi aina niin vakavalta. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mistä kumpuaa sana ”kumpuaa”? Erittäin ärsyttävä.
Otsikko oli kyllä sellaista suomen kielen raiskausta, että heikompaakin hirvittää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä kumpuaa sana ”kumpuaa”? Erittäin ärsyttävä.
Otsikko oli kyllä sellaista suomen kielen raiskausta, että heikompaakin hirvittää.

Trendisanontoja, joita on ihan pakko käyttää. Juurikin niin. Juntilta kuulostaa.

Vierailija

Mä teen noin jos en ole pystynyt nukkumaan edellisenä yönä ollenkaan/olen nukkunut vain vähän. Hihitytttää ja virnuiluttaa vaikkei tilanteessa olisi aihetta. Kiusallista oli sen voin sanoa, onneksi unettomuuskausi on hallinnassa nykyään.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat