Lue keskustelun säännöt.
Koska en saanut apua, jota tarvitsin, minusta tuli ilkeä
16.04.2019 |
Mutta se ei johtunut pahuudesta, ei lainkaan, vaan siitä, että se oli tapani pitää puoliani. Äitini vain rankaisi ja kuritti minua, jos halusin pitää puoliani, ei auttanut onnistumaan, eikä auttanut etenemään, eikä menestymään, vaikka väitti, että halusi sitä minulle, siksi minusta tuli ilkeä siis sellaisia kohtaan, jotka eivät auta, vaikka voisivat, tai eivät ole hiljaa, vaikka heillä ei ole mitään oikeutta tai asiaa puuttua toisten asioihin. Siitäs saitte, palstallakin, te jotkut. Se ei ole pahuutta, vaan te olette pahoja, ette auta lähimmäistänne tai ette ole hiljaa, jos tämä tarttisi apua, ettekä osaa sitä antaa.
Äitini kuvitteli, että olen paha, kun ryhdyin ilkeäksi, vaikka ei se sitä ollut. Hän ei vain auttanut minua menestymään, vaikka väitti niin, niin mä annoin hänelle mitä sellainen ihminen ansaitsee. Eli pahaa. Ja mä olen silti jumalankin mielestä ihan viaton lapsi.
Kommentit (864)
Vierailija kirjoitti:
Lähditkö soittamaan äidille, vai mihin katosit ?
Sinccis
Varmaan meni rakastamaan ehdoitta ja hyväksyen omia lapsiaan. Pitämään sylissä ja antamaan aikaa ja hyviä muistoja heille. Kertomaan, kuinka ainutlaatuisia he ovat. Toivottavasti he oikeasti kuulevat tällaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taisi lähteä antamaan lapsilleen sellaista apua, ettei heistä tule ilkeitä. Kannattaa ajoissa pitää huolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa "neuvo" joka tällä kuohitulla porukalla on antaa vääryyttä kokeneille on vain, että "sellaista se elämä on" ja "voi voi". Aivan kuin paha mieli sillä paranisi. Se paranee sillä sekunnilla, kun väärintekijä saa maistaa omaa toimintaansa, sitten ollaan tasoissa ja äitini saa miettiä miten järjestää elämänsä ilman menestyksennälätöntä siippaansa. Nho, eipä löytänyt toistakaan "menestyjää". Yksin eleli. Isä sen sijaan jäi myöhemmin pois työelämästä ja muutti uuden vaimonsa kanssa ulkomaille nauttimaan elämästä.
ApMulla on myös hirveä äiti, väkivaltainen, vihamielinen, vahongoniloinen ja täysin tunnevammainen. Lapsuuteni oli varmaan vielä sata kertaa kauheampaa kuin kivikissalla.
Mutta, minä ymmärrän sen että mikään kosto ei oikeesti auta. Ei äitiäni hetkauta mikään. En ole väleissä äitiini - mutta ei se ole hänelle mikään rangaistus. Äitini ei saa tavata lapsiani - sekään ei ole mikään rangaistus. Äitiä kun ei kiinnosta niin joku välirikko ei hetkauta tipan vertaa.En minäkään äitini julmuuksia voi unohtaa mutta ikävä kyllä asia on niin että tällaisille äideille ei van voi ”kos-taa” yhtään mitenkään. Ne on teflonia ja mikään ei heitä kosleta tai hetkauta. Koska kaikki omaan lapseen liittyvä on heille yhdentekevää ja ihan sama. Ihan sama onko lapsi onneton vai ei, ihan sama kärsiikö vai ei, ihan sama tapaako lastaan vai ei, ihan sama onko välejä val ei.
Tää on ehkä asia joka kivikissan kannattaa sisäistää. Et voi maksaa pottuja pottuina.
Kyllä mä aion. Aion nauraa sille, kun ei koskaan löytänyt edes menestyvää miestä. Miten noin tasoton narsisti löytäisikään? Käännän puukkoa haavassa, kun ei äidin oma tarinakaan varmaan siksi sitten ollut mikään menestystarina. Jos se ei satu häneen, niin ainakin itselläni on hauskaa sitä nauraessa päin naamaa.
Ap
Onneksi sä sentään löysin menestyneen miehen! Vai mites se nyt menikään? 😉
Vierailija kirjoitti:
Olet ollut mulle vähän ilkeä ja Jumala ei hyväksy sitä.
Juttelin sen kanssa asiasta.
Sinccis
Terapia tekisi sinullekin hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Unohda se mutsisi. Etkö tajua, se pitää sua otteessaan henkisesti, niin kauan, kuin sitä ajattelet.
Se akka ei ole sun ajatustesi arvoinen.
Unohda se ja vapaudu ikiomaan elämääsi.
Ja eläimille meidän kaikkien pitää olla kilttejä & auttaa niitä.
Niillä vasta onkin kusiset olot ja ne ovat tosi viattomia.
On hän, koska elämäni onnellisuus oli kiinni hänestä. Hän esti sitä väittämällä, että ellen menesty hänen reseptilläön minusta tulee todella onneton.
Ap
No, nyt tiedät, että äitisi oli todella väärässä. Ja vielä haluat käyttää samaa reseptiä? Missä on omasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Unohda se mutsisi. Etkö tajua, se pitää sua otteessaan henkisesti, niin kauan, kuin sitä ajattelet.
Se akka ei ole sun ajatustesi arvoinen.
Unohda se ja vapaudu ikiomaan elämääsi.
Ja eläimille meidän kaikkien pitää olla kilttejä & auttaa niitä.
Niillä vasta onkin kusiset olot ja ne ovat tosi viattomia.
On hän, koska elämäni onnellisuus oli kiinni hänestä. Hän esti sitä väittämällä, että ellen menesty hänen reseptilläön minusta tulee todella onneton.
ApNo, nyt tiedät, että äitisi oli todella väärässä. Ja vielä haluat käyttää samaa reseptiä? Missä on omasi?
Niin. Millä reseptillä teet omat lapsesi onnellisiksi? Nyt vastuu on sinulla. Kanna se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis lopettaisit jo! Ja jos uskot Jumalaan, niin hän rakastaa nöyriä ja anteeksiantavia ihmisiä. Sinä et ole tällä hetkellä Jumalan lempilapsi, olet katkera, sairas ja koetuksella. Kun Jumala rakastaa sinua, huomaat sen kyllä kun olosi paranee. Toki voit rukoilla Jumalalta apua, mutta muutos lähtee sinusta itsestäsi.
What? :D Jumala rakastaa niitä, jotka valaisevat vääryydet ja syöksevät pahat, toisia (lasta!) vastaan rikkoneet ihmiset ikuiseen helvetin tuleen. Eli siis mua. Sitten vasta Jumala vihaisi minua, jos toimisin itse samoin tultuani tietoiseksi mikä minua kohtaan oli väärin.
ApJaa että Jumalako rakastaa niitä, jotka syöksevät toiset ihmiset helvetin tuleen? Sinulla on vääriä käsityksiä kristinuskosta. Lue enemmän Raamattua, sieltä löytyy se oikea kristinusko. En välillä saa selvää sinun teksteistä. Haluat, että muut ihmiset auttavat sinua, ja samalla haluat, että muut ihmiset ovat hiljaa? Haluat menestyksen reseptin? Sellaista reseptiä ei ole olemassakaan. Tuntuu, että olet todella katkera ja vihamielinen ihminen. Sinulla voi olla myös jotain välittäjäaineiden epätasapainoa. Yritä elää vähän terveellisemmin, niin aivotkin toimii paremmin. Käy terapiassa läpi äitisuhdettasi.
Jumalahan itsekin yöksee vääräuskoisia helvetin tuleen, en mä sellaista hahmoa palvoisi hetkeäkään. Mun Jumalani on rakkaus ja rakkaus ei laita kärsineitä kärsimään tuskaansa vaan antaa tosiaan karman lain toteutua ihmisten kautta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilkeäksi ei ikinä 'tulla', se on aina oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua huvittaa kun ap aina jankuttaa, miten hänen lahjansa ovat menneet hukkaan, kun häntä on painostettu kohti menestystä.
Tässä on aika iso ristiriita. Ja että äitinsä ansiosta häneltä on estetty mahdollisuus onneen. Miten ihmeessä? Ja miksei sitä huikeaa lahjakkuutta voi muka hyödyntää nyt? Onneton lapsuus ei takaa onnetonta aikuisuutta, tiedän tämän kun olen kasvanut epäterveessä ympäristössä lapsuuden ja nuoruuden. Elämä normalisoitui, kun pääsin muuttamaan omaan kotiin. En ole katkera tai vihainen kokemastani vääryydestä, ihmisiähän me kaikki ollaan ja tehdään virheitä. Olen onnellinen ja tasapainoisessa parisuhteessa, teen just niitä juttuja mitä haluan, nautin elämästäni.
Toki, helppohan se on levätä laakereillaan ja syyttää omasta surkeudestaan sitä, kun äiti kerran pakotti siivoamaan huoneen.😂😂😂😂
Minä en syytä mistään "surkeudesta" äitiäni, ei mun elämäni ole mitenkään "surkeaa", senkin mölöpöntto. Vaan äitini on tehnyt minusta onnettoman ja se on elämäni pahin asia.
NYT ON SINUN VUOROSI TEHDÄ OMAT LAPSESI ONNELLISIKSI. Kokeilepa. Äitinä olo ei ole helppoa, mutta jospa kokeilisit, etteivät omat lapsesi kirjoita tällaista kymmenen vuoden päästä. Sinun vuorosi on nyt. Vanhoille asioille et voi enää mitään, et mitään, mutta tuleville voit. Pelasta edes lapsesi, jollet itsellesi enää mitään voi.
Ap
En tee heitä onnellisiksi vaan koitan mahdollisimman vähän olla esteenä heidän itse hakiessaan onneaan elämässä. Ja siinä tukea.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua huvittaa kun ap aina jankuttaa, miten hänen lahjansa ovat menneet hukkaan, kun häntä on painostettu kohti menestystä.
Tässä on aika iso ristiriita. Ja että äitinsä ansiosta häneltä on estetty mahdollisuus onneen. Miten ihmeessä? Ja miksei sitä huikeaa lahjakkuutta voi muka hyödyntää nyt? Onneton lapsuus ei takaa onnetonta aikuisuutta, tiedän tämän kun olen kasvanut epäterveessä ympäristössä lapsuuden ja nuoruuden. Elämä normalisoitui, kun pääsin muuttamaan omaan kotiin. En ole katkera tai vihainen kokemastani vääryydestä, ihmisiähän me kaikki ollaan ja tehdään virheitä. Olen onnellinen ja tasapainoisessa parisuhteessa, teen just niitä juttuja mitä haluan, nautin elämästäni.
Toki, helppohan se on levätä laakereillaan ja syyttää omasta surkeudestaan sitä, kun äiti kerran pakotti siivoamaan huoneen.😂😂😂😂
Minä en syytä mistään "surkeudesta" äitiäni, ei mun elämäni ole mitenkään "surkeaa", senkin mölöpöntto. Vaan äitini on tehnyt minusta onnettoman ja se on elämäni pahin asia.
ApVoi pyhä yksinkertaisuus.. 🤦🏼♀️ Juurihan sanoin, että onneton lapsuus ei tarkoita onnetonta aikuisuutta. Asioihin voi vaikuttaa niin paljon itse. Mitä ihmettä sinä oikein odotat. Onnellisuus on jokaisen omissa käsissä. Turhaan ripustat itseäsi ja onneasi muiden ihmisten varaan. Ja ihan rehellisesti, kyllähän tuo sinun elämä vaikuttaa surkeuden huipulta. Pelkkää neuroottista valitusta päivästä, viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen. Säälittää..
Ei tässä ole onnettomasta lapsuudestakaan kukaan puhunut. Vaan siitä, että lapsena opetettiin, että olen ilkeä, kun pidän puoliani. Se on äitini vastuulla se opetus, ja se, miten se pilasi elämääni, ei minun.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei sinua auta hiljaa oleminen. Huomaatko kuinka moni on kyllästynyt keskustelemaan kanssasi, eikä siitä ole ollut sinulle mitään apua!
Ainoa apu sinulle on väittää sinulle vastaan, kun et muuten ymmärrä. Se on todellista auttamista, ei myötäillä tahtoasi, vaan kertoa sinulle tosiasiat.
Sinccis
Vastaan väittäminen on ihan ok, haukkuminen ja satuttamaan tähtäävä arvostelu ei.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähditkö soittamaan äidille, vai mihin katosit ?
Sinccis
Töihin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinua auta hiljaa oleminen. Huomaatko kuinka moni on kyllästynyt keskustelemaan kanssasi, eikä siitä ole ollut sinulle mitään apua!
Ainoa apu sinulle on väittää sinulle vastaan, kun et muuten ymmärrä. Se on todellista auttamista, ei myötäillä tahtoasi, vaan kertoa sinulle tosiasiat.
Sinccis
Vastaan väittäminen on ihan ok, haukkuminen ja satuttamaan tähtäävä arvostelu ei.
Ap
Kuitenkin sanot olevasi tahallaan ilkeä. Sekä olit sitä viimeksi.
Mites nyt näin ?
Sinccis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa "neuvo" joka tällä kuohitulla porukalla on antaa vääryyttä kokeneille on vain, että "sellaista se elämä on" ja "voi voi". Aivan kuin paha mieli sillä paranisi. Se paranee sillä sekunnilla, kun väärintekijä saa maistaa omaa toimintaansa, sitten ollaan tasoissa ja äitini saa miettiä miten järjestää elämänsä ilman menestyksennälätöntä siippaansa. Nho, eipä löytänyt toistakaan "menestyjää". Yksin eleli. Isä sen sijaan jäi myöhemmin pois työelämästä ja muutti uuden vaimonsa kanssa ulkomaille nauttimaan elämästä.
ApMulla on myös hirveä äiti, väkivaltainen, vihamielinen, vahongoniloinen ja täysin tunnevammainen. Lapsuuteni oli varmaan vielä sata kertaa kauheampaa kuin kivikissalla.
Mutta, minä ymmärrän sen että mikään kosto ei oikeesti auta. Ei äitiäni hetkauta mikään. En ole väleissä äitiini - mutta ei se ole hänelle mikään rangaistus. Äitini ei saa tavata lapsiani - sekään ei ole mikään rangaistus. Äitiä kun ei kiinnosta niin joku välirikko ei hetkauta tipan vertaa.En minäkään äitini julmuuksia voi unohtaa mutta ikävä kyllä asia on niin että tällaisille äideille ei van voi ”kos-taa” yhtään mitenkään. Ne on teflonia ja mikään ei heitä kosleta tai hetkauta. Koska kaikki omaan lapseen liittyvä on heille yhdentekevää ja ihan sama. Ihan sama onko lapsi onneton vai ei, ihan sama kärsiikö vai ei, ihan sama tapaako lastaan vai ei, ihan sama onko välejä val ei.
Tää on ehkä asia joka kivikissan kannattaa sisäistää. Et voi maksaa pottuja pottuina.
Kyllä mä aion. Aion nauraa sille, kun ei koskaan löytänyt edes menestyvää miestä. Miten noin tasoton narsisti löytäisikään? Käännän puukkoa haavassa, kun ei äidin oma tarinakaan varmaan siksi sitten ollut mikään menestystarina. Jos se ei satu häneen, niin ainakin itselläni on hauskaa sitä nauraessa päin naamaa.
ApOnneksi sä sentään löysin menestyneen miehen! Vai mites se nyt menikään? 😉
Mä halusin onnellisuuteen pystyvän miehen. Löysin sellaisen. En menestyvää, sellaiset ovat ihan kauheita (paitsi perineet vanhan rahan rikkaat, jotka osaavat nauttia elämästä tai joiden ei ainakaan ole pakko raataa menestyksen eteen.)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinua auta hiljaa oleminen. Huomaatko kuinka moni on kyllästynyt keskustelemaan kanssasi, eikä siitä ole ollut sinulle mitään apua!
Ainoa apu sinulle on väittää sinulle vastaan, kun et muuten ymmärrä. Se on todellista auttamista, ei myötäillä tahtoasi, vaan kertoa sinulle tosiasiat.
Sinccis
Vastaan väittäminen on ihan ok, haukkuminen ja satuttamaan tähtäävä arvostelu ei.
ApKuitenkin sanot olevasi tahallaan ilkeä. Sekä olit sitä viimeksi.
Mites nyt näin ?
Sinccis
Niin? Niin kauan kun mulla on äitini aiheuttamia ongelmia, mm. provosoidun tosi pienistä. Mitä sitten?
Ap
Opitko jotain viimekertaisesta, kun totesimme yhdessä, että äitisi puhuu kauttasi, etkä sinä ?
Sinccis
Sanoit luovuttavasi, koska äitisi on vahvempi kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Unohda se mutsisi. Etkö tajua, se pitää sua otteessaan henkisesti, niin kauan, kuin sitä ajattelet.
Se akka ei ole sun ajatustesi arvoinen.
Unohda se ja vapaudu ikiomaan elämääsi.
Ja eläimille meidän kaikkien pitää olla kilttejä & auttaa niitä.
Niillä vasta onkin kusiset olot ja ne ovat tosi viattomia.
On hän, koska elämäni onnellisuus oli kiinni hänestä. Hän esti sitä väittämällä, että ellen menesty hänen reseptilläön minusta tulee todella onneton.
ApNo, nyt tiedät, että äitisi oli todella väärässä. Ja vielä haluat käyttää samaa reseptiä? Missä on omasi?
On aika vaikeaa ryhtyä toteuttamaan sitä suorilta valittuaan ensin kaikki elämän peruspalikat päin v*ttua. Valinnoistaan on kuitenkin vastuussa, vaikkei itse niitä tehnytkään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinua auta hiljaa oleminen. Huomaatko kuinka moni on kyllästynyt keskustelemaan kanssasi, eikä siitä ole ollut sinulle mitään apua!
Ainoa apu sinulle on väittää sinulle vastaan, kun et muuten ymmärrä. Se on todellista auttamista, ei myötäillä tahtoasi, vaan kertoa sinulle tosiasiat.
Sinccis
Vastaan väittäminen on ihan ok, haukkuminen ja satuttamaan tähtäävä arvostelu ei.
ApKuitenkin sanot olevasi tahallaan ilkeä. Sekä olit sitä viimeksi.
Mites nyt näin ?
Sinccis
Niin? Niin kauan kun mulla on äitini aiheuttamia ongelmia, mm. provosoidun tosi pienistä. Mitä sitten?
Ap
Sitä sitten, että teet itse sitä minkä tuomitsit juuri.
Sanot, että sinulle ilkeily ei ole ok, ja se paistaa oikein otsikossasi missä kerrot olevasi sellainen.
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Opitko jotain viimekertaisesta, kun totesimme yhdessä, että äitisi puhuu kauttasi, etkä sinä ?
Sinccis
Sanoit luovuttavasi, koska äitisi on vahvempi kuin sinä.
En ole sanonut luovuttavani. Ymmärsin, että äitini on kasvattanut minulle pahan tekijän identiteetin, tilanteessa, jossa ainoa pahantekijä oli hän ja minä ainoastaan puolustin itseäni ja oikeuksiani olla tulematta satutetuksi. Hän halveksi sitä.
Ap
Lähditkö soittamaan äidille, vai mihin katosit ?
Sinccis