Sivut

Kommentit (864)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samat raskaat kokemukset saavat eri lopputuloksen riippuen ihmisistä. Toiset haluavat auttaa muita ja toisista tulee pahoja muita kohtaan.

Miksi ihmeessä olisin halunnut auttaa äitiäni? Tai toisia? Missä toiset ovat auttaneet minua menestymään?
Ap

Nyt ei kuulosta ihan normaalilta. Mitä on menestys? Miksi toiset olisivat olleet velvollisia tarjoamaan sinulle menestystä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Jokainen meistä on muodostunut menneisyyden tapahtumista. Tahtomattakin me muutamme päivittäin muiden ihmisten käytöstä ja ajatusmaailmaa omalla toiminnallamme.
Jos joku esimerkiksi loukkaa sinua, voit loukkaantua ja suuttua. Voit syyttää loukkaajaa ja kertoa itsellesi tarinaa jossa sinun käytöksesi johtuu tästä loukkaamisesta. Myöhemmin voit ehkä ymmärtää, että kenties tuo loukkaajaa on itse tullut loukatuksi. Ehkä myös hän syyttää myös loukkaajaansa ja pitää häntä syyllisenä siihen, että oma reagointi on mitä on.
Nyt sinä voit syyttää jo kahta henkilöä. Voit syyttää sinun loukkaajaasi ja myös henkilöä joka on loukannut häntä aiemmin.

On myös vaihtoehto, jossa kohtaat itsesi ja ympärillä olevat myötätunnolla ja ymmärryksellä. Harva ihminen toimii pahuuttaan ilkeästi. On ymmärrettävää että tilanteiden tapahtuessa reagoi tunteella eikä ajatuksella, mutta myöhemmin, tilanteen jo laannuttua voi tilannetta toivottavasti miettiä hieman laajemmasta perspektiivistä, kuin vain loukatun uhrin asemasta.
Anna muille anteeksi siitä, mitä he ovat sinulle tehneet. Anna itsellesi anteeksi se, että olet kantanut heitä kohtaan kaunaa.
Ainoastaan sinä olet vastuussa omasta käytöksestäsi.

Vierailija

Paras tapa korjata vääryydet, on olla toistamatta niitä itse. Sukupolvien ketjun voi katkaista.  Mistä tiedät, mitä äitisi on joutunut kestämään lapsuudessaan ja kuinka katkera hän on äidilleen. Ja mummo omalle äidilleen.

Unohda menneisyys ja ala elää tätä ja huomista päivää. Keskity antamaan lapsillesi hyvä lapsuus ja vala heihin uskoa ja voimaa kohdata elämä. Sinun varassasi on, millaisiksi he kehittyvät. Samalla kehityt itse, nyt olet juuttunut tuohon turhaan jankkaukseen.

Vierailija

Elämänasenne "vain typerysten on kehityttävä". = Et halua kehittyä, joten on 100 % varmaa, että et tule koskaan muuttumaan.

Harva nauttii paskassa kieriskelystä noin paljon, mutta pidä toki hauskaa! 

Se tunne kun vasta kuolinvuoteella iskee tajuntaan, että olisi pitänyt ottaa elämässä ohjakset omiin käsiin... Hah. :P  

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samat raskaat kokemukset saavat eri lopputuloksen riippuen ihmisistä. Toiset haluavat auttaa muita ja toisista tulee pahoja muita kohtaan.

Miksi ihmeessä olisin halunnut auttaa äitiäni? Tai toisia? Missä toiset ovat auttaneet minua menestymään?
Ap

Nyt ei kuulosta ihan normaalilta. Mitä on menestys? Miksi toiset olisivat olleet velvollisia tarjoamaan sinulle menestystä?

Ilmeisesti ap:n ongelma on se, että hänen on vaikea hyväksyä olevansa pelkkä mitätön keskinkertaisuus. Mitään erikoisia kykyjä tai mielenlujuutta yrittää kehittää itseään ei ole, mutta narsistinen mieli ei suostu hyväksymään tätä. Siksi ap yrittää selittää menestyksensä puutetta äitinsä käytöksellä, koska se on helpompaa kuin ottaa vastuu omasta toiminnastaan ja lopettaa tämä joutava rypeminen.

Vierailija

Vierailija<strong> kirjoitti:
Paras tapa korjata vääryydet, on olla toistamatta niitä itse. Sukupolvien ketjun voi katkaista.  Mistä tiedät, mitä äitisi on joutunut kestämään lapsuudessaan ja kuinka katkera hän on äidilleen. Ja mummo omalle äidilleen.

Unohda menneisyys ja ala elää tätä ja huomista päivää. Keskity antamaan lapsillesi hyvä lapsuus ja vala heihin uskoa ja voimaa kohdata elämä. Sinun varassasi on, millaisiksi he kehittyvät. Samalla kehityt itse, nyt olet juuttunut tuohon turhaan jankkaukseen.

Tässäpä loistavat ohjeet!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
No nyt löyty vuosisadan pari, kivis ja sinccis! Ihanaa, jankatkaa tässä ja vain tässä ketjussa palstapäivienne loppuun asti.

Mikä hätä sinulla on pienokainen ?

Sinccis

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samat raskaat kokemukset saavat eri lopputuloksen riippuen ihmisistä. Toiset haluavat auttaa muita ja toisista tulee pahoja muita kohtaan.

Miksi ihmeessä olisin halunnut auttaa äitiäni? Tai toisia? Missä toiset ovat auttaneet minua menestymään?
Ap

Nyt ei kuulosta ihan normaalilta. Mitä on menestys? Miksi toiset olisivat olleet velvollisia tarjoamaan sinulle menestystä?

Ilmeisesti ap:n ongelma on se, että hänen on vaikea hyväksyä olevansa pelkkä mitätön keskinkertaisuus. Mitään erikoisia kykyjä tai mielenlujuutta yrittää kehittää itseään ei ole, mutta narsistinen mieli ei suostu hyväksymään tätä. Siksi ap yrittää selittää menestyksensä puutetta äitinsä käytöksellä, koska se on helpompaa kuin ottaa vastuu omasta toiminnastaan ja lopettaa tämä joutava rypeminen.

Ei, nyt minun on pyydettävä anteeksi että loukkasin keskinkertaisuuksia vertaamalla heitä ap:hen. Eivät he yleensä ole noin pahasti sekaisin päästään.

Vierailija

Kuulostat aivan omalta äidiltäni.
Hänen äitinsä oli alkoholisoitunut narsisti, josta äitini kärsi puoli lapsuutta kunnes oman isänsä mukana muutti pois äitinsä luonta. Se tosin oli jo kerennyt jättää jälkensä, ja vaikka tunnen empatiaa siitä että hän joutui kokemaan tuollaisia asioita lapsuudessaan, SILTI minulle hän on ihmishirviö. Juurikin samanlainen ajattelumalli, toisia sai lyödä oli kyse lapsesta tai puolisosta, raivostuessaan (eli kun häntä oli ”loukattu” tai ”hypitty silmille”) ei paljon säästellyt ja antoi tulla täyslaidallisen, tuhoten pienten lasten mielenterveyden heti ensikättelyssä..

Itse pääsin eroon tuosta kierteestä ja olen tullut enempi isäni sukuun, minusta kasvoi kiltti ja empaattinen, mutta sinulle voin vain sanoa että sinä et ole hyvä ihminen, ja tulet aiheuttamaan paljon kärsimystä läheisillesi kuten äitini meille ”koska hänellä oli oikeus siihen”, me oltiin kuitenkin vain viattomia lapsia jotka hän itse kuitenkin oli päättänyt tuoda maailmaan. Toivon että ymmärrät yrittää kasvaa irti tuosta itsekkäästä maailmankuvasta ja pystyt hoitamaan negatiiviset tilanteet kypsemmin, tai sitten elät elämäsi yksin ilman läheisiä ettei enää kukaan joudu kärsimään. Jokainen mokaa joskus, mutta sinä olet valinnut tuon asenteen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kuulostat aivan omalta äidiltäni.
Hänen äitinsä oli alkoholisoitunut narsisti, josta äitini kärsi puoli lapsuutta kunnes oman isänsä mukana muutti pois äitinsä luonta. Se tosin oli jo kerennyt jättää jälkensä, ja vaikka tunnen empatiaa siitä että hän joutui kokemaan tuollaisia asioita lapsuudessaan, SILTI minulle hän on ihmishirviö. Juurikin samanlainen ajattelumalli, toisia sai lyödä oli kyse lapsesta tai puolisosta, raivostuessaan (eli kun häntä oli ”loukattu” tai ”hypitty silmille”) ei paljon säästellyt ja antoi tulla täyslaidallisen, tuhoten pienten lasten mielenterveyden heti ensikättelyssä..

Itse pääsin eroon tuosta kierteestä ja olen tullut enempi isäni sukuun, minusta kasvoi kiltti ja empaattinen, mutta sinulle voin vain sanoa että sinä et ole hyvä ihminen, ja tulet aiheuttamaan paljon kärsimystä läheisillesi kuten äitini meille ”koska hänellä oli oikeus siihen”, me oltiin kuitenkin vain viattomia lapsia jotka hän itse kuitenkin oli päättänyt tuoda maailmaan. Toivon että ymmärrät yrittää kasvaa irti tuosta itsekkäästä maailmankuvasta ja pystyt hoitamaan negatiiviset tilanteet kypsemmin, tai sitten elät elämäsi yksin ilman läheisiä ettei enää kukaan joudu kärsimään. Jokainen mokaa joskus, mutta sinä olet valinnut tuon asenteen.

Tässä Camilla Läckbergin kirjassa on hyvin kuvattu juuri tuollaista äitiä kuin mikä sinulla oli. http://luettuaelamaa.blogspot.com/2012/10/camilla-lackberg-kivenhakkaaja...

Vierailija

Mihin sitä apua tarvitsit? Lapselle ei saa edes liikaa lukea siinä vaiheessa, kun lapsi on oppinut lukemaan, jotta lapsi ei laiskistu liikaa. Olitko huono oppilas, joka ei pysynyt kärryillä koulussa? Olisit tarvinnut läksyissä apua? Vai mistä on kysymys?

Jokainen terve on velvollinen opiskelemaan, hankkimaan ammatin ja työn, jolla maksaa asumisensa ja  elämisensä. Harva saa vanhemmiltaan esim. asunnon perintönä heti kotoa muuttamisvaiheessa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teet aivan samoja asioita muille, mitä äitisi teki sinulle.

Et ole oppinut mitään.

Zinccis


En ole väittänytkään oppineeni mitään. Eikä mua kiinnosta oppiakaan mitään. Resepti ollakseni on ellinen on ollut sisälläni aina. Ei sitä tarvitse opetella. Sen käyttöön ei vain ole ollut oikeuksia.
Ap

Onko nyt? Onko oikeudet olleet aina, mutta et ole osannut käyttää niitä?

Sinccis


Oikeus on sellainen sisäistettävä asia, ja äiti on siis rajoittanut sitä valehtelemalla minulle, että kiukuttelen ilkeyttäni, vaikka, ei ja en, kiukuttelin koska äitini koitti satuttaa minua ja halusin pitää puoliani. Eli oikeus on ollut aina, mutta oikeutta on rajoitettu valheella, jonka uskoin. Tunnistin kyllä, etten halua kiukutellessani äidille pahaa, mutta en tiennyt, miksi se sitten tuomittiin, ellen ole paha tai ellen näyttäydy pahana, vaikka en sitä olekaan. Minusta pahaa ajatellut äitini oli itse paha minua kohtaan.
Ja siis "osannut käytää", jos ei olisi valehdeltu, olisin totta kai elänyt niin, että minun satuttamiseni on väärin -viesti menisi perille ihan jokaiselle.
Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi äitisi mielipide on sinulle tärkeä ?

Sinccis


Jaa-a. Arvostan läheisiäni.
Ap

Puolustat siis häntä?

Sinccis


Joissain asioissa kyllä.
Ap

No onhan hänellä kuitenkin painava sana, koska hän on aina oikeassa.

Sinccis


Ei ole, mutta miten 3-4-vuotiaana puolustan huonoa käytöstäni, jos en saa tajuta, että se johtuu itseni puolustamisesta?
Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi äitisi mielipide on sinulle tärkeä ?

Sinccis


Jaa-a. Arvostan läheisiäni.
Ap

Puolustat siis häntä?

Sinccis


Joissain asioissa kyllä.
Ap

No onhan hänellä kuitenkin painava sana, koska hän on aina oikeassa.

Sinccis


Ei ole, mutta miten 3-4-vuotiaana puolustan huonoa käytöstäni, jos en saa tajuta, että se johtuu itseni puolustamisesta?
Ap

Ja siis sen jälkeen se oli jo uskoteltu minulle, että olen paha ihmisenä. Eikä minulle ollut sen jälkeen enää selkeää, että mä vain puolustin itseäni, kun äiti halusi tehdä minua satuttavia asioita. Mutta tukea sain silti puolustaa isältäni ja mummiltani. Äitini sanoikin heistä joskus, että he ovat vahingollisia (koska auttoivat minua pitämään puoliani ja valoivat minuun uskoa itseeni). Joo, onpa vahingollista. Tietenkin äidille, koska minua oli siksi vain haastavampaa hallita pakolla. Mutta kyllä äiti keinot keksi. Valehteli ja vääristeli asioita. Kuten sen, että haluan kiukutellessani pahaa.
Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Niin niin, mistään et ota vastuuta, kun on helpompi syyttää muita.
Seuraava potilas!

Mä puolustan aina itseäni, eli kannan vastuun itsestäni aina. En kuitenkaan puolusta vääriä tekojani. Mutta en ole tehnyt äidille mitään väärää, mitä hän ei ansaitsisi. Hän sen sijaan on tehnyt mulle hirveästi pahaa, mitä en ansainnut. Hän on siis syyllinen.
Ap

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat