Lue keskustelun säännöt.
Olen psykopaatti. Haluatko kysyä jotain?
Kommentit (606)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluat siis että ihmiset tulisivat tietoisiksi että jotkut, joilla on niin paljon psykopaatin piirteitä että heitä voidaan sanoa psykopaateiksi, kykenee toimimaan yhteiskunnassa menestyksellisesti ja yhteiskuntaa hyödyttäen. Arveletko, että jotkut psykopaatit ovat estyneitä hyödyntämään kapasiteettiaan sen takia että ihmiset eivät hyväksy psykopaatteja tai ajattelevat heistä negatiivisesti?
Oletko sitä mieltä että jotkut psykopaatit ovat missanneet työpaikan siksi että rekrytoija on huomannut että tyyppi on psykopaatti?
Pitäisikö lapsilta neuvoloissa tai kouluissa seuloa psykopatia? Nykyään taidetaan vielä pelätä leimaamista?
Vähän huonosti muotoiltuja kysymyksiä, mutta ymmärtänet asian kun kerta olet älykäs.
Tiedon lisääminen voi johtaa tuen lisäämiseen psykopatiaan taipuvaisille, lapsille ja aikuisille, mikä voi lisätä heidän yhteiskuntaan sopeutumistaan. Vahingolliset toimintamallit on hyvä tiedostaa, mutta koko ihmisen tuomitseminen kuntouttamisen sijaan ei ole viisasta kenenkään kannalta.
Seulonta tuskin tarpeellista kun on suhteellisen harvinainen häiriö, mutta esimerkiksi käytöshäiriöiset lapset voisi testata. Joskus syy on aivorakenteessa, joskus ympäristössä tai molemmissa.
En tiedä mitä tuo tuki voisi olla. Minusta näyttää että monenlaista tukea tarvittaisiin monille eritavoin vaikeuksissa oleville ihmisille, mutta yhteiskunnalla ei ehkä ole varaa näihinkään tukiin mitä nyt on.
Minun mielestä rakenteissa ja kulttuurissa olisi paljon korjattavaa. Ihmisten pahoinvointi näyttää vaan lisääntyvän. Nyky-yhteiskunta kyllä suosii minusta aika hyvin psykopaattispiirteisiä ihmisiä, ei niinkään herkkiä joilla on tunteet. Vaikea kuvitella että psykopaatin olisi jotenkin hankalaa menestyä ja porskuttaa tässä maailmassa niinkuin mielii. Päinvastoin, hehän saavat mitä haluavat manipuloimalla, heillä on itsevarmuutta kiivetä niin korkealle kuin haluavat. Häpeä ei liion estä heidän toimiaan.
Kannattaisin ennemmin avoimuutta. Pahuus on minun mielestä ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluat siis että ihmiset tulisivat tietoisiksi että jotkut, joilla on niin paljon psykopaatin piirteitä että heitä voidaan sanoa psykopaateiksi, kykenee toimimaan yhteiskunnassa menestyksellisesti ja yhteiskuntaa hyödyttäen. Arveletko, että jotkut psykopaatit ovat estyneitä hyödyntämään kapasiteettiaan sen takia että ihmiset eivät hyväksy psykopaatteja tai ajattelevat heistä negatiivisesti?
Oletko sitä mieltä että jotkut psykopaatit ovat missanneet työpaikan siksi että rekrytoija on huomannut että tyyppi on psykopaatti?
Pitäisikö lapsilta neuvoloissa tai kouluissa seuloa psykopatia? Nykyään taidetaan vielä pelätä leimaamista?
Vähän huonosti muotoiltuja kysymyksiä, mutta ymmärtänet asian kun kerta olet älykäs.
Tiedon lisääminen voi johtaa tuen lisäämiseen psykopatiaan taipuvaisille, lapsille ja aikuisille, mikä voi lisätä heidän yhteiskuntaan sopeutumistaan. Vahingolliset toimintamallit on hyvä tiedostaa, mutta koko ihmisen tuomitseminen kuntouttamisen sijaan ei ole viisasta kenenkään kannalta.
Seulonta tuskin tarpeellista kun on suhteellisen harvinainen häiriö, mutta esimerkiksi käytöshäiriöiset lapset voisi testata. Joskus syy on aivorakenteessa, joskus ympäristössä tai molemmissa.
En tiedä mitä tuo tuki voisi olla. Minusta näyttää että monenlaista tukea tarvittaisiin monille eritavoin vaikeuksissa oleville ihmisille, mutta yhteiskunnalla ei ehkä ole varaa näihinkään tukiin mitä nyt on.
Minun mielestä rakenteissa ja kulttuurissa olisi paljon korjattavaa. Ihmisten pahoinvointi näyttää vaan lisääntyvän. Nyky-yhteiskunta kyllä suosii minusta aika hyvin psykopaattispiirteisiä ihmisiä, ei niinkään herkkiä joilla on tunteet. Vaikea kuvitella että psykopaatin olisi jotenkin hankalaa menestyä ja porskuttaa tässä maailmassa niinkuin mielii. Päinvastoin, hehän saavat mitä haluavat manipuloimalla, heillä on itsevarmuutta kiivetä niin korkealle kuin haluavat. Häpeä ei liion estä heidän toimiaan.
Kannattaisin ennemmin avoimuutta. Pahuus on minun mielestä ongelma.
Resursseja ei tosiaan ole, mutta esimerkiksi ratkaisukeskeinen psykoterapia olisi hyödyllinen psykopatiaan taipuvaisille lapsille ja aikuisille, koska he suuntautuvat tavallista herkemmin esimerkiksi rikollisuuteen ilman tukea. Hyvän kasvuympäristön saaneet eivät tukea välttämättä tarvitse.
Se on totta, pahuus on ongelma ja siihen tulee puuttua, psykopaattien tekemänä niin kuin muidenkin, ennaltaehkäisevästi mieluiten. Onkin harmillista ettei yhteiskunta suuntaa enemmän resursseja tähän.
En tiedä minkä verran kouluissa opetetaan ihmisten persoonallisuudesta. Ainakin silloin kun itse olin koulussa niin ei opetettu. Nykyään kai annetaan jotain tunnekasvatusta, mutta ainakin minun mutu-tuntumalla persoonapiirteistä saisi opettaa enemmän. Nykynuoret puhuu mediassa että ovat ihan hukassa eikä tiedä mihin ammattiin lähtisivät suuntautumaan, eikös tämä kerro jo jotain?
Itse olen joskus toivonut että kunpa olisin syntynyt tähän aikaan, olisi koko maailma avoin (mielestäni nyt tuetaan paljon enemmän kuin ennen) ja olisin nyt jossain ihan muualla kuin kotona homehtumassa vauvapalstaillen. Minulla on ihan hemmetisti "rajoitteita" mutta tiedän (vasta nyt) että minun olisi ollut ihan mahdollista toteuttaa kaikki ne asiat mistä salaa haaveilin.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä minkä verran kouluissa opetetaan ihmisten persoonallisuudesta. Ainakin silloin kun itse olin koulussa niin ei opetettu. Nykyään kai annetaan jotain tunnekasvatusta, mutta ainakin minun mutu-tuntumalla persoonapiirteistä saisi opettaa enemmän. Nykynuoret puhuu mediassa että ovat ihan hukassa eikä tiedä mihin ammattiin lähtisivät suuntautumaan, eikös tämä kerro jo jotain?
Itse olen joskus toivonut että kunpa olisin syntynyt tähän aikaan, olisi koko maailma avoin (mielestäni nyt tuetaan paljon enemmän kuin ennen) ja olisin nyt jossain ihan muualla kuin kotona homehtumassa vauvapalstaillen. Minulla on ihan hemmetisti "rajoitteita" mutta tiedän (vasta nyt) että minun olisi ollut ihan mahdollista toteuttaa kaikki ne asiat mistä salaa haaveilin.
Mikä estää toteuttamasta niitä nyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä minkä verran kouluissa opetetaan ihmisten persoonallisuudesta. Ainakin silloin kun itse olin koulussa niin ei opetettu. Nykyään kai annetaan jotain tunnekasvatusta, mutta ainakin minun mutu-tuntumalla persoonapiirteistä saisi opettaa enemmän. Nykynuoret puhuu mediassa että ovat ihan hukassa eikä tiedä mihin ammattiin lähtisivät suuntautumaan, eikös tämä kerro jo jotain?
Itse olen joskus toivonut että kunpa olisin syntynyt tähän aikaan, olisi koko maailma avoin (mielestäni nyt tuetaan paljon enemmän kuin ennen) ja olisin nyt jossain ihan muualla kuin kotona homehtumassa vauvapalstaillen. Minulla on ihan hemmetisti "rajoitteita" mutta tiedän (vasta nyt) että minun olisi ollut ihan mahdollista toteuttaa kaikki ne asiat mistä salaa haaveilin.
Mikä estää toteuttamasta niitä nyt?
Meni mielenterveys, en enää halua pihalle, liian paljon vettä virrannut, ikää liikaa enkä pärjää tuolla psykopaattien maailmassa, eikä ole rahaakaan. Rahan tekeminen ei ole minulle luontaista, inhoan sitä. Moni työ mistä haaveilin olisi vaatinut kovaa opiskelua ja olin koulussa aika huono. Kovalla työllä olisin voinut saavuttaa tavoitteet, tosin itsetuntoa on vaikea rakentaa ja persoonaa ei taas voi muuttaa ollenkaan. Siinäpä se suurinpiirtein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä minkä verran kouluissa opetetaan ihmisten persoonallisuudesta. Ainakin silloin kun itse olin koulussa niin ei opetettu. Nykyään kai annetaan jotain tunnekasvatusta, mutta ainakin minun mutu-tuntumalla persoonapiirteistä saisi opettaa enemmän. Nykynuoret puhuu mediassa että ovat ihan hukassa eikä tiedä mihin ammattiin lähtisivät suuntautumaan, eikös tämä kerro jo jotain?
Itse olen joskus toivonut että kunpa olisin syntynyt tähän aikaan, olisi koko maailma avoin (mielestäni nyt tuetaan paljon enemmän kuin ennen) ja olisin nyt jossain ihan muualla kuin kotona homehtumassa vauvapalstaillen. Minulla on ihan hemmetisti "rajoitteita" mutta tiedän (vasta nyt) että minun olisi ollut ihan mahdollista toteuttaa kaikki ne asiat mistä salaa haaveilin.
Mikä estää toteuttamasta niitä nyt?
Meni mielenterveys, en enää halua pihalle, liian paljon vettä virrannut, ikää liikaa enkä pärjää tuolla psykopaattien maailmassa, eikä ole rahaakaan. Rahan tekeminen ei ole minulle luontaista, inhoan sitä. Moni työ mistä haaveilin olisi vaatinut kovaa opiskelua ja olin koulussa aika huono. Kovalla työllä olisin voinut saavuttaa tavoitteet, tosin itsetuntoa on vaikea rakentaa ja persoonaa ei taas voi muuttaa ollenkaan. Siinäpä se suurinpiirtein.
No tuota lähtisin purkamaan hoidattamalla ensin mielenterveyden kuntoon eli lääkitys ja psykoterapia tai keskusteluapu, sitten työkokeilun kautta työvoimapoliittiseen koulutukseen ja samalla saat harjoitusta sosiaalisiin suhteisiin. Itsetuntoa ja persoonallisuutta ehdottomasti voi rakentaa myös aikuisiällä. Pystyt tähän jos vain haluat ja valitset niin.
Pienen lääkemainonnan jälkeen takaisin asiaan. Löysin videot jotka avasi mulle tätä psykopaattiasiaa. Katsoin mm Inside the Brain of a Psychopath (Institute of Human Anatomy) ja What Makes a Psychopath (Jim Fallon in SBS Insight)
Ensin ajattelin että mielenkiintoista ja miksi en oo törmännyt täällä Suomessa tällaseen keskusteluun ollenkaan. Jotenkin tuntuis että huutelua olisi vähemmän jos tietoa olisi enemmän (Kirjotin tästä tänne enempi, mutta ei mennyt läpi joten jätän sen nyt pois).
Mutta siis, tuli jonkin verran turvallisempi olo kun sai tietoa. Ymmärrän psykopatian hyötyjä enemmän. Olisi paljon helpompaa elää psykopaattina, mulla kun on päinvastaiset aivot melkeinpä tässä suhteessa.
Jotenkin tuntuu niinkuin elettäis jossain takapajulassa. No, helppo täältä kotisohvalta huudella kun itse en tee asioiden eteen mitään, nautin vaan kaikkien aikaansaavien ihmisten tuotoksista. Mutta siihen puolustaudun että en minäkään aivoilleni mitään voi (Olen kyllä yrittänyt, tunkenut summanmutikassa sinne lääkeaineita joita lääkärit summanmutikassa kirjoittaa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pienen lääkemainonnan jälkeen takaisin asiaan. Löysin videot jotka avasi mulle tätä psykopaattiasiaa. Katsoin mm Inside the Brain of a Psychopath (Institute of Human Anatomy) ja What Makes a Psychopath (Jim Fallon in SBS Insight)
Ensin ajattelin että mielenkiintoista ja miksi en oo törmännyt täällä Suomessa tällaseen keskusteluun ollenkaan. Jotenkin tuntuis että huutelua olisi vähemmän jos tietoa olisi enemmän (Kirjotin tästä tänne enempi, mutta ei mennyt läpi joten jätän sen nyt pois).
Mutta siis, tuli jonkin verran turvallisempi olo kun sai tietoa. Ymmärrän psykopatian hyötyjä enemmän. Olisi paljon helpompaa elää psykopaattina, mulla kun on päinvastaiset aivot melkeinpä tässä suhteessa.
Jotenkin tuntuu niinkuin elettäis jossain takapajulassa. No, helppo täältä kotisohvalta huudella kun itse en tee asioiden eteen mitään, nautin vaan kaikkien aikaansaavien ihmisten tuotoksista. Mutta siihen puolustaudun että en minäkään aivoilleni mitään voi (Olen kyllä yrittänyt, tunkenut summanmutikassa sinne lääkeaineita joita lääkärit summanmutikassa kirjoittaa).
Tiedonsaanti usein edesauttaa asioita. Lähdekritiikin kanssa. Ehkä sunkin aivoille sopii asenne että aivorakenteelleen ei voi mitään, mutta käytöksensä voi valita. Mä teen jatkuvasti valintaa toiminko vai en jonkin taipumuksen mukaan vai en, ehkä säkin voit tehdä samoin tunteiden suhteen, ei niiden mukaan ole pakko toimia.
Ei ole kysyttävää. Kuka tahansa voi väittää olevansa mitä hyvänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jjjjjooo-982983 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajaisit autolla ja pitäisi valita ajatko mummon, lapsen vai kissan päälle niin minkä valitsisit?
Kissan.
Jos tietäisit ettet jäisi kiinni niin ajaisitko sairaan, elämästään kärsivän mummon yli, lapsen yli jolla on vain 1 päivä elinaikaa vai kissan yli joka on 1-vuotias ja elämänsä kunnossa?
Kissan.
Todennäköisesti et välitä minkä päälle ajat, mutta kissan päälle ajamisesta tulee vähemmän sotkua jälkeenpäin? Autokin voi säilyä hyvässä kunnossa ja todennäköisesti et saa mitään sakkoja tai syytettä? Menikö oikein? Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jjjjjooo-982983 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajaisit autolla ja pitäisi valita ajatko mummon, lapsen vai kissan päälle niin minkä valitsisit?
Kissan.
Jos tietäisit ettet jäisi kiinni niin ajaisitko sairaan, elämästään kärsivän mummon yli, lapsen yli jolla on vain 1 päivä elinaikaa vai kissan yli joka on 1-vuotias ja elämänsä kunnossa?
Kissan.
Todennäköisesti et välitä minkä päälle ajat, mutta kissan päälle ajamisesta tulee vähemmän sotkua jälkeenpäin? Autokin voi säilyä hyvässä kunnossa ja todennäköisesti et saa mitään sakkoja tai syytettä? Menikö oikein? Eri
Kyllä, mutta tekisin saman valinnan vaikka ei olisi riskiä kiinnijäämisestä kognitiivisen empatian ja moraalin takia. Erityisesti lapsia kohtaan mulla on erityisen suuri suojelun pyrkimys, johtuen varmaan saamastani hyvästä lapsuudesta. Murhaa olen harkinnut ainoastaan lapsia kohtaan rikoksia tehneiden suhteen, mutta olen päättänyt jättää heidät muiden tuomittaviksi lähinnä minulle tulevien seurausten takia eli vankilatuomion. Sinällään voisin nähdä itseni oikeissa olosuhteissa murhaavan niin monta lapsenraiskaajaa, - pahoinpitelijää ja - murhaajaa kuin vain ehdin enkä katuisi sitä koskaan. En kuitenkaan aio niin toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienen lääkemainonnan jälkeen takaisin asiaan. Löysin videot jotka avasi mulle tätä psykopaattiasiaa. Katsoin mm Inside the Brain of a Psychopath (Institute of Human Anatomy) ja What Makes a Psychopath (Jim Fallon in SBS Insight)
Ensin ajattelin että mielenkiintoista ja miksi en oo törmännyt täällä Suomessa tällaseen keskusteluun ollenkaan. Jotenkin tuntuis että huutelua olisi vähemmän jos tietoa olisi enemmän (Kirjotin tästä tänne enempi, mutta ei mennyt läpi joten jätän sen nyt pois).
Mutta siis, tuli jonkin verran turvallisempi olo kun sai tietoa. Ymmärrän psykopatian hyötyjä enemmän. Olisi paljon helpompaa elää psykopaattina, mulla kun on päinvastaiset aivot melkeinpä tässä suhteessa.
Jotenkin tuntuu niinkuin elettäis jossain takapajulassa. No, helppo täältä kotisohvalta huudella kun itse en tee asioiden eteen mitään, nautin vaan kaikkien aikaansaavien ihmisten tuotoksista. Mutta siihen puolustaudun että en minäkään aivoilleni mitään voi (Olen kyllä yrittänyt, tunkenut summanmutikassa sinne lääkeaineita joita lääkärit summanmutikassa kirjoittaa).
Tiedonsaanti usein edesauttaa asioita. Lähdekritiikin kanssa. Ehkä sunkin aivoille sopii asenne että aivorakenteelleen ei voi mitään, mutta käytöksensä voi valita. Mä teen jatkuvasti valintaa toiminko vai en jonkin taipumuksen mukaan vai en, ehkä säkin voit tehdä samoin tunteiden suhteen, ei niiden mukaan ole pakko toimia.
En pysty/jaksa tehdä lähdetutkimusta kun luen tai katson vaikkapa youtubevideoita. Teen "lähdekritiikkiä" vain omilla aivoillani. Se on mihin minä pystyn. En toimi aina tunteiden mukaan, mutta tunteet vaikuttavat päätöksiini ja toimintaani eikä se aina ole väärin. Joissain asioissa ei voi toimia pelkän järjen mukaan. En pysty ohjaamaan aivojani esimerkiksi niin että lopettaisin ajattelemisen. Tekisin kyllä mielelläni niin. Edes reilummanpuoleinen lääkitys ei pysäytä aivojani, rankempi lääkitys kyllä, mutta se ei ole pitemmänpäälle terveellistä, pysäyttää sydämenkin lopulta.
Lähdekritiikki kyllä kiinnostaa, jos joku sanoo mulle että tuo oli huono lähde, niin olen kiinnostunut kuulemaan miksi, en usko pintapuolisin perustein. Luotan intuitiooni aika vahvasti, sillä se ei vielä ole erehtynyt (tai en ole huomannut, perusolettamus yleisellä tasolla on kyllä että todennäköisesti en tiedä tai olen väärässä tai hyvin vajavaisin tiedoin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jjjjjooo-982983 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajaisit autolla ja pitäisi valita ajatko mummon, lapsen vai kissan päälle niin minkä valitsisit?
Kissan.
Jos tietäisit ettet jäisi kiinni niin ajaisitko sairaan, elämästään kärsivän mummon yli, lapsen yli jolla on vain 1 päivä elinaikaa vai kissan yli joka on 1-vuotias ja elämänsä kunnossa?
Kissan.
Todennäköisesti et välitä minkä päälle ajat, mutta kissan päälle ajamisesta tulee vähemmän sotkua jälkeenpäin? Autokin voi säilyä hyvässä kunnossa ja todennäköisesti et saa mitään sakkoja tai syytettä? Menikö oikein? Eri
Mummo tai lapsi.
T: oikea psykopaatti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko psykopaatti kyltymätön oman edun tavoittelussa? Jos ajatellaan vaikka että olisi psykopaatti joka työskentelee lääkefirmassa. Oletetaan että hän on jo päässyt tulotasoon joka hänellä on tavoitteena, saanut statukset ja kaikki oikein mallikkaalle tolalle. Jatkaako psykopaatin aivot oman hyödyn tavoittelua vaikka hän on jo saavuttanut ne asiat joihin hän on pyrkinyt ja edennyt manipulatiivisella toiminnallaan?
Kuten tässä ketjussa jo tuli ilmi, aloittanut psykopaatti ei halunnut että hänen psykopatia tulee ilmi, koska se vaikuttaisi hänen uraansa.
Vierailija kirjoitti:
Onko psykopaatti kyltymätön oman edun tavoittelussa? Jos ajatellaan vaikka että olisi psykopaatti joka työskentelee lääkefirmassa. Oletetaan että hän on jo päässyt tulotasoon joka hänellä on tavoitteena, saanut statukset ja kaikki oikein mallikkaalle tolalle. Jatkaako psykopaatin aivot oman hyödyn tavoittelua vaikka hän on jo saavuttanut ne asiat joihin hän on pyrkinyt ja edennyt manipulatiivisella toiminnallaan?
Kuten tässä ketjussa jo tuli ilmi, aloittanut psykopaatti ei halunnut että hänen psykopatia tulee ilmi, koska se vaikuttaisi hänen uraansa.
Ei psykopaatille ole väliä mitä muut hänestä ajattelevat. Jos asia tulee ilmi niin se on samantekevää. Jos asia kuitenkin vaikuttaa uralla etenemiseen, on muokattava ympäristöä esimerkiksi manipuloimalla tai ottamalla muut konstit käyttöön. Psykopaatti on tyhjä sisältä. Ei häntä aja kunnianhimo vaan tuon tyhjyyden täyttäminen.
Vierailija kirjoitti:
Onko psykopaatti kyltymätön oman edun tavoittelussa? Jos ajatellaan vaikka että olisi psykopaatti joka työskentelee lääkefirmassa. Oletetaan että hän on jo päässyt tulotasoon joka hänellä on tavoitteena, saanut statukset ja kaikki oikein mallikkaalle tolalle. Jatkaako psykopaatin aivot oman hyödyn tavoittelua vaikka hän on jo saavuttanut ne asiat joihin hän on pyrkinyt ja edennyt manipulatiivisella toiminnallaan?
Kuten tässä ketjussa jo tuli ilmi, aloittanut psykopaatti ei halunnut että hänen psykopatia tulee ilmi, koska se vaikuttaisi hänen uraansa.
Tavallaan kyllä. Kun psykopaatti haluaa jotakin niin tekee kyllä mitä tahansa sen saadakseen eikä koskaan pysähdy ellei jokin ulkopuolinen seikka pysäytä. Kohde saattaa kyllä vaihtua, mutta se tuskin riippuvainen siitä kokeeko saaneensa tarpeeksi vai ei. En tunnista itse tällaista tarpeekseen saamisen tilannetta. Jos olen esimerkiksi halunnut kostaa niin no olen kylläkin pysäyttänyt koston ennen esimerkiksi murhaa, mutta en tiedä olisiko senkään jälkeen tullut kokemusta että on kostanut riittävästi. Todennäköisesti ei olisi tullut. Toisaalta faktorin 1 psykopaatin mikään impulssi edes ei todennäköisesti kestä voimakkaana kovin pitkään koska yksinkertaisesti kiinnostuksen puute lopettaa sen. Niin ainakin mulla, koston impulssikin katoaa mulla nopeasti ja kohteesta tulee taas niin yhdentekevä että ei ole mitään merkitystä sillä onko se kuollut vai elää. Faktorin 2 psykopaatit on impulsiivisempia ja heillä enemmän emootioita, niin voi olla että heillä impulssi kestää pidempään ja siten myös toiminta.
Tiedätkö psykopaatti, tai onko sinulla jotain arvausta että voiko psykopaatti olla muusikko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt miten Hannibal Lecter voi suhtautua niin tunteella eri taiteisiin ja kaivata niiden tuomaa esteettistä tai kuulo nautintoa. Psykopaatin mielihän on oikeastaan kuin tyhjä taulu.
Summa summarum
P.sykö on kävelevä lihapuku
Eli ei ihminen ollenkaan.
Taiteellisuutta EI OLE
Älykkyyttä EI OLE
Kaunis ihminen psykkeliKÖ?
Urheilullinen..mitä VIELÄ..EI TOD!
Niin voiko psyko olla kaunis älykäs pianisti?
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö psykopaatti, tai onko sinulla jotain arvausta että voiko psykopaatti olla muusikko?
Tutkimuksista en tiedä, mutta subjektiivisesti en tiedä miksei voisi olla. Ehkä taiteellinen lahjakkuus on harvinaisempaa psykopaateilla? Toisaalta olen itsekin taiteellisesti lahjakas kahdella erittäin kapean alan alueella, mutta en tiedä onko yleistä.
Tiedon lisääminen voi johtaa tuen lisäämiseen psykopatiaan taipuvaisille, lapsille ja aikuisille, mikä voi lisätä heidän yhteiskuntaan sopeutumistaan. Vahingolliset toimintamallit on hyvä tiedostaa, mutta koko ihmisen tuomitseminen kuntouttamisen sijaan ei ole viisasta kenenkään kannalta.
Seulonta tuskin tarpeellista kun on suhteellisen harvinainen häiriö, mutta esimerkiksi käytöshäiriöiset lapset voisi testata. Joskus syy on aivorakenteessa, joskus ympäristössä tai molemmissa.